Allergia on iso ja kasvava ongelma koko Suomelle. Noin joka neljännellä aikuisella on allergisia oireita ja kouluikäisistä jopa 40 %:a on herkistynyt allergeeneille. Astma ja allergia aiheuttavat vuosittain noin 1,5 miljardin kustannukset. Allergisia sairauksia on kaikkiaan noin kahdella miljoonalla suomalaisella. Allergiat aiheuttavat, paitsi mittavia kustannuksia kansantaloudelle, paljon yksilötason kärsimystä.
Refluksia, astmaa, aistiyliherkkyyttä: ei siis mitään "pientä kutinaa"
Me olemme allergisten lasten äitejä ja isiä, osa allergisia itsekin. Olemme vuosia taistelleet valvoneet, itkeneet, venyneet äärimmillemme lastemme kanssa, jotka sairastavat laaja-alaisia suolistoperäisiä allergioita. Allergiat eivät kuitenkaan tule yksin. Meillä on refluksia ja astmaa, jatkuvia sairasteluita, osalla myös aistiyliherkkyyksiä ja neuropsykiatrisia ongelmia.
Allergia ei ole meille ”pientä kutinaa” tai ”pieni hankalaluus ruokajärjestelyissä”. Se on lapsen voinnin jatkuvaa seuraamista, lapsen tuskan katsomista avuttomana, jatkuvaa valppaustilaa ja analysointia lapsen oireista – jokainen niistä voi tarkoittaa, että lapsi itkee tuskissaan viikkoja.
Pahimmillaan se on pelkoa lapsen menettämisestä. Ennen kaikkea se on vanhemmuuttamme, maailma, jossa me elämme siitä hetkestä, kun heräämme, siihen hetkeen, jos pääsemme ummistamaan silmät jossain vaiheessa.
KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA = SÄÄSTÖOHJELMA
Allergioiden hoitoa Suomessa ohjaa Kansallinen Allergiaohjelma. Ohjelma käynnistettiin virallisesti huhtikuun alussa 2008. Hankkeen keskeisenä puuhamiehenä toimii emeritusprofessori, tuolloinen HUS:n Iho- ja Allergiasairaalan ylilääkäri Tari Haahtela, joka oli aiemmin ollut vetämässä menestyksekästä Suomalaista Astmaohjelmaa (1994-2004), jolla saatiin Haahtelan mukaan aikaan rajuja säästöjä. (Lähde.)
Kansallisen Allergiaohjelman kerrottiin olevan kansainvälisesti ensimmäinen ohjelma, joka ottaa huomioon allergian koko kirjon. Ohjelma liitettiin osaksi WHO:n kroonisten sairauksien torjuntaohjelmaa. Siitä haluttiin tehdä uusi kansainvälinen näyteikkunaesimerkki hyvin toteutetusta ja onnistuneesta terveydenhuollon hankkeesta.
Kansallisen Allergiaohjelman luvattiin puolittavan allergiaongelman kymmenessä vuodessa ja vähentävänsä samassa ajassa allergiasta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia 20 prosenttia. Tari Haahtela julisti ohjelman käynnistämisen yhteydessä juhlallisesti Uuden Ajan koittaneen.
Monet alan järjestöt, mukaan lukien Allergia- ja astmaliitto, ottivat ohjelman riemulla vastaan. Erityisen hyvänä pidettiin sitä, että ohjelma toisi toisistaan poikkeavien näkemysten ja kirjavien hoitokäytäntöjen kaikkiin tilanteisiin sovellettavan yhtenäisen hoitokäytännön allergiaongelmiin.
Allergiaohjelma esiteltiin kansanterveydellisenä ohjelmana. Kuitenkin sairauskulujen leikkaaminen oli keskeisellä sijalla jo ohjelman lanseerausvaiheessa. Allergioista johtuviin terveydenhuoltokuluihin luvattiin 20 prosentin säästöjä. Kansallinen Allergiaohjelma sopikin hyvin yhteen koko julkista sektoria koskevan leikkauslinjan kanssa.
