Lasten palveluiden saatavuus heikentynyt

Lastensuojelun 2017 kuntakyselyn 2. erillisraportti on valmistunut ja julkaistiin häveliäästi juhannuksen alla. 
Raportin mukaan lastensuojelun henkilöstövoimavarat näyttävät ohuilta Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.


Yksityisiltä ostetaan juridista apua huostaanottojen hallinto- oikeuskäsittelyihin

Juridisen asiantuntemuksen saatavuus näyttäisi melko riittävältä ainoastaan Päijät-Hämeessä.
Puolet vastanneista kunnista ja yt-alueista kertoi hankkivansa juridista apua lastensuojelun kysymyksiin ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta.
Ostopalvelua hankittiin erityisesti huostaanottojen hallinto- oikeuskäsittelyjä varten. 

Lapsia sijoitetaan puuttuvien mielenterveyspalvelujen takia

Lasten mielenterveyspalvelut järjestyvät lastensuojelun asiakkaille kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä ainoastaan Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Vain 37 % vastanneista kunnista ja yt-alueista arvioi tässä kyselyssä mielenterveyspalvelujen järjestyvän kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä tai viiveettä tarkoituksenmukaisena. Viisi vuotta sitten 63 % vastaajista arvioi näin.

Raportissa myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.

Maakunnista ainoastaan Kainuun ja Pohjois-Karjalan tilanne on melko hyvä. Mielenterveyspalvelut lastensuojelun asiakkaille järjestyvät kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä. Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa palvelut järjestyvät, mutta järjestäminen on hankalaa ja vie paljon aikaa.

Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Pirkanmaan tilanne on huolestuttava. Näiden maakuntien monissa kunnissa palvelu jää useimmiten kokonaan saamatta.
Muiden maakuntien sisällä palvelujen saatavuudessa on kuntien välisiä merkittäviä eroja. Tämä on iso haaste maakuntien sote-valmistelulle ja palvelujen rakentamiselle maakuntiin.

Myös lasten terveyspalvelujen saanti on vaikeutunut

Lastensuojelun asiakkaina olevien lasten terveyspalvelujen saaminen on vaikeampaa kuin viisi
vuotta sitten, jolloin kysely edellisen kerran tehtiin. Maakunnista Päijät-Hämeessä, Satakunnassa, Kainuussa,
Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa terveyspalvelujen saaminen lastensuojelun asiakkaille onnistuu parhaiten, muiden maakuntien alueella on epätasaisuutta palvelujen tarpeenmukaisessa saamisessa.
Kunnat ja yt-alueet joutuvat paikkaamaan terveyspalvelujen saatavuusvajetta ostamalla näitä palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta.

Kunnat ostavat palveluja tutustumatta sisältöön

Kuntaliiton mukaan yksityisille lastensuojelupalvelujen tuottajille tulisi olla selkeät laatukriteerit ja keskitetty kilpailutus.

Kuntaliitto korostaa, että palveluihin pitäisi tutustua huolellisesti ennen hankintapäätöstä eikä tehdä hankintoja asiakirjojen perusteella.

Hankinnan tulisi jatkossa olla huomattavasti nykyistä tarkoituksenmukaisempaa ja tulevalla maakunnan liikelaitoksella tulisi olla riittävät ja monipuoliset omat palvelut, joita ostopalveluilla täydennetään
tarvittaessa.

Jääviys ongelmana- palveluntuottajat osallistuvat palveluntarpeiden arviointeihin

Arviointityöhön lastensuojelun eri vaiheissa tulee varata omaa resurssia, sillä yksityisen palveluntuottajan osallistuminen arviointiin voi tuoda tarpeettomia suosituksia ko. palveluntuottajan palvelujen lisäkäytöstä ja palvelutarpeen jatkumisesta.

Kuntaliiton mukaan valvontaa pitää parantaa ja organisoida se sote- uudistuksessa maakunnan tasoisesti.

Yhteistyötä ja raportointia palvelun järjestäjälle pitää parantaa.

Sosiaalihuoltolain toimeenpano kesken

Lastensuojelutoimien tarvetta vähentämään pyrkivän sosiaalihuoltolain toimeenpano on kyselyn mukaan edelleen kesken. Sosiaalihuoltolain toimeenpano näyttää edenneen ripeimmin Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa. Erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Kainuussa toimeenpanoon tarvitaan tehostamista tulevina vuosina.

