Huostaanottoliiketoimintaa harjoittavan sijaiskotiyrittäjän keskeinen intressi on harjoittaa liiketoimintaansa mahdollisimman tuottavasti. Tämän intressin mukaista on leimata huostaanotettu lapsi ja hänen vanhenpansa mahdollisimman moniongelmaiseksi ja kielteisellä tavalla. Tähän huostaanottoyrityksen omistajalle tarjoutuu helppoja mahdollisuuksia ja välineitä. Lisäksi sopimuksiin perustuva yhteistyösuhde lastensuojeluviranomaiseen tarjoaa tähän erinomaiset mahdollisuudet. Valvonnan puuttuminen ja valitusmahdollisuuksien puutteet takaavat huostaanottoyrittäjälle suojatun aseman.
Vuonna 2008 voimaanastuneen uuden lastensuojelulain tarkoituksena ja henkenä oli perheiden jälleenyhdistämisen helpottaminen ja tukeminen. Vuoden 2008 jälkeen on kuitenkin kehitys lastensuojelussa ollut täysin vastakkainen. Kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet lähes ’räjähdyksen omaisesti’, ja perheiden jälleenyhdistäminen ja huostaanottojen purkaminen on vaikeutunut ja muuttunut yhä harvinaisemmaksi. Tätä kehitystä selittää huostaanottoyrittäjien perheiden jälleenyhdistämisen ja lastensuojelulain hengen vastainen intressi.
Sijaiskotiyrittäjälle hänen yritystoimintansa perusta on huostaanotetun lapsen huostaanoton jatkuminen pitkäaikaisesti. Lapsen huostaanoton pitkäaikainen jatkuminen takaa hänen yrityksensä tulorahoituksen.
Tämä edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että tälle pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet.
Miksi huostaanottoliikeyritykset leimaavat lapset psyykkisesti sairaiksi?
Psykoottiseksi ympäristöksi lapselle ’sijaiskodin’ nimellä toimiva huostaanottoliikeyrityksen tekee monet eri seikat. Näistä tärkeimpiä on lapsen kiintymyssuhteen vaurioituminen hänen omiin biologisiin vanhempiinsa, kun hänet on pakkotoimin erotettu omista vanhemmistaan.
Huostaanottolaitoksessa voi olla kymmenenkin lasta, joilla kullakin on eri vanhemmat. Perhettä imitoivassa ’sijaiskodissa’ on sekavat perhesuhteet, ’perheen’ lapsilla on useita isiä ja äitejä, joista kuitenkaan kukaan ei ole tai ei saa olla isä tai äiti. Lisäksi huostaanottobisneslaitoksen aikuiset tekevät perhettä imitoivaa työtä taloudellisista motiveista lähtien. Heidän suhteensa lapsiin on ennenkaikkea taloudellinen. Tämä aiheuttaa lapsiin esineellistävän ja välineellistävän asennoitumisen, jossa korostuu kohtaamattomuus.
Huostaanottolaitoksissa aikuiset saattavat vaihtua usein työsuhteiden muuttuessa. Huostaanotto leimaa lapsen syrjäyttävällä tavalla ja synnyttää suuren määrän kielteisiä asenteita ja ennakkoluuloja sekä odotuksia häntä kohtaan. Huostaanottolaitoksissa on suuri määrä lapsiin kohdistuvia epävarmuutta, hämmennystä, turvattomuutta ja pelkoja aiheuttavia tekijöitä. Huostaanotettuun lapseen kohdistuu jatkuva kaksisuuntainen odotusten ja viestinnän todellisuus, joka tekee hänen ympäristöstään häntä hajoittavan, psykoottisen ja skitsofrenisen perheen.
Huostaanotettua lasta hämmentää monet seikat,,, yksi näistä ovat jatkuva epävarmuus ja vastausta vaille jäävät kysymykset siitä, miksi minut on erotettu vanhemmistani, miksi en saa olla heidän luonaan, miksi en saa pitää yhteyttä heihin, miksi minulla ei ole omaa puhelinta ja nettiyhteyttä niinkuin toisilla lapsilla, kuka on äitini ja isäni, onko hän tuo jota minun tulee täällä laitoksessa (sijaiskodissa) kutsua äidikseni ja isäkseni, vaiko he joihin en saa pitää yhteyttä?