MISSÄ KONKREETTISET VÄLINEET VANHEMMILLE?
Me olemme allergisten lasten äitejä ja isiä, osa allergisia itsekin. Olemme vuosia taistelleet valvoneet, itkeneet, venyneet äärimmillemme lastemme kanssa, jotka sairastavat laaja-alaisia suolistoperäisiä allergioita. Allergiat eivät kuitenkaan tule yksin. Meillä on refluksia ja astmaa, jatkuvia sairasteluita, osalla myös aistiyliherkkyyksiä ja neuropsykiatrisia ongelmia.
Allergia ei ole meille ”pientä kutinaa” tai ”pieni hankalaluus ruokajärjestelyissä”. Se on lapsen voinnin jatkuvaa seuraamista, lapsen tuskan katsomista avuttomana, jatkuvaa valppaustilaa ja analysointia lapsen oireista – jokainen niistä voi tarkoittaa, että lapsi itkee tuskissaan viikkoja.
Pahimmillaan se on pelkoa lapsen menettämisestä. Ennen kaikkea se on vanhemmuuttamme, maailma, jossa me elämme siitä hetkestä, kun heräämme, siihen hetkeen, jos pääsemme ummistamaan silmät jossain vaiheessa.
KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA = SÄÄSTÖOHJELMA
Allergioiden hoitoa Suomessa ohjaa Kansallinen Allergiaohjelma. Ohjelma käynnistettiin virallisesti huhtikuun alussa 2008. Hankkeen keskeisenä puuhamiehenä toimii emeritusprofessori, tuolloinen HUS:n Iho- ja Allergiasairaalan ylilääkäri Tari Haahtela, joka oli aiemmin ollut vetämässä menestyksekästä Suomalaista Astmaohjelmaa (1994-2004), jolla saatiin Haahtelan mukaan aikaan rajuja säästöjä. (Lähde.)
Kansallisen Allergiaohjelman kerrottiin olevan kansainvälisesti ensimmäinen ohjelma, joka ottaa huomioon allergian koko kirjon. Ohjelma liitettiin osaksi WHO:n kroonisten sairauksien torjuntaohjelmaa. Siitä haluttiin tehdä uusi kansainvälinen näyteikkunaesimerkki hyvin toteutetusta ja onnistuneesta terveydenhuollon hankkeesta.
Kansallisen Allergiaohjelman luvattiin puolittavan allergiaongelman kymmenessä vuodessa ja vähentävänsä samassa ajassa allergiasta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia 20 prosenttia. Tari Haahtela julisti ohjelman käynnistämisen yhteydessä juhlallisesti Uuden Ajan koittaneen.
Monet alan järjestöt, mukaan lukien Allergia- ja astmaliitto, ottivat ohjelman riemulla vastaan. Erityisen hyvänä pidettiin sitä, että ohjelma toisi toisistaan poikkeavien näkemysten ja kirjavien hoitokäytäntöjen kaikkiin tilanteisiin sovellettavan yhtenäisen hoitokäytännön allergiaongelmiin.
Allergiaohjelma esiteltiin kansanterveydellisenä ohjelmana. Kuitenkin sairauskulujen leikkaaminen oli keskeisellä sijalla jo ohjelman lanseerausvaiheessa. Allergioista johtuviin terveydenhuoltokuluihin luvattiin 20 prosentin säästöjä. Kansallinen Allergiaohjelma sopikin hyvin yhteen koko julkista sektoria koskevan leikkauslinjan kanssa.
MISSÄ KONKREETTISET VÄLINEET VANHEMMILLE?
Allergiaohjelmaa on leimannut vahva retoriikka. ”Uusi aika on koittanut”, ”Aika muuttaa suuntaa”, ”Allergisten vapautusliike”, ”Yhteys luontoon”, ”Oikea asenne allergioihin”, ”Tue terveyttä, älä allergiaa.”.
