Kaipaukseen kuoleva

11/3/2014

Voi lapsenlapseni, antaisin kaikkeni, kun saisin välit edes siedettäviksi äitisi kanssa.

Olen kantanut teitä molempia, ensin tytärtäni ja sitten sinua, tyttäreni lasta, käsivarsillani: sydämeni täynnä rakkautta.

Pieni lapsi on tutkinut minut läpikotaisin, kasvot, kaikki eleeni ja ilmeeni. Muistan kaikki yksityiskohdat.

Nyt sinä Iida olet minulle tärkeintä maailmassa. Miten minusta tuli yks kaks niin paha mummi, että en saa tavata sinua?

Kyllä se on mahdollista, että kaipaukseen ja ikävään voi kuolla. Ensin kuoli vaari. Minäkö olen seuraava suvussamme?

Itken nykyään paljon. Minulla ei ole varaa masentua: kuka sitten minusta huolehtisi?

Elämä on niin traagista. Jumala kuulee rukouksen, mutta hän ei vastaa.

Miksi hän ei vastaa?

- Mummusi

Klikkaa kuvaa ja kuuntele Juha Metsäperän laulu "Äiti".

8 Comments

13/3/2014 03:25:41 pm

Voimia ja halaus, mummulle!

Toinen mummu

14/3/2014 10:18:34 am

Olen eräs mummu, jota halutaan syrjäyttää lapsenlapseni elämästä. Tämä rakas lapsenlapseni on halunnut minun kuuluvan hänen elämäänsä, mutta viranomainen ja lapsen huoltaja voi päätöksillään sitä estää ja on estänytkin vuosia. Miksi ei lasta kuunnella ja lapsen mielipidettä kunnoiteta?

Olen saanut kuulla sijaishuoltopaikassa että "lopeta tuo mummoilu". Miten se lopetetaan, sen haluaisin tietää.

vieraannutettu mummu

15/3/2014 09:41:29 am

Sinulle hyvä Toinen mummu
Lapsen huoltaja voi käyttää alaikäistä lasta pelinappulanaan ja manipuloida lasta mielin määrin mummua vastaan.
Suomi ei ole ratifioinut YK:n lastenoikeuksien sopimusta , joten kun lakia ei ole , niin mitään ei tarvitse noudattaakaan.

Mummoillaan yhdessä , eikö vain .

vieraannutettu mummu

15/3/2014 09:27:56 am

Kiitos lämpimästi Sinulle .
Sinullekin halaus.

Toinen mummu

20/3/2014 03:22:30 am

Meitä syrjäytettyjä mummoja on paljon. Sosiaalityöntekijät eivät halua olla meidän kanssamme missään tekemisissä koska meillä on elämänkokemusta ja viisautta nähdä asiat eri näkökulmasta kuin ammattikunnan kannalta. Me olemme nähneet lapsen syntymästä saakka ja jopa pyydetty jakamaan hoitovastuuta.

Kun lastensuojelu puuttuu asioihin, kaikki muuttuu. Silloin me mummot emme ole minkää arvoisia eikä meillä kuulemma ole kykyä nähdä lapsen tarpeet ja sen takia meitä pitää siirtää sivuun.

Voimme vaan kysyä, kuinka sosiaalitoimi oikeasti ajattelee, mikä on lapsen etu? Jos lapsella ja mummulla on hyvä ja lämmin suhde, miksi sos.toimi pitää sitä rikkoa? Mummolla on myös oikeus omaan mieleipiteensä eikä ansaitse saada siitä rangaistusta katkaisemalla kaikki yhteydenpidot.

vieraannutettu mummo

20/3/2014 10:52:23 am

Hyvä toinen mummu, erittäin ikävää kertomasi.
Ensin hoidat lapsia ,olet aina saatavilla, sitten katkaistaan välit pikkuhiljaa, kunnes huomaat jääneesi syrjään kaikesta .
Raahataan jopa oikeuteen hankkimalla lähestymiskielto omalle äidille, voiko olla kauheampaa.

