2. Hallinto-oikeus ei täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen standardeja oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä. Jotkut hallinto-oikeusjäsenet ovat luopuneet puolueettomasta roolistaan toimimalla samanaikaisesti lastensuojelupalveluja tarjoavissa yrityksissä ja esittämällä julkisuudessa sosiaalityöntekijöiden puolustuspuheenvuoroja. Mitä aiotte tehdä, jotta myös lastensuojelun asiakkaat saisivat viimein oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin huostaanottoihin?
3. Viimeaikaiset lasten pahoinpitelytapaukset ovat paljastaneet että lastensuojelussa vanhemmat on jaettu autettaviin sijaishuollon kasvatuskumppaneihin ja rangaistaviin bioriskeihin. Edellisten toimiin ei puututa ja jälkimmäisten elämä rikotaan ylimitoitetuilla ja mielivaltaisilla kontrollitoimilla. Larsen-Meita-tapauksessa Vuoden sijaisperheeksi valitut sijaisvanhemmat ehtivät pahoinpidellä sijoituslapsiaan 4 vuotta. Lapsia tönittiin, "kopsauteltiin", tukistettiin, nipistettiin, riepoteltiin tukasta, nimiteltiin alentavasti, jopa kuristettiin ja saunotettiin liian kuumassa löylyssä sekä seisotettiin avojaloin lumihangessa. Lapsen sosiaalityöntekijä ei edes kirjannut bioäidin lastensuojeluilmoituksia ylös ja antoi tälle tapaamisrajoituksia rangaistukseksi siitä, että äiti yritti kertoa lapseensa sijaisperheessä kohdistuvasta väkivallasta.
Kemi-Tornion tapauksessa sijaisäiti pahoinpiteli sijoitettua 20:llä eri tavalla mm. aiheuttamalla lapselle paleltumisvammoja ja sähköiskuja. AVI on esittänyt huolensa olemattomista sijaishuollon valvontaresursseista, samoin Valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka mukaan kaikki sijaisperheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä edes kotikäynnille. Mitä aiotte tehdä, että sijaishuoltoon ja erityisesti perhehoitoon saataisiin jonkinlainen valvonta?
4. Lastensuojelun vääristelty dokumentaatio, jossa asiakasperheistä keräillään ja arkistoidaan jopa 75 vuoden ajaksi mutu- ja huhuperustaista väärää tietoa muodostaa vakavan tietosuoja- ja oikeusturvariskin kaikille asiakasperheille. On tullut ilmi, että toisinaan vanhemmat saavat tutustua itseään koskeviin asiakirjauksiin ja niiden syytteisiin vasta huostaanotto-oikeudenkäynnissä. Joissakin sosiaalitoimistoissa arkistotietoja ei suostuta luovuttamaan asiakkaille ajoissa eikä oikaisemaan vaikka asiakas voisi todistaa kirjaukset vääriksi. Mitä aiotte tehdä asialle?
5. Vaikka lapsia leimaavaa huolen vyöhykkeistön väärää käyttöä ei ole saatu kuriin, sen rinnalle on kehitetty uusi varhaisen puuttumisen menetelmä; huoliliputus, jossa kahden viranomaisen huolestuminen johtaa hälytykseen. Hankkeen juridisia sovellutuksia, käytäntöjä tai suhdetta henkilötietolakiin ei ole vielä päätetty eikä kukaan hankkeen toimijoista osannut vastata niitä koskeviin kysymyksiin. Silti huoliliputus on jo käytössä ja sen piirissä on jo liki 80 000 lasta. Se on lähes yhtä paljon kuin lastensuojeluasiakkaiden määrä, 90 000, joista kymmenet tuhannet tulisivat paremmin autetuiksi peruspelveluiden piirissä kuin ylikuormitetussa lastensuojelussa.
Miksi kehittää oikeusturvaongelmia lisääviä huoliseulontoja jos perheille ei ole tarjota mitään konkreettista apua eikä edes oikeussuojakeinoja väärinkäytösten varalle?