Kuitenkin menetelmäpankki tuntuu jääneen köyhäksi. Allergisten vanhemmille on tarjoiltu epämääräisiä keinoja, kuten raflaavat mediassa esiintyvät otsikot ”Tue terveyttä, älä allergiaa”, ”kengät pois kesällä” tai ”kädet kyynärpäitä myöten multaan”.
Allergiaohjelma tuntuu keskittyvän pääosin asennemuutokseen. Allergiat eivät kuitenkaan poistu uudenlaisella asennoitumisella. Mitä tarkoittaa konkreettisesti yhteys luontoon? Missä määrin mullassa on pyörittävä, että allergiat poistuvat? Miten kipeä lapsi tulee vähemmän kipeäksi, jos hänelle syötetään laajasti kaikkia ruoka-aineita? Näitä useat vanhemmat ihmettelevät hämmentyneenä. Ohjelman propaganda tuntuu väsyneelle vanhemmalle usein iskulta vasten kasvoja.
Allergiaohjelma täyttää näinä päivinä seitsemän vuotta. Ohjelman vahvasti ajamat viestit näkyvät jo käytännössä. Allergiaohjelmassa asetetut tavoitteet allergioiden puolittamisesta ja samanaikaisesta 20 prosentin kustannussäästöistä ovat olleet hämmästyttävän kunnianhimoisia. Lukuja odotetaan edelleen, väliaikatietoja esimerkiksi allergisten määrän laskusta ei ole tullut. Yksilötason vaikutukset ovat jo nähtävissä, useiden allergiaperheiden kokemukset kertovat hyvin karua tarinaa.
Voiko ohjelma, jonka tärkeänä päämääränä on säästäminen, saada mitään positiivista aikaiseksi millään rintamalla? Se, että kustannussäästö johtaisi parempaan hoitoon, on todennäköisesti mahdotonta.
SIEDÄTYS TARKOITTAA LIIAN USEIN ALLERGIOIDEN HOITAMATTA JÄTTÄMISTÄ
Allergiaohjelmassa voimakkaasti ajettu siedätysmenetelmä on saattanut toimia hyvin osalla allergisista. Tehokkaasti toteutettu siedätysteeman yksinkertaistaminen ja vahva jalkauttaminen ympäri Suomen on kuitenkin nostanut kynnystä allergioiden diagnosoinnissa hälyttävästi.
Useat vanhemmat kokevat jäävänsä täysin tyhjän päälle. Lievästi allergisten sekä hengenvaarallisesta anafylaksiasta kärsivien potilaiden välimaastoon on jäänyt valtava joukko vakavista suolistoperäisistä ruoka-aineyliherkkyyksistä kärsiviä potilaita – erityisesti pieniä lapsia – joiden perheiden elämää allergiaohjelma on vaikeuttanut kohtuuttomasti.
Allergiaohjelman säästö- ja siedätystavoitteet ovat vaatineet Excel-alttarilleen jo useita uhreja.
Tämä blogi kertoo näistä perheistä.
Kysymme, minkä ryhmän kautta isot säästöt on mahdollista saavuttaa.
Kuitenkin menetelmäpankki tuntuu jääneen köyhäksi. Allergisten vanhemmille on tarjoiltu epämääräisiä keinoja, kuten raflaavat mediassa esiintyvät otsikot ”Tue terveyttä, älä allergiaa”, ”kengät pois kesällä” tai ”kädet kyynärpäitä myöten multaan”.
Allergiaohjelma tuntuu keskittyvän pääosin asennemuutokseen. Allergiat eivät kuitenkaan poistu uudenlaisella asennoitumisella. Mitä tarkoittaa konkreettisesti yhteys luontoon? Missä määrin mullassa on pyörittävä, että allergiat poistuvat? Miten kipeä lapsi tulee vähemmän kipeäksi, jos hänelle syötetään laajasti kaikkia ruoka-aineita? Näitä useat vanhemmat ihmettelevät hämmentyneenä. Ohjelman propaganda tuntuu väsyneelle vanhemmalle usein iskulta vasten kasvoja.
