Kuvankaappaus: aamulehti.fi Aamulehti tuo esiin tuoreessa mielipidekirjoituksessaan (17.11.2016) seuraavan epäkohdan. Jutun kirjoittaja, toimittaja ja äiti oli kaksi vuotta lasten kanssa kotona. Tämän jälkeen hän päätti palata työelämään ja ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi. Hän etsi kirjoitustöitä aktiivisesti ja sai myytyä yhden työn.
Hän kirjoittaa: "Koska halusin toimia ”oikein”, kysyin TE-toimistosta neuvoa, miten asiat kannattaa hoitaa, jotta jutun tekeminen kannattaisi myös rahallisesti".
Tämä neuvon kysyminen johti kuitenkin karenssiin. Yksittäisen freelancer-työn vastaanottaminen siis johti selvityspyyntöön, jonka alkaessa alkoi myös karenssi. Vuoden 2014 alusta lakiin tuli voimaan 300 euron suojaosuus. Tämän verran työtön voi siis ansaita menettämättä työttömyysturvaansa.
Suojaosuudesta huolimatta viranomaisille pitää ilmoittaa tulonsa. Kun karenssi alkoi jo selvityksen alkaessa, niin mieleeni herää kysymys, että onko tällä suojaosuudella merkitystä (jos toimittaja sitä noudatti)?
Talouselämä-lehden artikkelin (25.2.2014) mukaan: "Finanssivalvonta ohjeistaa työttömyyskassoja tulkitsemaan lakia niin, ettei suojaosuus ole voimassa, jos työnantaja ei voi valvoa työaikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että monet pienet keikkaduunit jäävät tämän edun ulkopuolelle. Esimerkiksi mainostenjakotöissä työaikaa ei valvota."
Freelancer-työhön käytettyä aikaa ei voi käsitykseni mukaan valvoa, joten se työ jäänee tämän ohjeistuksen mukaan suojaosuuden ulkopuolelle. Työtön ei saa siis mitä ilmeisemmin tehdä freelancer-työtä ollenkaan.
Nykyään työelämä ei ole aina ole enää 8-16 välillä suoritettava ponnistus. Luova työ (freelancer-hommista puhumattakaan) ei välttämättä ole ikinä ollutkaan sellaista. Tosin en viitsi hehkuttaa liikaakaan modernia maailmaa. Työnantajien sivukuluja on nimittäin "modernin globaalin kilpailukyvyn" nimessä väitettyä paljon suuremmiksi kuin ne todellisuudessa ovatkaan (lue kirjoitukseni: Mukasuuret työvoimakustannukset, 16.9.2015). Aiemmin olin itsekin hieman tässä uskossa, että kulut ovat kapitalistiselle vapaakaupalle isot (viite: kirjoitukseni luokkaeroista ja vapaakaupasta 10.8.2015). Toki ne ovat maapalloon nähden isot, mutta pitää suhteuttaa viiteryhmä kehittyneisiin maihin. Ei kai me sentään kehitysmaiden kanssa voida kilpailla.
Kun totalitarismi syntyy, niin ihmiset alkavat pitää epänormaaleja asioita kuten tarkkailua, kontrollia ja pakkokeinoja täysin normaaleina ilmiöinä. Syntyy pahan banaalius. Totalitaristinen propaganda pyrkii täystyöllisyyteen ja työttömyysavustusten lakkauttamiseen. Se ei huomioi boheemeja ihmisiä. Ihmiset luovuttavat moraalisen tulkintansa ja oman ajattelunsa järjestelmälle. Näitä pointteja on tuonut esiin filosofi Hannah Arendt kirjassaan Totalitarismin synty.
Hän kirjoittaa: "Koska halusin toimia ”oikein”, kysyin TE-toimistosta neuvoa, miten asiat kannattaa hoitaa, jotta jutun tekeminen kannattaisi myös rahallisesti".
Tämä neuvon kysyminen johti kuitenkin karenssiin. Yksittäisen freelancer-työn vastaanottaminen siis johti selvityspyyntöön, jonka alkaessa alkoi myös karenssi. Vuoden 2014 alusta lakiin tuli voimaan 300 euron suojaosuus. Tämän verran työtön voi siis ansaita menettämättä työttömyysturvaansa.
Suojaosuudesta huolimatta viranomaisille pitää ilmoittaa tulonsa. Kun karenssi alkoi jo selvityksen alkaessa, niin mieleeni herää kysymys, että onko tällä suojaosuudella merkitystä (jos toimittaja sitä noudatti)?
Talouselämä-lehden artikkelin (25.2.2014) mukaan: "Finanssivalvonta ohjeistaa työttömyyskassoja tulkitsemaan lakia niin, ettei suojaosuus ole voimassa, jos työnantaja ei voi valvoa työaikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että monet pienet keikkaduunit jäävät tämän edun ulkopuolelle. Esimerkiksi mainostenjakotöissä työaikaa ei valvota."
Freelancer-työhön käytettyä aikaa ei voi käsitykseni mukaan valvoa, joten se työ jäänee tämän ohjeistuksen mukaan suojaosuuden ulkopuolelle. Työtön ei saa siis mitä ilmeisemmin tehdä freelancer-työtä ollenkaan.
Nykyään työelämä ei ole aina ole enää 8-16 välillä suoritettava ponnistus. Luova työ (freelancer-hommista puhumattakaan) ei välttämättä ole ikinä ollutkaan sellaista. Tosin en viitsi hehkuttaa liikaakaan modernia maailmaa. Työnantajien sivukuluja on nimittäin "modernin globaalin kilpailukyvyn" nimessä väitettyä paljon suuremmiksi kuin ne todellisuudessa ovatkaan (lue kirjoitukseni: Mukasuuret työvoimakustannukset, 16.9.2015). Aiemmin olin itsekin hieman tässä uskossa, että kulut ovat kapitalistiselle vapaakaupalle isot (viite: kirjoitukseni luokkaeroista ja vapaakaupasta 10.8.2015). Toki ne ovat maapalloon nähden isot, mutta pitää suhteuttaa viiteryhmä kehittyneisiin maihin. Ei kai me sentään kehitysmaiden kanssa voida kilpailla.
Kun totalitarismi syntyy, niin ihmiset alkavat pitää epänormaaleja asioita kuten tarkkailua, kontrollia ja pakkokeinoja täysin normaaleina ilmiöinä. Syntyy pahan banaalius. Totalitaristinen propaganda pyrkii täystyöllisyyteen ja työttömyysavustusten lakkauttamiseen. Se ei huomioi boheemeja ihmisiä. Ihmiset luovuttavat moraalisen tulkintansa ja oman ajattelunsa järjestelmälle. Näitä pointteja on tuonut esiin filosofi Hannah Arendt kirjassaan Totalitarismin synty.
RSS Feed
