Haluan kirjoittaa lyhyesti, että miten toimitaan silloin, kun kyseessä on lastensuojelullisiin asioihin liittyvät rikosilmoitukset.
Otan muutaman vertauskohdan. Osa omasta elämästäni ja osa muiden kokemuksista.
Aika moni tietää, jotta minä latasin Youtube-videon, tai kaksikin, kyseiseen verkkopalveluun. Sieltähän ne sitten lähtivät aikamoiseen jakoon ympäri maailmaa. Lähinnä Suomessa, mutta varsinkin ensimmäisen videon kohdalla mentiin maan rajojen ulkopuolellekkin kohtalaisen paljon. Ensimmäisen videon lataamisesta on nyt kulunut kuukausi. Aikalailla tasan kuukausi vieläpä.
Varsinkin toisella videolla (on myös ensimmäisellä) on lasten kohtelu järkyttävää. Videolla esiintyvä sosiaalityöntekijä rikkoo hänelle suotuja valtuuksia. Lakipykälä on harvinaisen selvä. Siinä videolla tosin rikotaan useampaakin pykälää. Puhumattakaan koko perheen jutusta. Siinä vasta rikotaankin. Ikävä kyllä.
Lakimies on tehnyt noin puoli vuotta sitten kyseisestä sosiaalityöntekijästä tutkintapyynnön. Taitaa olla tehnyt useammankin, mutta ainakin yhden. Miten se sitten on edistynyt? No eihän se olekkaan edistynyt yhtään mihinkään.
Silloin, kun minä tein ja minusta tehtiin, ilmoitus lapseni pahoinpitelystä, kesti haastatteluun kutsuminen monta kuukautta. Toisella kertaa puoli vuotta. Yksityishenkilö teki. Samoista ajoista puhutaan tämän kyseisen kyseisen videon kuvanneen perheenisän kohdalla.
Miettikääs sitä piinaa ja odottelua? Sitä stressiä? Sitä kuinka kansalainen kärsii tämän byrokratiakoneiston pyörien pyöriessä armottoman hitaasti. Joka päivä, kun heräät, niin ajattelet, että jokohan tänään on se päivä, kun asiat etenee ja ratkeaa? Jokohan tänään on se päivä, kun näen taas lapseni?
Ei... Ei kuulu mitään. Kuukaudet vierivät.
Ajatelkaa. Oikeasti.
Verratkaas sitten tähän. Oululaisia viranomaisia kohtaan on tosiaan tehty nyt tutkintapyyntö, ei mitään tapahdu. Lakimies tehnyt. Ei auta. Nyt on tehty toinenkin, jonka joku oli laittanut julkiseen jakoon. Enpä usko että mitään on tehty siltikään.
Sitten verratkaa tähän:
Oulun Kaupunki teki minusta tutkintapyynnön, kun julkaisin ensimmäisen videon. Oululainen sosiaalityöntekijä teki minusta tutkintapyynnön, kun julkaisin toisen videon. Olin tänään kuulusteluissa epäiltynä neljästä eri rikoksesta.
Kun tavallinen ihminen tekee ilmoituksen viranomaisista, niin mitään ei tapahdu. Kun viranomainen tekee ilmoituksen tavallisesta ihmisestä, niin ollaan kuulusteluissa alta aikayksikön. Tasa-arvoa? Oulun poliisi, kuten kaikki muutkin, ottavat ilmoitukset käsittelyyn sinne tulojärjestyksessä, tietysti kaikkein pahimmat rikokset voivat mennä edelle. Joko tuo ei pidä paikkaansa, taikka sitten Oulussa tehdään todella vähän rikosilmoituksia, jos minä olen jo nyt kuulusteluissa.
Prioriteetti on sekaisin. Jos kyseessä on lapsen mahdollinen pahoinpitely, niin jutun eteneminen kestää puoli vuotta. Jos sitten taas julkaiset kaksi videota, niin olet kuukaudessa kuulusteluissa. Oikein? Siinä on vain se ero, että kun olet mahdollisesti tehnyt rikoksen viranomaista vastaan, niin se paukkaa jokaisen jonon ohitse heti kärkeen käsiteltävien listalla. Kummallista.
Minua siis syytetään laittomasta uhkauksesta kirjoitusteni perusteella. En ymmärrä edes moista syytöstä. Siihen on todistajia tuhansittain, että en yhdessäkään kirjoituksessa uhkaa ketään, enkä edes mainitse heidän nimiään. Jos vaikka mainitsisinkin, niin ei se ole rikos. Heidän nimensä löytyvät Oulun kaupungin sivuilta. Julkinen virka.
Sitten minua syytettiin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä (*2) molempien videoiden kohdalla erikseen. Noh, julkinen virka, viranomainen työtehtävässään. Ei se ole yksityiselämää. Se on julkista työtä. Videointi sallittu ja levittäminen sallittu. Siihen muuten syyllistyi varmaan puolet Suomen kansasta. Lisäksi mainittakoon, että asia oli todellakin yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä se sai keskustelun lastensuojelusta heräämään. Tämä pointti vie viimeisenkin pohjan näiltä syytöksiltä.
Sitten minua syytettiin kunnianloukkauksesta. Se vaatisi, että valehtelen ja syytän aiheetta suoraan pahoinpitelijäksi tms. Todettakoon: videot eivät valehtele, enkä ole suoraan ketään syyttänyt.
Joten mitä? Niinpä. Ei mitään. Ei tässä ole mitään järkeä. Miksi tuhlata aikaa tälläiseen tutkintaan, kun viranomaisistakin tehty tutkinta on jäässä? Miksi?
Hehän sanovat, jotta tutkivat asiat heille tulojärjestyksessä. Ei tarvita kovinkaan vahvaa matematiikkapäätä, kun katsotaan kalenterista ja lasketaan, että kumpi oli ennen: Viime vuoden loppupuolisko, vaiko tämän vuoden tammikuu. Ilmeisesti toisaalla käytetään käänteistä kalenteria.
Kukaan ei voi enää väittää, jotta kansalaiset ovat lain edessä tasa-arvoisia. Ei kukaan. Eiköhän tämä viimein todista sen, että miten viranomaisten virheet jätetään tutkimatta, mutta kun kansalainen, lakia noudattaen, ojentaa auttavan kätensä hädässä olevalle perheelle, niin tutkinnassa olet ja lujaa. Miksi? Koska toin julki viranomaisten virheitä. Siksi.
Kysynkin nyt, että missä on viranomaisten moraali ja omatunto? Ketä teistä huomaa, jotta lapsia kohdeltiin väärin? Ketä teistä välittää näistä lapsista?
Minä vetoan teihin, jotta lakatkaa suojelemasta toinen toisianne ja kantakaa vastuu mahdollisista virheistänne!
Tuomitkaa minut laittomasti, jos teille tulee hyvä mieli, mutta herranen aika, auttakaa niitä lapsia, sillä he kuuluvat kotiinsa.
Kiitos, kun jaksoitte lukea!