Satakunnan käräjäoikeus on antanut 1.6.2015 julkisen selosteen yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa (L14/8858). Käräjäoikeus velvoitti Pohjois-Satakunnan peruspalvelu- ja liikelaitoskuntayhtymän maksamaan äidille ja hänen alaikäisille lapsilleen kullekin 10 000 euroa vahingonkorvauksena. Hallinto-oikeus oli aiemmin kumonnut lasten kiireellisen sijoituksen päätökset, hylännyt lasten huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevat hakemukset sekä kumonnut yhteydenpidon rajoituspäätökset. Lapset olivat olleet sijoitettuina poissa omasta kodistaan 204 vuorokautta.

Äiti ja lapset olivat vaatineet käräjäoikeudessa kanteella vahingonkorvausta. Käräjäoikeus katsoi vielä lainvoimaa olevassa ratkaisussaan, että heidän perhe-elämäänsä oli puututtu perustuslain 10 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan vastaisesti.

Maahamme tulisi luoda järjestelmä, jossa perheellä olisi automaattisesti oikeus hyvityskorvaukseen ilman raskaita oikeudenkäyntejä. On kohtuutonta, että perhe joutuu kärsimään lastensuojelun vakavista laatuongelmista ja yhä uudelleen eri oikeusasteissa käymään läpi virkamiesten laittomuuksia vahingonkorvausasiassa.

Leeni Ikonen

Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja


☞ Lastensuojelua Saksassa: kalliiksi käyneitä turhia huostaanottoja
☞ Leikkausvinkkini hallitukselle: maastakarkoitus konsulteille!  
☞ Saksalainen lastenvalvoja pyöritti omaa bisnestään
☞ Koskaan ei tiedä, milloin lapsi lähtee sijoitukseen
☞ Saksan tuomioistuin: Lapsen kohtalo on syntyä ”huonoon” perheeseen 
☞ Nyt jytkytetään
☞ ETSIVÄHARJOITTELU
☞ Venäläisessä mielisairaalassa lapsille esitettiin Uhrilampaat elokuva
☞ VAROKAA, OLEN MBD
☞ Allergiaohjelman uhri (Uhri #7)
☞ Voimakkaat mielikuvat Kansallisen Allergiaohjelman propaganda-aseena
☞ Äitiydenkö tuhoaminen on lastensuojelua?
☞ Kansallinen Allergiaohjelma – pyyteetöntä työtä lääketeollisuuden hyväksi jo vuodesta 2008 
☞ Ammattiauttajat hallitsevat retoriikalla
☞ Hullun leima huostan oikeuttajana

Vuoden Vieraannuttaja julkistetaan ensi viikolla Turussa. Turun kaupunginkirjastossa järjestetään perjantaina 9.5.2014 klo 18.00-20.00 lastensuojelun tilaa ja huostaanottoja koskeva keskustelutilaisuus. Suuri Lastensuojeluilta on avoin kaikille.

Vuoden vieraannuttaja -kyselyyn on siis vielä ensi viikko aikaa vastata tällä sivustolla.

Kyselyn avulla on tarkoitus selvittää, ovatko Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) langettavat tuomiot muuttaneet suomalaista lastensuojelua lakeja ja ihmisoikeuksia kunnioittavaan suuntaan.

Ongelmana on ollut se, että huostaanottoa pidetään lapsuuden mittaisena eikä perheen jälleenyhdistämistä huomioida. Ongelmana on ollut lapsen ja vanhemman välisen yhteydenpidon rajoittaminen.

EIT on arvioinut suomalaisia lastensuojelun työkäytäntöjä langettavissa tuomioissaan todeten mm: (alleviivaukset toimituksen tekemiä)

”Huostaanottoa tuli periaatteessa pitää väliaikaisena toimenpiteenä, joka oli lakkautettava niin pian kuin olosuhteet sen sallivat, ja että sen toimeenpanon tuli vastata johdonmukaisesti viimekäteistä tavoitetta saattaa luonnolliset vanhemmat ja lapsi jälleen toistensa yhteyteen.”

”Viranomaiset olivat tehneet joitakin tiedusteluja sen toteamiseksi, kykenisivätkö valittajat kehittämään siteitä lapsiinsa. Nämä eivät kuitenkaan merkinneet sellaista todellista tai kestävää pyrkimystä tehdä perheen jälleenyhdistyminen mahdolliseksi, jota EIS 8 artiklan 2 kohdan kannalta oli voitu odottaa varsinkin kun ne olivat jääneet ainoiksi tuossa tarkoituksessa tehdyiksi toimenpiteiksi 7 vuotta jatkuneen huostassapidon aikana.”

”Jälleenyhdistämisen mahdollisuudet vähenivät asteittain ja hävisivät lopulta kokonaan, ellei biologisten vanhempien ja lasten sallittu lainkaan tavata toisiaan tai jos tapaamisia sallittiin niin harvoin, ettei heidän välilleen todennäköisesti kehity mitään luonnollisia siteitä.”

”Viranomaisten poikkeuksellisen vahva negatiivinen asenne oli silmiinpistävää. EIT katsoi, että EIS 8 artiklaa oli rikottu, kun positiivista kehitystä osoittaneesta näytöstä huolimatta viranomaiset eivät olleet ryhtyneet riittäviin toimiin perheen mahdollista jälleenyhdistämistä silmällä pitäen” (K. ja T.-tapaus 12.7.2001).