Nuorten pahoinvoinnin vähentämiseksi on tuettava perheitä
Vuonna 2008 voimaanastuneen uuden lastensuojelulain tarkoituksena ja henkenä oli perheiden jälleenyhdistämisen helpottaminen ja tukeminen. Vuoden 2008 jälkeen on kuitenkin kehitys lastensuojelussa ollut täysin vastakkainen. Kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet lähes ’räjähdyksen omaisesti’, ja perheiden jälleenyhdistäminen ja huostaanottojen purkaminen on vaikeutunut ja muuttunut yhä harvinaisemmaksi. Tätä kehitystä selittää huostaanottoyrittäjien perheiden jälleenyhdistämisen ja lastensuojelulain hengen vastainen intressi.
Sijaiskotiyrittäjälle hänen yritystoimintansa perusta on huostaanotetun lapsen huostaanoton jatkuminen pitkäaikaisesti. Lapsen huostaanoton pitkäaikainen jatkuminen takaa hänen yrityksensä tulorahoituksen.
Tämä edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että tälle pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet.
Miksi huostaanottoliikeyritykset leimaavat lapset psyykkisesti sairaiksi?
Psykoottiseksi ympäristöksi lapselle ’sijaiskodin’ nimellä toimiva huostaanottoliikeyrityksen tekee monet eri seikat. Näistä tärkeimpiä on lapsen kiintymyssuhteen vaurioituminen hänen omiin biologisiin vanhempiinsa, kun hänet on pakkotoimin erotettu omista vanhemmistaan.
Huostaanottolaitoksessa voi olla kymmenenkin lasta, joilla kullakin on eri vanhemmat. Perhettä imitoivassa ’sijaiskodissa’ on sekavat perhesuhteet, ’perheen’ lapsilla on useita isiä ja äitejä, joista kuitenkaan kukaan ei ole tai ei saa olla isä tai äiti. Lisäksi huostaanottobisneslaitoksen aikuiset tekevät perhettä imitoivaa työtä taloudellisista motiveista lähtien. Heidän suhteensa lapsiin on ennenkaikkea taloudellinen. Tämä aiheuttaa lapsiin esineellistävän ja välineellistävän asennoitumisen, jossa korostuu kohtaamattomuus.
Huostaanottolaitoksissa aikuiset saattavat vaihtua usein työsuhteiden muuttuessa. Huostaanotto leimaa lapsen syrjäyttävällä tavalla ja synnyttää suuren määrän kielteisiä asenteita ja ennakkoluuloja sekä odotuksia häntä kohtaan. Huostaanottolaitoksissa on suuri määrä lapsiin kohdistuvia epävarmuutta, hämmennystä, turvattomuutta ja pelkoja aiheuttavia tekijöitä. Huostaanotettuun lapseen kohdistuu jatkuva kaksisuuntainen odotusten ja viestinnän todellisuus, joka tekee hänen ympäristöstään häntä hajoittavan, psykoottisen ja skitsofrenisen perheen.
Huostaanotettua lasta hämmentää monet seikat,,, yksi näistä ovat jatkuva epävarmuus ja vastausta vaille jäävät kysymykset siitä, miksi minut on erotettu vanhemmistani, miksi en saa olla heidän luonaan, miksi en saa pitää yhteyttä heihin, miksi minulla ei ole omaa puhelinta ja nettiyhteyttä niinkuin toisilla lapsilla, kuka on äitini ja isäni, onko hän tuo jota minun tulee täällä laitoksessa (sijaiskodissa) kutsua äidikseni ja isäkseni, vaiko he joihin en saa pitää yhteyttä?
