Kansallisen Allergiaohjelman 2008-2018 tavoitteeksi on asetettu paitsi allergioiden vähentäminen 50 prosentilla, myös allergioista aiheutuvien kustannusten vähentäminen 20 prosentilla.
Vuonna 2007 allergioista aiheutuvat suorat kustannukset olivat 253,1 miljoonaa euroa. Tuoreimmat luvut
vuonna 2008 käynnistetyn Kansallisen Allergiaohjelman jälkeiseltä ajalta ovat vuodelta 2011, jolloin summa oli laskenut 248,3 miljoonaan euroon. (Jantunen, 2014)
Säästöä oli siis kertynyt kolmessa vuodessa vain kaksi prosenttia. Mikäli tahti pysyy samana ohjelman loppuun saakka, lopulliset säästöt suorissa kokonaiskustannuksissa uhkaavat jäädä noin kolmannekseen tavoitteesta. Kokonaiskustannusten hienoista laskua huomionarvoisempaa on kuitenkin se, miten leikkaukset ovat kohdistuneet eri kustannuslajeihin.
Lääkekustannukset olivat ylivoimaisesti suurin kustannuserä jo 2000-luvun alussa, muodostaen lähes 50
prosenttia suorista kokonaiskustannuksista. Lääkekustannukset nousivat allergiaohjelman alkuun mennessä
tästä yli 20 prosenttia. Allergiaohjelman kolmena ensimmäisenä vuotena lääkekulut olivat vielä kolmisen
prosenttia korkeammalla kuin vuonna 2007. Vuonna 2011 päästiin sentään jo Allergiaohjelmaa edeltäneen
vuoden 2007 tasolle. Samaan aikaan kaikki muut allergioista johtuvat suorat kuluerät kokivat mittavia
leikkauksia.
Vuodesta 2000 vuoteen 2011:
Kansallisen Allergiaohjelman säästöt ovat jääneet kokonaistasolla pieneksi, ja lisäksi lääkehoito on
kasvattanut osuuttaan muiden hoito- sekä tukimuotojen kustannuksella.
Vuonna 2007 allergioista aiheutuvat suorat kustannukset olivat 253,1 miljoonaa euroa. Tuoreimmat luvut
vuonna 2008 käynnistetyn Kansallisen Allergiaohjelman jälkeiseltä ajalta ovat vuodelta 2011, jolloin summa oli laskenut 248,3 miljoonaan euroon. (Jantunen, 2014)
Säästöä oli siis kertynyt kolmessa vuodessa vain kaksi prosenttia. Mikäli tahti pysyy samana ohjelman loppuun saakka, lopulliset säästöt suorissa kokonaiskustannuksissa uhkaavat jäädä noin kolmannekseen tavoitteesta. Kokonaiskustannusten hienoista laskua huomionarvoisempaa on kuitenkin se, miten leikkaukset ovat kohdistuneet eri kustannuslajeihin.
Lääkekustannukset olivat ylivoimaisesti suurin kustannuserä jo 2000-luvun alussa, muodostaen lähes 50
prosenttia suorista kokonaiskustannuksista. Lääkekustannukset nousivat allergiaohjelman alkuun mennessä
tästä yli 20 prosenttia. Allergiaohjelman kolmena ensimmäisenä vuotena lääkekulut olivat vielä kolmisen
prosenttia korkeammalla kuin vuonna 2007. Vuonna 2011 päästiin sentään jo Allergiaohjelmaa edeltäneen
vuoden 2007 tasolle. Samaan aikaan kaikki muut allergioista johtuvat suorat kuluerät kokivat mittavia
leikkauksia.
Vuodesta 2000 vuoteen 2011:
- Eläkkeistä on leikattu yli 65 prosenttia
- Kuntoutuksesta on leikattu yli 50 prosenttia
- Sairaspäivärahoista on leikattu 20 prosenttia
- Yleisestä terveydenhuollosta on leikattu 15 prosenttia
- Lääkekuluja on kasvatettu yli 20 prosenttia ja niiden osuus kaikista suorista allergiakustannuksista on jo 65 prosenttia, siis lähes kaksi kolmannesta!
Kansallisen Allergiaohjelman säästöt ovat jääneet kokonaistasolla pieneksi, ja lisäksi lääkehoito on
kasvattanut osuuttaan muiden hoito- sekä tukimuotojen kustannuksella.