Allergiaohjelma täyttää näinä päivinä seitsemän vuotta. Ohjelman vahvasti ajamat viestit näkyvät jo käytännössä. Allergiaohjelmassa asetetut tavoitteet allergioiden puolittamisesta ja samanaikaisesta 20 prosentin kustannussäästöistä ovat olleet hämmästyttävän kunnianhimoisia. Lukuja odotetaan edelleen, väliaikatietoja esimerkiksi allergisten määrän laskusta ei ole tullut. Yksilötason vaikutukset ovat jo nähtävissä, useiden allergiaperheiden kokemukset kertovat hyvin karua tarinaa.
Voiko ohjelma, jonka tärkeänä päämääränä on säästäminen, saada mitään positiivista aikaiseksi millään rintamalla? Se, että kustannussäästö johtaisi parempaan hoitoon, on todennäköisesti mahdotonta.
SIEDÄTYS TARKOITTAA LIIAN USEIN ALLERGIOIDEN HOITAMATTA JÄTTÄMISTÄ
Allergiaohjelmassa voimakkaasti ajettu siedätysmenetelmä on saattanut toimia hyvin osalla allergisista. Tehokkaasti toteutettu siedätysteeman yksinkertaistaminen ja vahva jalkauttaminen ympäri Suomen on kuitenkin nostanut kynnystä allergioiden diagnosoinnissa hälyttävästi.
Useat vanhemmat kokevat jäävänsä täysin tyhjän päälle. Lievästi allergisten sekä hengenvaarallisesta anafylaksiasta kärsivien potilaiden välimaastoon on jäänyt valtava joukko vakavista suolistoperäisistä ruoka-aineyliherkkyyksistä kärsiviä potilaita – erityisesti pieniä lapsia – joiden perheiden elämää allergiaohjelma on vaikeuttanut kohtuuttomasti.
Allergiaohjelman säästö- ja siedätystavoitteet ovat vaatineet Excel-alttarilleen jo useita uhreja.
Tämä blogi kertoo näistä perheistä.
Kysymme, minkä ryhmän kautta isot säästöt on mahdollista saavuttaa.
- Maria, Marko, Anu & erinäinen joukko allergisten vanhempia.
Löydät meidät Facebookista allergisten lasten keskustelupalstalta:
https://www.facebook.com/groups/allergialapset.vertaistukiryhma/
Muita lokakuun liikkeen julkaisuja:
☞ Home- ongelmat vallankäytön välineenä
☞ "Äiti erotisoi lasta imettämällä": huostaanotto ja psykologinen todistelu lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikosten epäilyissä
☞ Lastensuojelun puhtauskultti
☞ Valesossujen valeasiakkaat
☞ Sosiaalityön&psykiatrian palvelujärjestelmiä ei tehty asiakkaille vaan keskiluokkaisten rouvien paistattelupaikaksi
☞ 100 shades of grey - sosiaalityön seksuaalikäsityksiä ohjaavat arvot ja ideologiat
Löydät meidät Facebookista allergisten lasten keskustelupalstalta:
https://www.facebook.com/groups/allergialapset.vertaistukiryhma/
Muita lokakuun liikkeen julkaisuja:
☞ Home- ongelmat vallankäytön välineenä
☞ "Äiti erotisoi lasta imettämällä": huostaanotto ja psykologinen todistelu lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikosten epäilyissä
☞ Lastensuojelun puhtauskultti
☞ Valesossujen valeasiakkaat
☞ Sosiaalityön&psykiatrian palvelujärjestelmiä ei tehty asiakkaille vaan keskiluokkaisten rouvien paistattelupaikaksi
☞ 100 shades of grey - sosiaalityön seksuaalikäsityksiä ohjaavat arvot ja ideologiat
RSS Feed