Kaikkien maakuntien sote-valmistelussa on kuitenkin varmistettava sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen saatavuus ja resurssien riittävyys, jotta perheiden tarvitseman varhainen tuki vahvistuu ja lastensuojelusta saadaan vähennettyä kuormitusta.

https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Maakunnallistuva-lastensuojelu-2-osaraportti.pdf

Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-kaltoinkohtelun-tunnistusohjeet-tuottavat-turhia-tutkimuksia-ja-vaaria-syytoksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
​http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/ssri-hiljaiset-sivuoireet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen

Sosiaalityöntekijät tarvitaan leipäjonoihin, jotta muutoin laiton asiakasrekisteröinti mahdollistuu

Köyhyyden vähentämisen tarve ei ole riittävä peruste ihmisten rekisteröimiseen. Henkilötietolain 3.luvun 11§ säätää arkaluontoisten tietojen käsittelykiellon ja samaisen pykälän kohta 6) mainitsee nimenomaisesti tällaisina tietoina sosiaalihuollon tarpeen ja henkilön sieltä saamat palvelut. Sama koskee terveydentilaa ja saatuja hoitoja. Toisin sanoen henkilö, joka nostaa toimeentulotukea, ei ole rekisteröitävissä tämän tiedon osalta missään leipäjonossa. Henkilöä ei voida oikeastaan lainkaan rekisteröidä rikkomatta tätä pykälää. 
Paitsi jos leipäjonoihin tuodaan sosiaalitädit ja Kelan sedät. Laki nimittäin mahdollistaa tietojen käsittelyn ja käytön viranomaiselle silloin, kun kyse on henkilön huollon kannalta välttämättömistä tiedoista.

Jos asiakkaita aletaan ohjata palveluiden piiriin, kuten HS:n uutisessa kerrotaan, voidaan luoda myös rekisteri ja vedota siihen, että tietoja käsittelee sossu ja sossu on viranomainen. Rekisteröidyille uusia oikeuksia tuoneesta ja henkilötietolain korvanneesta EU:n uudesta tietosuoja-asetuksesta (GDPR) huolimatta tietosuojaa rapauttaa se, että henkilötietojen keräily ja käsittely on edelleen sallittu tulkinnanvaraisten " laissa säädetyn velvoitteen täyttämiseksi", "yleisen edun perusteella" tai "julkista valtaa käytettäessä". Vaikka rekisterinpitäjä velvoitetaan tietotilinpäätökseen, tilintekokykyisyys eli osoita että rekisterinpitäjä noudattaa lakeja. 
Kyse ei ole siitä, onko suunnitellun uudistuksen seurauskirjo vapaaehtoista vaan siitä, että sellaisia seurauksia, jotka menevät henkilön yksityisyyden suojan piiriin, ylipäätään ollaan suunnittelemassa. Rekisteri on tällainen seuraus.
Joku jossakin tulisi määrittelemään jokaisen henkilön oikeuden saada ilmaista ruoka-apua. Ihmisen tulisi näyttää toteen, että hänellä on oikeutetusti nälkä.
Miksi kukaan ei kysele sitä oikeutusta, jolla tämä jonottava ihmisryhmä aiotaan rekisteröidä?" kysyy Elena Uusitalo.

Varmaa on, että hanketta puuhaavat Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja, Kokoomuksen Matti Helin, Pelastakaa Lapset ry:n ex-asiantuntija Vihreiden Sanna Vesikansa, Vihreiden varapuheenjohtaja, Diakonissalaitoksen neuvottelukunnan Maria Ohisalo ja kuntouttavan työtoiminnan sosiaalityötekijä Leena Luhtasela tietävät, että sosiaalityöntekijöiden tuominen leipäjonoihin on keino tehdä muuten laittomasta asiakasrekisteröinnistä laillista. 

Ontuvalta kuulostaakin selitys, että uudistuksen pyrkimyksenä olisi tunnistaa räntäsateessa muutaman euron muovikassia jonottavista hyväosaiset trokarit. 

Leipä syöttinä tuleville lypsylehmille 

Leena Luhtasela paljastaa tahattomasti mistä ruoka-jakelun uudistuksessa ehkä todellisuudessa on kyse:
Suuri osa ruoka-avun tarvitsijoista on tunnistamatta.

-Jakelupaikoissa voisi toimia esimerkiksi etsivän lähityön työntekijöitä. Pop up -toiminta markkinoisi niissä terveys- ja sosiaalipalveluja, Luhtasela visioi.