Lähde: Jantunen (2014)
Kuka hyötyy?
Kansallisen Allergiaohjelman suurin hyötyjä on lääketeollisuus. Allergiaohjelma on toiminut lääkeyhtiöille
voitot varmistavana pelastusrenkaana, koska ne ovat ohjelman avulla onnistuneet säilyttämään
euromääräisen osuutensa sekä kasvattamaan merkittävästi prosentuaalista osuuttaan koko
”allergiapotista”. Tämä on tapahtunut haastavassa taloudellisessa tilanteessa, missä kaikki muut allergioista
johtuvat kustannukset ovat olleet ankarien leikkausten kohteena.
Vanhojen allergialääkkeiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi, joten oletusarvoisesti myös
kokonaislääkekustannusten olisi pitänyt laskea. Siedätysbuumin siivittämänä markkinoille on kuitenkin
onnistuttu tuomaan uusia korvaavia lääkevalmisteita, joilla on huikeat katteet vanhoihin lääkkeisiin
verrattuna.
Esimerkkitapauksena mainittakoon heinäallergian siedätyshoidossa käytettävä Grazax -siitepölyvalmiste,
jonka hinta on 20-kertainen verrattuna monille siitepölyallergikoille tuttuun Xyzal –
antihistamiinivalmisteeseen. Xyzalin vuosikustannukset potilasta kohti ovat noin 70 euroa ja Grazaxin 1400
euroa. [Hinnat tarkistettu Yliopiston Apteekin Verkkokaupasta 7.5.2015].
Säästöohjelma vai ei? Vastaus on: ”jyrkkä ehkä”
Tilanteesta ja yleisöstä riippuen Kansallisen Allergiaohjelman kustannussäästötavoitetta on vuorotellen
korostettu ja piiloteltu.
Onko Kansallinen Allergiaohjelma säästöohjelma vai eikö se ole? Vai onko se kenties molempia yhtä aikaa?
Selitys tähän viestintädilemmaan löytyy edellisessä kappaleessa esitetyistä kustannustilastoista. Kansallinen
Allergiaohjelma on kustannussäästöohjelma silloin, kun puhutaan kuntoutuksesta, eläkkeistä,
perusterveydenhuollosta sekä allergiaruokavalioista kouluissa ja päiväkodeissa.
Sen sijaan se ei ole kustannussäästöohjelma, kun puhutaan lääkekustannuksista. Lääkekustannukset
nousivat vuodesta 2000 vuoteen 2011 yli 32 miljoonalla eurolla. Tilannetta kuvaa hyvin se, että vaikka
kouluista ja päiväkodeista lopetettaisiin kaikki erikoisruokavaliot, KELA lopettaisi kokonaan korvaamasta lehmänmaitoallergisten erityismaitokorvikkeiden kustannuksia ja loputkin allergioihin liittyvät kuntoutukset lopetettaisiin, näillä toimenpiteillä saataisiin kompensoitua vain puolet lääkekulujen kasvusta. Toisin sanoen kyse ei ole säästöistä vaan kulubudjetin uudelleen allokoinnista lääketeollisuuden
hyväksi.
Kuka hyötyy?
Kansallisen Allergiaohjelman suurin hyötyjä on lääketeollisuus. Allergiaohjelma on toiminut lääkeyhtiöille
voitot varmistavana pelastusrenkaana, koska ne ovat ohjelman avulla onnistuneet säilyttämään
euromääräisen osuutensa sekä kasvattamaan merkittävästi prosentuaalista osuuttaan koko
”allergiapotista”. Tämä on tapahtunut haastavassa taloudellisessa tilanteessa, missä kaikki muut allergioista
johtuvat kustannukset ovat olleet ankarien leikkausten kohteena.
Vanhojen allergialääkkeiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi, joten oletusarvoisesti myös
kokonaislääkekustannusten olisi pitänyt laskea. Siedätysbuumin siivittämänä markkinoille on kuitenkin
onnistuttu tuomaan uusia korvaavia lääkevalmisteita, joilla on huikeat katteet vanhoihin lääkkeisiin
verrattuna.
Esimerkkitapauksena mainittakoon heinäallergian siedätyshoidossa käytettävä Grazax -siitepölyvalmiste,
jonka hinta on 20-kertainen verrattuna monille siitepölyallergikoille tuttuun Xyzal –
antihistamiinivalmisteeseen. Xyzalin vuosikustannukset potilasta kohti ovat noin 70 euroa ja Grazaxin 1400
euroa. [Hinnat tarkistettu Yliopiston Apteekin Verkkokaupasta 7.5.2015].
