Tyttäreni, lapsenlapseni, te ainoat rakkaimpani

Joulu on ovella, jospa te kaksi olisitte minun ovellani. Olen nähnyt teistä useita unia, kaipaan teitä koko sydämestäni.

Lapseni, tyttäreni: Iida oli 4v, kun kävit luonani. Sen jälkeen en ole tavannut häntä, lapsenlastani – neljään vuoteen. Tiedän, että Iida on pitkä tyttö, näin hänet kesällä sairaalassa, vain hetken, aivan sattumalta. Iidan kasvoja en nähnyt eikä hän minun. Puhuin kuitenkin Iidalle ja kerroin tärkeän asia, joten Iida ei ole voinut unohtaa minua, mummoaan.

Tyttäreni, voisitko lopettaa kiusaamiseni, tulla ja sopia asiat, antaisit minulle joululahjan. Jo Iidankin takia asiat tulisi sopia. 

Sinulle, lapseni, olen antanut anteeksi, vaikkakin olet loukannut minua erittäin pahoin isäsi kuoleman jälkeen. Ajattelen teitä joka päivä kaipauksella, joskin toiset antavat neuvojaan sanoen: "Elä elämääsi, et voi tehdä mitään, kaikki valtit on tyttäresi kädessä, Iida on alaikäinen."

Lapseni, lapsenlapseni.

Olette sydämessäni.


Vieraannutetun mummun aikaisemmat blogitekstit:

☞ Lapseni, tyttäreni
☞ Tyttärelleni
☞ Äitisi punainen takki näkyy ovella? 
☞ Kaipaukseen kuoleva

Eräs henkilö soitti sinulle kysyäkseen, mitä minä äitisi teen Iidan leluilla. Neljäs vuosi on menossa lapsesi ja minun tapaamisesta. Mitä todellakin teen Iidan leluilla ja muilla tavaroilla ja hänen sängyllään, tuskin voisi siinä enää nukkuakaan, koska hän on kasvanut pituutta kolmessa vuodessa.

Sanoit soittajalle: "En tahdo kuulla sinusta mitään, enkä siitä toisesta."

Se toinen olen minä, äitisi.

Äänestäsi kuului syvää vihaa, kuinka surullista. Sitten soitin miehellesi kysyäkseni sinua puhelimeen, mutta sain luurin kasvoilleni.

Nyt on ilmeisesti niin, että jos olen vaikka sairaalassa tekemässä kuolemaa ja sinua lapseni pyydetään luokseni, niin lyöt soittajalle luurin korvaan, ja miehesi samoin.

Tyttäreni, etkö todellakaan pysty ajattelemaan, mitä teet omalle lapsellesi? Manipuloit häntä mummua, äitiäsi, vastaan ja estät meidän tapaamisemme.

Minä rukoilen: "Taivaan Isä, kosketa tyttäreni sydäntä. Usein puhumme pahaa, sanomme vääriä todistuksia toisistamme. Taivaan Isä, anna minulle voimaa, olen uupunut, en jaksa rukoilla."

Äitisi

(Klikkaa ruusunkuvaa ja kuuntele Juha Metsäperän laulu "Äiti".)

Olen loukkaantunut näistä asioista. Olen antanut kaiken anteeksi, annan jatkossakin, jos on anteeksi annettavaa.

Asiat tulisi sopia etenkin Iidan tähden, meidän kaikkien tähden. Viha ja katkeruus syö monesti elämäämme, siihen ei ole varaa elämän ainutkertaisuuden takia.

Jumala on rakkaus, Jumalan teot ovat rakkaudellisia, mutta me ihmiset teemme omat valintamme. Toivon ja rukoilen Jumalan rakkauden koskettavan sydäntäsi, lastasi Iidaa ja miestäsi.

Kaipaan teitä kuin auringonnousua, kaipaan teitä, sydämeni pakahtuu kaipauksesta ja ikävästä. Odotan teitä ovi avoinna päivästä päivään.

Lapseni, rakastan sinua niin kuin vain äiti voi rakastaa lastaan.


– Äitisi

Iida, rakas, ajattelen sinua joka päivä. Muistatko kun katselit mummulla ikkunasta lintuja, olit kovin kiinnostunut kaikesta luontoa koskevasta? Mummu lupasi ostaa sinulle kameran, osasit jo käyttää sitä mukavasti.

Iida-kulta, laitan päivittäin sinulle ja äidillesi, omalle lapselleni, kaipaavat ja rakastavat terveiseni. Olette varmaan jo oven takana.

Äitisi punainen takki näkyy.

Unelmaaniko, turhaako vain?

Taivaan Isä, laita enkeleitä rakkaimpieni vierelle.


– Mummusi

Voi lapsenlapseni, antaisin kaikkeni, kun saisin välit edes siedettäviksi äitisi kanssa.

Olen kantanut teitä molempia, ensin tytärtäni ja sitten sinua, tyttäreni lasta, käsivarsillani: sydämeni täynnä rakkautta.

Pieni lapsi on tutkinut minut läpikotaisin, kasvot, kaikki eleeni ja ilmeeni. Muistan kaikki yksityiskohdat.

Nyt sinä Iida olet minulle tärkeintä maailmassa. Miten minusta tuli yks kaks niin paha mummi, että en saa tavata sinua?

Kyllä se on mahdollista, että kaipaukseen ja ikävään voi kuolla. Ensin kuoli vaari. Minäkö olen seuraava suvussamme?

Itken nykyään paljon. Minulla ei ole varaa masentua: kuka sitten minusta huolehtisi?

Elämä on niin traagista. Jumala kuulee rukouksen, mutta hän ei vastaa.

Miksi hän ei vastaa?


- Mummusi