Nuorten pahoinvoinnin vähentämiseksi on tuettava perheitä
Kun lapselta riistetään hänen äitinsä ja isänsä huostaan ottamalla hänet, häneltä riistetään myös hänen isovanhempansa, setänsä ja tätinsä, hänen serkkunsa ja kaikki hänen lähipiiriinsä ennen kuuluneet ihmiset. Hänet leimataan huostaanotetuksi lapseksi, joka aiheuttaa hänen syrjintänsä.
Perustellusti voidaan sanoa, että lapsen sosiaalista vuorovaikutuskenttää on vaurioitettu merkittävällä ja vaarallisella tavalla sekä aikaansaatu tilanne, jossa lapsi kokee syvää yksinäisyyttä ja hylätyksi tulemista! Huostaanotetun lapsen sosiaalisessa tilanteessa on monia muitakin seikkoja, jotka ovat samansuuntaisesti kuin em. mainitut asiat luomassa perustaa lapsen ja nuoren psyykkiselle oireilulle.
THL:n selvityksissä perheiden tuen vähäntäminen viimeisen kymmenen vuoden aikana näkyy selkeästi nuorten ja perheiden pahoinvointina ja syrjäytymisenä, nuorten mielenterveysongelmien nopeana kasvuna sekä huostaanottojen ja perheiden hajoittamisen kaksinkertaistumisena viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Mikäli nuorten pahoinvointia halutaan vähentää, on lisättävä perheiden tukea ja vähennettävä huostaanottoja. Huostaanotettujen lasten ja nuorten pahoinvointi on kaikkein syvintä. Olisi oivaa josko tutkijoilla riittäisi mielenkiintoa selvittää, miksi perheiden tukea on vähennetty. Olisi tärkeää selvittää, mitkä ovat ne poliittiset ja kultuurin muutokset, jotka ovat suosineet perheiden hajottamista. Lisäksi toivotaan avautumista huostaanottotoiminnan vahingollisten vaikutusten ymmärtämistä ja kuvaamista varten.
Huostaanottoilla aiheutetaan suuri määrä kärsimystä niin lapsille kuin heidän vanhemmilleen. Tähän tulisi havahtua, kuten esim. Ruotsissa on tapahtunut jo kymmenen vuotta sitten.
Valelääkäreita ja psykiatrista hoitoa ilman kompetenssia
Huostaanottoa perustellaan usein lapsen sairaudella, ikäänkuin huostaanotto olisi jokin terveydenhoidollinen toimenpide. Tämä on monin tavoin arveluttavaa. Josko tätä ei ymmärrä, kannattaisi kyllä katsoa peiliin!
Näin kuitenkin Suomessa toimitaan. Sosionomin papereilla toimistopöydän takana toimitaan ilman minkäänlaista terveydenhuollon koulutusta lääketieteellistä kompetenssia vaativien arvioiden ja ennusteiden tekijöinä. On ilmeistä, että sosiaalitoimistoissa on laaja ’valelääkäri’-ongelma, joka vaatisi laajaa Valviran selvitystä. Samoin laajan selvityksen paikka on siinä, että Suomeen on synnytetty satoja lastenpsykiatrisia hoitoyksiköitä sijaiskotien nimikkeellä ilman, että niiden henkilökunnalla on minkäänlaista lastenpsykiatrista koulutusta tai kompetenssia.
Tämän syntyneen ongelman rikollista luonnetta lisää se seikka, että huostaanottoyrityksissä on tietoisesti pyritty leimaamaan huostaanotetut lapset mahdollisimman moniongelmaisiksi ja vaikea-asteisesti psyykkisesti häiriintyneiksi, jotta on voitu perustella mahdollisimman korkeita hoitopäiväkorvauksia kunnilta.
Näin siksi, että sijaiskotiyrittäjä on voinut laskuttaa kuntaa sitä enemmän mitä sairaammaksi ja vaikeahoitoisemmaksi he ovat voineet lapsen leimata!