Pieni lapsi ei voi ymmärtää em. asioita .Miettii mielessään minne mummi katosi .Lapsi on solidaarinen vanhemmilleen ja uskoo vielä kaiken manipuloinnin.
Meillä mummoilla on tuskin mitään sanomista koskien lapsenlapsiemme tapaamista , koska mitään lakia ei ole olemassa. Suomessa tunnustetaan vain ydinperhe, isä ,äiti ja lapset.

Helsingissä on toukokuussa rauhanomainen mielenosoitus koskien lastensuojelua .Toivottavasta samassa yhteydessä puhutaan myös Lapsenlapsi / isovanhemmat oikeuksista tavata toisiaan mutta se laki se laki jota ei ole.
Meidän isovanhempien tulisi pitää tätä asiaa yllä jatkuvasti ja otettava yhteyttä päättäjiin sekä eri järjestöihin, jotka eivät korviaan lotkauta . Tiedän kokemuksesta ,kun soittelen joka paikkaan ,aina sama vastaus: on kiire, kokous alkaa juuri.

Jos huoltajat pelaavat pelejään ja käyttävät alaikäisiä lapsiaan "kostojensa" välikappaleena, niin sillä voi tuhota lapsen koko loppuelämän, kun lapsi tulee aikuisena tietämään totuuden asioista. Valheella on usein lyhyet jäljet.

toinen mummo

21/3/2014 03:41:22 am

Läheisneuvonpito ei ole tavanomainen käytäntö Suomessa vaikka se on myös lapsen etu, että kaikki lapselle tärkeitä henkilöitä osallistuvat lapsen asioiden hoitoon. On tullut laki ja juridiikka, joka syrjäyttää terveen järjen käyttöä. Mikä on lapsen etu, katsotaan vain ja ainoastaan lakipykälien kautta.

Huostaanotetun lapsen etu on asua lähipiiriin kuuluvan henkilön luona. Tämän osoittavat monet tutkimukset.

On todella ikävä, että maamme lapsipolitiikka noudattaa äärimmäisen tarkasti lakipykäliä sen sijaan, että voitaisiin käyttää lain mahdollistama harkintavalta kun kerran sos.viranomaisilla se mahdollisuus on. Mutta heille on helpompaa antaa tuomioistuinten tuomareiden ratkaista asiaa. Silloin eivät itse ole vastuussa miten siinä käy.Tuomareiden ajattelu on kuultu erään tuomarin suusta näin: "Jonnekin meidän on se lapsi heitettävä".

Tätä lähestymistä en voi tukea

22/4/2016 04:06:21 pm

Mahdoton tietää mitä sukusi tapauksessa on tapahtunut. Voin ymmärtää tuskasi isoäitinä. Vaan valitettavasti kirjoituksistasi paistaa kyllä myös ongelman ydin, jonka ratkaisu ei ole tyttäresi käsissä... vaan sinun. Mahdollisesti tosin jo menetetty sellainen.

Ei se tietysti kipuasi vähennä, vaikka ymmärtäisit lopulta miksi.

Tai ne muutkaan mummot ymmärtäisivät lopulta miksi.

Ei näitä päätöksiä ilkeät aikuiset lapset kevein perustein tee. Omasta vanhemmasta eroaminen on raskainta ja vaikeinta mitä voi joutua tekemään. Oma äitini ei kyennyt omista vanhemmistaan eroamaan (oma isoäitini kirjoitti tismalleen samanlaisia vuodatuskirjeita minulle koko kasvuikäni, vaikka sai tavata lapsenlapsiaan ja siksikin tunnistan mitä niiden taustalla on - valitettavasti). Minultakin kesti kyetä eroamaan suvusta, vanhemmistanikin.

Mutta se oli pakko tehdä. Kipua on taatusti tullut joka puolelle sukua.

Olen hyvin pahoillani, ettei muita ratkaisuja aina ole, vaikka niitä kuinka olisi etsinyt.

Kaipaukseen kuoleva

Leave a Reply.

Vieraannutetun mummun blogi‏

Arkistot

Kategoriat