Säästöohjelma vai ei? Vastaus on: ”jyrkkä ehkä”
Tilanteesta ja yleisöstä riippuen Kansallisen Allergiaohjelman kustannussäästötavoitetta on vuorotellen
korostettu ja piiloteltu.
Onko Kansallinen Allergiaohjelma säästöohjelma vai eikö se ole? Vai onko se kenties molempia yhtä aikaa?
Selitys tähän viestintädilemmaan löytyy edellisessä kappaleessa esitetyistä kustannustilastoista. Kansallinen
Allergiaohjelma on kustannussäästöohjelma silloin, kun puhutaan kuntoutuksesta, eläkkeistä,
perusterveydenhuollosta sekä allergiaruokavalioista kouluissa ja päiväkodeissa.
Sen sijaan se ei ole kustannussäästöohjelma, kun puhutaan lääkekustannuksista. Lääkekustannukset
nousivat vuodesta 2000 vuoteen 2011 yli 32 miljoonalla eurolla. Tilannetta kuvaa hyvin se, että vaikka
kouluista ja päiväkodeista lopetettaisiin kaikki erikoisruokavaliot, KELA lopettaisi kokonaan korvaamasta lehmänmaitoallergisten erityismaitokorvikkeiden kustannuksia ja loputkin allergioihin liittyvät kuntoutukset lopetettaisiin, näillä toimenpiteillä saataisiin kompensoitua vain puolet lääkekulujen kasvusta. Toisin sanoen kyse ei ole säästöistä vaan kulubudjetin uudelleen allokoinnista lääketeollisuuden
hyväksi.
Allergian ja astman suorat kustannukset vuonna 2011 (Lähde: Jantunen, 2014)
Miksi huomio on haluttu keskittää koulujen ja päiväkotien allergiaruokiin, vaikka nämä edustavat vain 2,7 prosenttia allergian aiheuttamista suorista kustannuksista ja alle 0,6 prosenttia kaikista allergian ja
astman kustannuksista?
Kansallinen Allergiaohjelma päättyy jo vuonna 2018. Monet ohjelman asettamista tavoitteista ovat hyvin
vaikeasti mitattavia, pehmeitä tavoitteita. Kovien numeeristen mittareiden osalta ohjelma on edelleen
kaukana asettamistaan tavoitteista. Näyttäviä tunnuslukuja sekä ”alhaalla roikkuvia hedelmiä” löytyy
helpoiten puuhastelemalla kokonaisuuden kannalta vähämerkityksisten kustannuserien parissa.
Esimerkiksi allergiaruokavaliokustannusten osalta saadaan jo 4,4 miljoonan euron leikkauksilla aikaan
näyttävä 50 % kulusäästö. Lääkekuluissa sama summa tarkoittaisi vain 2,4 prosentin säästöjä, eivätkä
lääkeyhtiöt olisi leikkauksista kovin mielissään.
Näitä tosiasioita vasten mediarummutus lasten allergiaruoista ja ”espoolaisäideistä” on ymmärrettävää. Se ohjaa huomion ikävistä tosiasioista epäoleellisiin sivuseikkoihin sekä tarjoaa samalla erinomaisen sumuverhon, jonka takana yhteisiä verovaroja on helpompi kauhoa valittuihin taskuihin.
Lääkeyhtiöt kiittävät.
LÄHTEET
Jantunen, Juha (2014). Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011. Sosiaali- ja terveysturvan
selosteita 85/2014. http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/136086/Selosteita85.pdf
Haahtela & al. (2008). Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 – aika muuttaa suuntaa. Suomen Lääkärilehti
14/2008 vsk 63.
Yliopiston Apteekin verkkokauppa.
http://www.yliopistonapteekki.fi
Aikaisemmat Allergiaohjelman Uhrit blogin julkaisut:
☞ Diagnoosi: Vauvat nyt vain itkevät (Uhri #6)
☞ Allergiaohjelman uhri (Uhri #5)
☞ Kaikki virheet, jotka voi tehdä, tehtiin (Uhri #4)
☞ Hoitosuositusten päivittelyä pseudotutkimuksen varjolla
☞ Allergiaohjelman uhri (Uhrit #2&3)
☞ Kun kukaan ei usko vauvan maitoallergiaan (Uhri #1)
☞ Kasvava allergiaongelma
Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja:
☞ Ammattiauttajat hallitsevat retoriikalla
☞ Hullun leima huostan oikeuttajana
☞ Bulgarialaiselle kätilölle syyte vauvan murhayrityksestä: Video erityisen julma
☞ Miksi seksuaalista väkivaltaa hoidetaan huostaanotoilla?