Bisneksen etu on pidentää sijoitusten kestoa
Sijaiskotiyrittäjä pyrkii luonnollisesti kaikin keinoin antamaan myönteisen kuvan liiketoiminnastaan, tämä on yritystoiminnan perussääntö: Heidän on kaikin keinoin kerrottava ajattelevansa lasten parasta ja lasten edunmukaisesti. Tähän kuuluu mahdollisimman myönteisen kuvan antaminen lapsen biologisille vanhemmille. Tähän luonnollisesti kuuluu lastensuojelulain hengen ja sisällön mukaisen kuvan antaminen perheen jälleenyhdistämisen tavoitteesta.
Nämä ovat todellisuudessa osa huostaanottoliiketoimintaa harjoittavan mainoskulissia. Todellisuudessa sijaiskotiyrittäjä toimii täysin toisin. Sijaiskotiyrittäjälle hänen yritystoimintansa perusta on se, että huostaanotetun lapsen huostaanotto jatkuu, sillä vain se takaa hänen yrityksensä tulorahoituksensa.
Pitkäaikainen sijoitus perustuu siihen, että lapsen huostaanotto jatkuu pitkäaikaisesti. Tämä edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että tälle pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet. Vain tälle voi perustua yrityksen pitkäaikainen taloussuunnittelu ja mm. pitkäaikaisten lainojen ottaminen ja muu pääomarahoitus.
Sijaiskotiyrittäjän intressi on huostaanottojen jatkaminen ja huostaanotettujen lasten siteiden ja yhteydenpidon katkaiseminen biologisiin vanhempiinsa. Tätä ilmentävät monet tosiasiat. Kuten se, että sijaiskotiyrittäjien edunvalvontajärjestöt ovat julkisuudessa, mutta ennenkaikkea taustalla, olleet vaatimassa huostaanotettujen lasten biologisten aseman heikentämistä, kuten huoltajuuden poistamista ja huostaanotettujen lasten yhteydenpidon katkaisemista heidän vanhempiinsa täydellisesti.
Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota myös laajaa huomiota saaneeseen vieraannuttamisilmiöön, joka on laaja ja vaikea ilmiö erityisesti huostaanotetuille lapsille sijaiskotiyrittäjän kasvatuksessa.
Jorma Heikkinen
Muita artikkeleja aiheeseen liittyen, mm.:
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"
Kenen edunvalvonta?
Pinjan blogi
Laitoslasten tarinoita
Perustellusti voidaan sanoa, että lapsen sosiaalista vuorovaikutuskenttää on vaurioitettu merkittävällä ja vaarallisella tavalla sekä aikaansaatu tilanne, jossa lapsi kokee syvää yksinäisyyttä ja hylätyksi tulemista! Huostaanotetun lapsen sosiaalisessa tilanteessa on monia muitakin seikkoja, jotka ovat samansuuntaisesti kuin em. mainitut asiat luomassa perustaa lapsen ja nuoren psyykkiselle oireilulle.
THL:n selvityksissä perheiden tuen vähäntäminen viimeisen kymmenen vuoden aikana näkyy selkeästi nuorten ja perheiden pahoinvointina ja syrjäytymisenä, nuorten mielenterveysongelmien nopeana kasvuna sekä huostaanottojen ja perheiden hajoittamisen kaksinkertaistumisena viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Mikäli nuorten pahoinvointia halutaan vähentää, on lisättävä perheiden tukea ja vähennettävä huostaanottoja. Huostaanotettujen lasten ja nuorten pahoinvointi on kaikkein syvintä. Olisi oivaa josko tutkijoilla riittäisi mielenkiintoa selvittää, miksi perheiden tukea on vähennetty. Olisi tärkeää selvittää, mitkä ovat ne poliittiset ja kultuurin muutokset, jotka ovat suosineet perheiden hajottamista. Lisäksi toivotaan avautumista huostaanottotoiminnan vahingollisten vaikutusten ymmärtämistä ja kuvaamista varten.
Huostaanottoilla aiheutetaan suuri määrä kärsimystä niin lapsille kuin heidän vanhemmilleen. Tähän tulisi havahtua, kuten esim. Ruotsissa on tapahtunut jo kymmenen vuotta sitten.