Haastattelujen tarkoitus ei ehkä olekaan selvittää, kenellä on oikeutetusti nälkä tai avuntarve vaan kuka on tarpeeksi heikko ohjattavaksi sote- yritysten ja piiloyrityksiksi muuttuneiden 3. sektorin järjestöjen kallisiin, tutkimattomiin ja valvomattomiin ”palveluihin.”

Leipäjonoissa käy viikoittain noin 20 000 suomalaista. Ongelma ei ehkä olekaan, että he eivät pääse osalliseksi talouden suotuisasta kehityksestä vaan se, etteivät suotuisasti liiketoimintaansa kehittäneet sote- yrittäjät ole vielä päässeet osallisiksi tähän potentiaaliin asiakasryhmään.

Jo yhden päihdekuntoutujan nappaaminen toisi noin 40 000 euroa esim. Diakonissalaitoksen Aurora-kodille, yhden perheen ohjaaminen huosta-automaatiksi muuttuneeseen perhekuntoutukseen toisi palveluntuottajalle noin 50.000 euroa ja intensiivihoitojakso, jonka ehtona Diakonissalaitos vaatii kahden vuoden huostaanottoa, vaikka perheessä ei olisi puutteita, toisi yrityksen kassaan 300 000 euroa per lapsi. 

Leipäjonojen asiakkaiden kannattaakin miettiä ovatko he hakemassa lounasta vai päätymässä itse lounaaksi. Ilmaisia lounaita ei tunnetusti ole. 

Historia todistaa, että erilaiset avuksi tai tutkimuksiksi naamioidut "rekisteröinnit asiakkaiden avuntarpeen kartoittamiseksi ja turvaamiseksi " ovat olleet pikemminkin leimaavaa asiakassegmentointia terveys- ja sijaishuoltobisneksen tarpeisiin kuin auttamista ja joskus peräti alkusoitto lopullisen ratkaisun löytämiseksi tietyille turhiksi menoeriksi koetuille asiakasryhmille. 

Lisää maahanmuuttoa ja palveluja luvattomasti maassa oleskeleville

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on liikevaihdoltaan miljardin euron virasto, joka ulkoistaa erilaisia toimintojaan yhä enemmän yksityisille markkinoille. 

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestarin, entisen Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntijan Vihreiden Sanna Vesikansan toimialaan kuuluvat perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja päihdepalvelut ja sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut. 

 Vesikansan mukaan tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. Hän on puhunut mm. luvattomasti maassa olevien terveydenhuollon laajennuksen puolesta. Vesikansa kertoi Ylelle, että palvelujen laajuus tulee olemaan samaa tasoa kuin turvapaikanhakijoille; heille taataan valtion puolesta muun muassa asuminen, päivittäinen ruoka, käyttörahaa sekä alaikäisille koulunkäynti.

Sosiaalityöntekijöiden edunvalvonta yhdessä Talentian ja Diakkarin kanssa

Vihreiden varapuheenjohtaja, Y- säätiön Maria Ohisalo on ollut kutsuvieraana puhumassa Sitran lisäksi mm. Hyvinvointialan liitolle, jonka hallituksen puheenjohtajana on toiminut Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiön toimitusjohtaja ja Rinnekoti-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Olli Holmström. Liiton luottamuselimiin kuuluvat mm. Attendo, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Mehiläinen, Suomen Terveystalo ja Esperi Care.

Ohisalo kuuluu Diakonissalaitoksen neuvottelukuntaan yhdessä Talentian puheenjohtajan Tero Ristimäen kanssa.

Ohisalon sosiaalipoliittiset linjaukset ovat oudon yhteneviä sosiaalityöntekijöiden ammattijärjestö Talentian kanssa. Hän on mm. vaatinut lisäresursseja Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijöille.

Diakonissalaitoksen hallituksessa istuu Ohisalon oppi-isä eriarvoisuustyöryhmän puheenjohtaja, Ehyt ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja lukuisten tieteellisten seurojen ja muiden yhdistysten hallituksen jäsen professori Juho Saari.

Ohisalo on aiemmin toiminut Yhdessä rohkeammin- kampanjassa Espoon lastensuojelupalveluiden tekoälyseulantaa asiakkaille kehittävän päällikkö Mari Ahlströmin, Susanna Hoikkalan (Lastensuojelun keskusliitto), Tiina Muukkosen (Ensi- ja turvakotien liitto) ja Hanna Tulensalon (Pelastakaa Lapset) kanssa.

Yhdessä konkreettisemmin- viisi teesiä lastensuojelusta on hyväätarkoittavaa mutta ympäripyöreää tulisi- pitäisi- puhetta, jota ei ole tarkoitettukaan operationaalistettavaksi vaan laajempien jo 50 vuotta toteuttamatta jätettyjen muutospaineiden neutralisoimiseksi.