☞ VOI KU(R)KKIA - vanhempien kuntoutusta vai valvontaa?
☞ VOIKUKKIA: 2 vastakkaista näkökulmaa ryhmätoimintaan
☞ VETOOMUS ENSI- JA TURVAKOTIEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN JA -MENETELMIEN TUTKIMISEKSI
☞ Avoin kirje Unto Matinlompololle
☞ Miten tehtaillaan laiton hoidollinen huostaanotto?
Miksi huomio on haluttu keskittää koulujen ja päiväkotien allergiaruokiin, vaikka nämä edustavat vain 2,7 prosenttia allergian aiheuttamista suorista kustannuksista ja alle 0,6 prosenttia kaikista allergian ja
astman kustannuksista?
Kansallinen Allergiaohjelma päättyy jo vuonna 2018. Monet ohjelman asettamista tavoitteista ovat hyvin
vaikeasti mitattavia, pehmeitä tavoitteita. Kovien numeeristen mittareiden osalta ohjelma on edelleen
kaukana asettamistaan tavoitteista. Näyttäviä tunnuslukuja sekä ”alhaalla roikkuvia hedelmiä” löytyy
helpoiten puuhastelemalla kokonaisuuden kannalta vähämerkityksisten kustannuserien parissa.
Esimerkiksi allergiaruokavaliokustannusten osalta saadaan jo 4,4 miljoonan euron leikkauksilla aikaan
näyttävä 50 % kulusäästö. Lääkekuluissa sama summa tarkoittaisi vain 2,4 prosentin säästöjä, eivätkä
lääkeyhtiöt olisi leikkauksista kovin mielissään.
Näitä tosiasioita vasten mediarummutus lasten allergiaruoista ja ”espoolaisäideistä” on ymmärrettävää. Se ohjaa huomion ikävistä tosiasioista epäoleellisiin sivuseikkoihin sekä tarjoaa samalla erinomaisen sumuverhon, jonka takana yhteisiä verovaroja on helpompi kauhoa valittuihin taskuihin.
Lääkeyhtiöt kiittävät.
LÄHTEET
Jantunen, Juha (2014). Allergian ja astman kustannukset Suomessa vuonna 2011. Sosiaali- ja terveysturvan
selosteita 85/2014. http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/136086/Selosteita85.pdf
Haahtela & al. (2008). Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 – aika muuttaa suuntaa. Suomen Lääkärilehti
14/2008 vsk 63.
Yliopiston Apteekin verkkokauppa.
http://www.yliopistonapteekki.fi
Aikaisemmat Allergiaohjelman Uhrit blogin julkaisut:
☞ Diagnoosi: Vauvat nyt vain itkevät (Uhri #6)
☞ Allergiaohjelman uhri (Uhri #5)
☞ Kaikki virheet, jotka voi tehdä, tehtiin (Uhri #4)
☞ Hoitosuositusten päivittelyä pseudotutkimuksen varjolla
☞ Allergiaohjelman uhri (Uhrit #2&3)
☞ Kun kukaan ei usko vauvan maitoallergiaan (Uhri #1)
☞ Kasvava allergiaongelma
Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja:
☞ Ammattiauttajat hallitsevat retoriikalla
☞ Hullun leima huostan oikeuttajana
☞ Bulgarialaiselle kätilölle syyte vauvan murhayrityksestä: Video erityisen julma
☞ Miksi seksuaalista väkivaltaa hoidetaan huostaanotoilla?
☞ VOI KU(R)KKIA - vanhempien kuntoutusta vai valvontaa?
☞ VOIKUKKIA: 2 vastakkaista näkökulmaa ryhmätoimintaan
☞ VETOOMUS ENSI- JA TURVAKOTIEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN JA -MENETELMIEN TUTKIMISEKSI
☞ Avoin kirje Unto Matinlompololle
☞ Miten tehtaillaan laiton hoidollinen huostaanotto?
RSS Feed