Valelääkäreita ja psykiatrista hoitoa ilman kompetenssia
Huostaanottoa perustellaan usein lapsen sairaudella, ikäänkuin huostaanotto olisi jokin terveydenhoidollinen toimenpide. Tämä on monin tavoin arveluttavaa. Josko tätä ei ymmärrä, kannattaisi kyllä katsoa peiliin!
Näin kuitenkin Suomessa toimitaan. Sosionomin papereilla toimistopöydän takana toimitaan ilman minkäänlaista terveydenhuollon koulutusta lääketieteellistä kompetenssia vaativien arvioiden ja ennusteiden tekijöinä. On ilmeistä, että sosiaalitoimistoissa on laaja ’valelääkäri’-ongelma, joka vaatisi laajaa Valviran selvitystä. Samoin laajan selvityksen paikka on siinä, että Suomeen on synnytetty satoja lastenpsykiatrisia hoitoyksiköitä sijaiskotien nimikkeellä ilman, että niiden henkilökunnalla on minkäänlaista lastenpsykiatrista koulutusta tai kompetenssia.
Tämän syntyneen ongelman rikollista luonnetta lisää se seikka, että huostaanottoyrityksissä on tietoisesti pyritty leimaamaan huostaanotetut lapset mahdollisimman moniongelmaisiksi ja vaikea-asteisesti psyykkisesti häiriintyneiksi, jotta on voitu perustella mahdollisimman korkeita hoitopäiväkorvauksia kunnilta.
Näin siksi, että sijaiskotiyrittäjä on voinut laskuttaa kuntaa sitä enemmän mitä sairaammaksi ja vaikeahoitoisemmaksi he ovat voineet lapsen leimata!
Bisneksen etu on pidentää sijoitusten kestoa
Sijaiskotiyrittäjä pyrkii luonnollisesti kaikin keinoin antamaan myönteisen kuvan liiketoiminnastaan, tämä on yritystoiminnan perussääntö: Heidän on kaikin keinoin kerrottava ajattelevansa lasten parasta ja lasten edunmukaisesti. Tähän kuuluu mahdollisimman myönteisen kuvan antaminen lapsen biologisille vanhemmille. Tähän luonnollisesti kuuluu lastensuojelulain hengen ja sisällön mukaisen kuvan antaminen perheen jälleenyhdistämisen tavoitteesta.
Nämä ovat todellisuudessa osa huostaanottoliiketoimintaa harjoittavan mainoskulissia. Todellisuudessa sijaiskotiyrittäjä toimii täysin toisin. Sijaiskotiyrittäjälle hänen yritystoimintansa perusta on se, että huostaanotetun lapsen huostaanotto jatkuu, sillä vain se takaa hänen yrityksensä tulorahoituksensa.
Pitkäaikainen sijoitus perustuu siihen, että lapsen huostaanotto jatkuu pitkäaikaisesti. Tämä edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että tälle pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet. Vain tälle voi perustua yrityksen pitkäaikainen taloussuunnittelu ja mm. pitkäaikaisten lainojen ottaminen ja muu pääomarahoitus.
Sijaiskotiyrittäjän intressi on huostaanottojen jatkaminen ja huostaanotettujen lasten siteiden ja yhteydenpidon katkaiseminen biologisiin vanhempiinsa. Tätä ilmentävät monet tosiasiat. Kuten se, että sijaiskotiyrittäjien edunvalvontajärjestöt ovat julkisuudessa, mutta ennenkaikkea taustalla, olleet vaatimassa huostaanotettujen lasten biologisten aseman heikentämistä, kuten huoltajuuden poistamista ja huostaanotettujen lasten yhteydenpidon katkaisemista heidän vanhempiinsa täydellisesti.
Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota myös laajaa huomiota saaneeseen vieraannuttamisilmiöön, joka on laaja ja vaikea ilmiö erityisesti huostaanotetuille lapsille sijaiskotiyrittäjän kasvatuksessa.
Jorma Heikkinen
Muita artikkeleja aiheeseen liittyen, mm.:
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"
Kenen edunvalvonta?
Pinjan blogi
Laitoslasten tarinoita
RSS Feed