6. Toimimattoman lastensuojelun mielivalta ja virheelliset päätökset aiheuttavat lapsille ja perheille vakavia ja pitkäaikaisia sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä haittoja mm. katkenneita koulutusuria, syrjäytymistä, stressiperäisiä pitkäaikaissairauksia, työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista eläköitymistä. Sosiaalityöntekijöille tulee pikaisesti laatia vastuu- ja korvausvelvoitteet laittoman toimintansa lapsille ja perheille aiheuttamista vahingoista. Mihin toimiin aiotte ryhtyä jotta sosiaalialalle saadaan samantyyppiset vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä kuin terveydenhuoltoon?
LOKAKUUN MANIFESTI
THL: Lastensuojelu 2013
Avoin Kirje on osoitettu kansanedustajille ja ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsenille sekä heidän edustamilleen tahoille:
1. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin
2. Kansliapäällikkö Kimmo Hakonen, Oikeuskanslerinvirasto
3. Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet
4. Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen
5. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio
6. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila
7. Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, Saamelaiskäräjät
8. Puheenjohtaja Liisa Murto, Ihmisoikeusliitto ry
9. Lakimies Aiman Mroueh, Pakolaisneuvonta ry
10. Oikeudellinen neuvonantaja Tiina Valonen, Amnesty International, Suomen osasto
11. Pääsihteeri Kristiina Kumpula, Suomen Punainen Risti
12. Varapuheenjohtaja Ilkka Kantola, Suomen YK-liitto
13. Puheenjohtaja Pentti Arajärvi, Lastensuojelun Keskusliitto
14. Vs. kehittämisjohtaja Mirella Huttunen, Suomen Nuorisoyhteistyö, Allianssi ry
15. Varapuheenjohtaja Helena Ranta, Naisjärjestöjen Keskusliitto
16. Pääsihteeri Aija Salo, Seta ry
17. Järjestöjohtaja Göran Johansson, Mielenterveyden keskusliitto ry
18. Toiminnanjohtaja, hallituksen jäsen Kalle Könkkölä, Kynnys ry, Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKE (Invalidiliitto ry ja Kynnys ry), Vammaisfoorumi ry
19. Puheenjohtaja Henna Huttu, Fintiko Romano Forum ry.
20. Puheenjohtaja Abdirahid Dirie, Suomen somaliliitto ry
21. Toiminnanjohtaja Petr Potchinchtchikov, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO
22. Ohjelmajohtaja Inka Hetemäki, Suomen UNICEF
23. Yksikön päällikkö Petri Merenlahti, Suomen evankelis-luterilainen kirkko
24. Pääsihteeri Esa Ylikoski, Vapaa-ajattelijain Liitto ry
25. Asianajaja Jouko Pelkonen, Suomen Asianajajaliitto
26. Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen, Suomen Luonnonsuojeluliitto
27. Lakimies Ida Staffans, Suomen Kuntaliitto
28. Neuvottelukunnan jäsen Hamed Shafae, Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO)
29. Toiminnanjohtaja, varapuheenjohtaja Markku Jokinen, Valtakunnallinen vammaisneuvosto (VANE), Kuurojen Liitto ry
30. Sosiaalineuvos Väinö Lindberg, Romaniasiain neuvottelukunta (RONK)
31. Puheenjohtaja Jukka Relander, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE)
32. Puheenjohtaja Jouni Mykkänen, Vanhus- ja eläkeasioiden neuvottelukunta
33. Varapuheenjohtaja Pirkko Nuolijärvi, Kieliasiain neuvottelukunta
34. Tutkija Sami Myllyniemi, Valtion Nuorisoasiain neuvottelukunta (NUORA)
35. Puheenjohtaja Liisa Heinonen, ILO-neuvottelukunta
36. Dosentti Reetta Toivanen, Helsingin yliopisto
37. Professori Elina Pirjatanniemi, Åbo Akademi, Turun yliopisto, Svenska Finlands Folkting
38. Tutkimusprofessori, johtaja Timo Koivurova, Lapin yliopisto, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti
39. Neuvoston yleisöjäsen Riitta Ollila, Julkisen sanan neuvosto
40. Puheenjohtaja Ulla-Maija Wideroos, Kansainvälisten ihmisoikeusasioiden neuvottelukunta (IONK)
+ Kansanedustajat