Lasu-noitakomission kirouksia ja taikasanoja on monen paksun kirjan edestä, niistä yleisimmin käytettyjä ovat 'lapsen etu' ja 'lastensuojelu'.
Kun ryhtyy setvimään, mitä tällä jatkuvasti ja joka yhteydessä myös kaikissa huostaanottotapauksissa käytetyllä taikasanalla 'lapsen etu' tarkoitetaan, siis mikä on sen määritelmä, havahdutaan huomaamaan, että määritelmä tämän sanan sisällöstä puuttuu tyystin. Kukaan ei ole muistanut määritellä, mitä tällä sanalla tarkoitetaan. Kuitenkin tätä sanaa käytetään tiheään mm. lastensuojelua rajaavissa laeissa kuten lastensuojelulaissa ja sosiaalihuoltolaissa.
Tämä 'lapsen etu'-käsitteen määrittelemättömyys ja epätarkkuus on aiheuttanut sen, että huostaanottotoiminnassa mukana olevat tahot ovat voineet käyttää tätä käsitettä haluamallaan tavalla oikeuttamaan ja 'pyhittämään' kaikki heidän toimensa, jotka usein loukkaavat perheiden ja lasten perusoikeuksia monin tavoin.
'Lapsen etu' on kuin noidan taikasana, jolla valhe kääntyy totuudeksi; räikeä lapsen ja hänen vanhempiensa perusoikeuksien loukkaaminen 'suureksi hyvyydeksi', jolla väkivaltainen lapsen erottaminen äidistään ja isästään muuttuu erinomaiseksi hyvyyden teoksi.
Simsalabim 'lapsen etu' – ja näin voidaan lapsi riistää vanhemmiltaan, jotta huostaanottobisneksen edunsaajat saisivat haltuunsa lapsen, joka mahdollistaa heille heidän palkka- ja yritystulonsa sekä elinkeinonsa.
"Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden"
Jokaista varmaankin ihmetyttää, miksi tätä huostaanottotoiminnan keskeistä ja tärkeintä sanaa 'lapsen etu' ei olla määritelty. Yhtenä syynä on tämä jo Ahti Karjalaisen lennokas lausuma: "Ennustaminen on vaikeaa, eteenkin tulevaisuuden". Koska lapsen edun selville saaminen edellyttää ennustamisen taitoa, on sanan määrittely vaikeaa elleipä lähes mahdotonta.
Noidilla ja profeetoilla toki on tällainen ennustamisen kyky. Tämä selittänee myös sen, miksi tämä 'lapsen etu'-käsite on niin epätarkka ja määrittelemätön. Koska tämä sana on luonteeltaan maaginen (mm. ennustamisen taitoa kysyvä) onkin ymmärrettävää, että sitä myös käytetään ikäänkuin taikasanana, simsalambim, 'lapsen etu'!
Tämän taikasanan käyttö luontuu erinomaisesti huostaanottotoiminnan viranhaltioiden toimenkuvaan, jossa tärkeää on elinikäisten leimojen (lue kirousten) antaminen lapsille ja heidän vanhemmilleen. Mikä onkaan tehokkaampi kirouksen luonteinen leima kuin 'huostaanotettulapsi' tai 'nainen jonka lapsi huostaanotettiin'.
Jokainen meistä uskoo ja ajattelee, että keski-aika on kaukana satojen vuosien päässä menneisyydessä ja että Tylypahka on vain lapsille tarkoitettua satua. Kuitenkin keski-aika ja Tylypahka on verevänä ympärillämme, oikeiden sanojen ja käsitteiden sujuva hallinta ovat elämässä selvitymisen kannalta välttämätöntä.
Sanojen mahti on yhä olemassa. Sanojen voima on olemassa. Käyttämällä sanoja ja lauseita oikein niille tarkoitetuissa yhteyksissä monet ovet aukeavat ja sulkeutuvat. Lastensuojelua koskeva sanasto ja käsitteistö on kehittynyt vuosikymmeniä elleipä satoja vuosia sillä historiassa on aina ilmennyt rikkaiden ja varakkaiden tarve riistää köyhempien väestönosien vanhempien lapset. Tämän sanaston ovat kehittäneet yksinomaan huostaanottotoimintaa harjoittavat.
Perheillä tai lapsilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa tämän sanaston ja käsitteistön syntyyn. Tästä syystä huostaanottotoimien kohteeksi joutuneet lapset ja heidän vanhempansa ovat olleet täysin suojattomassa asemassa. Heillä ei ole ollut mitään mahdollisuutta suojautua.
Lastensuojelun vastustajan on pakko olla järjetön
Huostaanottotoimintaa harjoittavilla on ollut täysin suvereeni asema, sillä nämä ovat kehittäneet kaikki ne sanat ja käsitteet, joiden puitteissa huostaanottotoimintaa harjoitetaan. Lisäksi he ovat kyenneet suojaamaan käyttämänsä sanaston täysin ylivoimaisilla yläkäsitteillä. Tälläinen yläkäsite on 'lastensuojelu'. Ts. kaikki huostaanottotoiminta on 'lastensuojelua'.
Kukaan ei voi asettua vastustamaan lastensuojelua. Joka vastustaa 'lastensuojelua' on pakko olla järjetön pahantekijä. Keskiajalla sen, joka vastusti kirkkoa, oli pakko olla demonisen pahan palveluksessa. Kukaan ei keskiajalla halunnut vastustaa kirkkoa ja jumalaa. Jos niin olisi tehnyt, olisi päätynyt roviolle.
Lastensuojelun käsite ja sana takaavat huostaanottotoiminnan pyhityksen ja oikeutuksen. Samoin kuin keskiajalla kirkon vastustus oli merkki ihmisen demonisuudesta ja sielunvihollisen vallassa olemisesta, samoin lastensuojeluviranomaisten vastustaminen on merkki henkilön 'yhteistyökyvyttömyydestä' (lue pahanlaatuisesta kelvottomuudesta vanhempana), mikä oikeuttaa hänen lapsensa huostaanottamisen sekä yhteydenpitorajoitukset.
Jorma Heikkinen
Lue myös uusia juttujamme:
Kirkkoturvaa Oulussa
☞ Oulun sosiaalitoimen villit kuviot
☞ Oulussa on jälleen haettu kirkkoturvaa
☞ Eemeli hakee turvapaikkaa Oulussa
☞ Ossin tarina
☞ LOKAKUUN MANIFESTI
☞ October Manifesto
☞ Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia
☞ 10 muutosehdotusta: Kohti parempaa perheidensuojelua
☞ Lokakuun liike - rakenteellista sosiaalityötä
☞ Allekirjoita Change.org adressi