”Tapaus antoi sellaisen kuvan, että sosiaaliviranomainen ja hallintotuomioistuimet olivat päättäneet olla pitämättä alkuperäisen perheen jälleenyhdistämistä vakavana vaihtoehtona lähtien sen sijaan siitä presumptiosta, että lapset olivat pitkäaikaisen huostassapidon ja sijaiskotiin sijoittamisen tarpeessa. Lisäksi valittajan tapaamisoikeudelle asetetut tiukat rajoitukset osoittivat sosiaaliviranomaisen tarkoitusta lähentää lasten ja sijaisperheen suhteita eikä yhdistää jälleen alkuperäistä perhettä” (K.A.-tapaus 14.1.2003).

”Huostaanoton tuli olla väliaikainen toimenpide, joka oli päätettävä niin pian kuin asianhaarat sen sallivat. Väliaikaisen huollon toimeenpanoa koskevien toimenpiteiden tuli olla vanhemman ja lapsen jälleenyhdistämistä koskevan lopullisen tarkoituksen kanssa yhteensopivia.”

”Viranomaisilla oli positiivinen velvollisuus ryhtyä perheen jälleenyhdistämistä tarkoittaviin toimenpiteisiin heti kun se oli kohtuudella toteuttavissa. Velvollisuus kävi asteittain huostaanoton jatkuessa pakottavammaksi.”

”Alkuvaiheessa jälleenyhdistämisen mahdollisuuksia oli merkittävästi heikennetty sillä, että tapaamisesta ja huostaanoton päättämistä koskevista pyynnöistä ei ollut annettu virallista valituskelpoista päätöstä. Lapsen tapaamista valittajan kanssa oli rajoitettu jyrkästi. Sillä ei ollut mitenkään edistetty, vaan sen sijaan se oli heikentänyt jälleenyhdistämisen mahdollisuuksia.”

”Saatu selvitys osoitti, että sosiaaliviranomainen oli päättänyt olla ottamatta huomioon valittajan ja lapsen jälleenyhdistämistä yhtenä olennaisena vaihtoehtona ja sen sijaan edennyt siltä pohjalta, että poika oli pitkäaikaisen sijaishuollon tarpeessa.”

”Tapaamisoikeuden jyrkkä rajoittaminen osoitti, että sosiaaliviranomainen oli tarkoittanut vahventaa pojan ja sijaishuoltajien suhdetta. Niin ollen EIT katsoi, että viranomaiset eivät olleet ryhtyneet riittäviin toimeen perheen mahdollista jälleenyhdistämistä silmälläpitäen ja että EIS 8 artiklaa oli rikottu.” (R.-tapaus 30.5.2006).

Suomen hallitus on puolustanut lastensuojelun työntekijöiden toimia ja vastannut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tehtyjen valitusten osalta mm. seuraavaa:

”Hallitus myöntää, ettei perheen fyysistä jälleenyhdistämistä ollut otettu huomioon eikä mihinkään siihen tähdänneeseen toimenpiteeseen ollut ryhdytty.”

”Fyysinen yhteys ei ole ainoa tapa perhesuhteiden turvaamiseen. Suomessa lastensuojelulaissa mainitut lastensuojelutoimet, kuten huostaanotto ja sijaishuolto ovat lapsen auttamiseksi tarkoitettuja keinoja. Niiden tarkoitus ei ole muuttaa lapsen biologisia siteitä perheeseensä. Isä ja äiti säilyvät huostaanotetun lapsen huoltajina ja holhoojina. Se että lapsi on otettu huostaan ja sijoitettu sijaisperheeseen ei estä häntä myöhemmin tapaamasta vanhempiaan tasavertaisena aikuisena ja siten luomasta normaaleja perhesuhteita.” (K. Ja T.-tapaus 12.7.2001).

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio kiinnitti lastensuojelulain uudistamisen yhteydessä huomiota siihen, että uudistamistyöryhmän mietinnöstä puuttui huostaanoton perus- ja ihmisoikeuksia koskeva nykytilan arvio ja selostus siitä, miten ehdotettujen säännösten ajateltiin ehkäisevän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toteamien epäkohtien syntymistä tulevaisuudessa. Hän kiinnitti huomiota siihen, että lastensuojelulain yleiset säännökset on kirjoitettu lapsen näkökulmasta. Lapsen ja huoltajan välinen perhe-elämä nauttii kuitenkin perus- ja ihmisoikeussuojaa. Tämä suoja merkitsee myös suojaa huoltajan oikeuksille. Hän ehdotti pohdittavaksi, että lapsen ja vanhemman välisen suhteen suoja ja huoltajan oikeudet tulisi ottaa paremmin huomioon (29.6.2006, dnro 1646/5/06, lausunto lastensuojelulain kokonaisuudistustyö- ryhmän muistiosta).

Lastensuojelulaki astui voimaan 1.1.2008 ja on ollut siis voimassa jo yli kuuden vuoden ajan. Sitä uudistettaessa ei siis otettu huomioon EIT:n havaitsemia epäkohtia. Lainsäätäjä päätti luottaa lakia laatiessaan lastensuojelun työntekijöiden hyvään tahtoon.

Tervetuloa Turkuun kuulemaan, miten perheille käy, kun lainsäätäjä luottaa virkamiesten hyvään tahtoon.

Ovatko perus- ja ihmisoikeusongelmat poistuneet vaiko lisääntyneet?

Onko joku ansainnut Vuoden Vieraannuttaja -palkinnon?

Palkintona ojennetaan lastensuojelutietoa:

Maria Syvälä: Hukassa huostassa - kertomuksia lastensuojelun runtelemista perheistä (RADIUM-Kirjat 2013)

Leeni Ikonen: Salassa pidettävä - suojeleeko laki lasta vai lastensuojelijaa? (RADIUM-Kirjat 2013)

Marleena Kajaste: Revitty elämä - erityislapsen matka aikuisuuteen (RADIUM-kirjat 2012)