Ehyesti korporatiivisessa eturyhmätaloudessa

Ohisalo on yksi Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n vaalilupauksen allekirjoittaneista. EHYT ry:llä on toimisto Helsingin Vallilassa ja sen toiminnan vuosibudjetti on noin 5 miljoona euroa, joka rahoitetaan STEA:n (entinen RAY) avustuksilla. Järjestön entinen johtaja Kristiina Hannula toimii nykyisin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn (RAY) johtajana. 

EHYT ry pyrkii viranomaisyhteistyön lisäämiseen " hyvinvointiturvallisuuden" ja terveiden elämäntapojen takaamiseksi. Se on ollut niin RAY:n, Lastensuojelun Keskusliiton, Sosiaalialan Työnantajat ryn ja SOSTE:n jäsen. 

Ekonomi Heikki Pursiaisen mukaan "EHYT ry käyttää terveyden edistämiseen tarkoitettuja julkisia varoja vaalimainontaan. "Tämä melko uskomaton seikka selviää käymällä EHYT ry:n kotisivuilla tai Twitterissä.
EHYT mainosti verkko- ja sosiaalisen median sivuillaan useita yksittäisiä kuntavaaliehdokkaita ( mm. Maria Ohisaloa). Mainostetut ehdokkaat ovat allekirjoittaneet järjestön vaalilupauksen. Lupauksessa ehdokas sitoutuu aika selkein sanoin edistämään päihdejärjestöjen toimintaa". 

Pursiainen paheksuu, että " samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveysmenoja yhtäällä leikataan, samoja rahoja käytetään toisaalla mielipiteiltään sopivien kuntavaaliehdokkaiden mainostamiseen. Erilaisia sanoja tulee mieleen, irvokas on niistä painokelpoisimpia.

EHYT ei näe tässä mitään ongelmaa, mikä on sekin yllättävää. Myöskään sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus ei pidä kampanjaa ongelmallisena.

EHYT:n ällistyttävä kampanja on vain yksi esimerkki järjestöjen erikoisesta edunvalvonta- ja kampanjatoiminnasta. Suomessa on useita kansalaisjärjestöjä, joiden toiminta muistuttaa läheisesti EHYT:iä. Niitä toimii niin sosiaali- ja terveysalalla kuin kulttuurin ja kehitysyhteistyönkin aloilla.

Merkittävä osa näiden järjestöjen toiminnasta on edunvalvontaa. Järjestöt eivät mitenkään edes vaivaudu peittelemään edunvalvontaluonnettaan. Muut järjestöt eivät kenties sentään mainosta tiettyjä ehdokkaita, kuten EHYT. Mutta erityisen kaukana se ei ole. Myös esimerkiksi SOSTE:lla oli omat vaalikampanjasivut.

Käytännössä järjestöjen edunvalvonta tarkoittaa julkisen rahan lobbaamista itselle ja muille järjestöille. Toisin sanoen järjestöt saavat miljoonia julkista rahaa, jota ne sitten käyttävät lobatakseen itselleen lisää julkista rahaa.

Tällainen veronmaksajan kustannuksella pyörivä karuselli ei ole kansalaistoimintaa. Se on julkisten varojen väärinkäyttöä".


Matalan kynnyksen marginalisaatiota?

Ohisalo paheksuu sitä, että harva järjestöjen tarjoamaa ruoka-apua tukeva kunta vaatii säännöllistä raportointia tai leipäjonoissa käyvien hyvinvoinnin selvittämistä tai julkisiin palveluihin ohjaamista.
Hän esittää, että kunnissa voisi myös olla matalan kynnyksen periaate, matalan kynnyksen toimipaikkoja, joissa olisi eri alojen ammattilaisia auttamassa avuntarvitsijoita, matalan kynnyksen ryhmätoimintaa ja matalan kynnyksen avun paikkoja.

Sinikka Törmän mukaan matalan kynnyksen käsitteestä on tullut retorinen iskulause, jota käytetään mielellään ja kritiikittömästi. Tutkimuksessaan Törmä huomasi etteivät palvelut ja tarpeet kohdanneet. Hoitojärjestelmällä oli vaikeuksia sovittaa asiakkaita hoitopalveluihinsa ja asiakkaiden tuntema ​valvonnan pelko oli merkittävä syy palvelujen välttelemiseen.

​Törmä huomasi, että palvelumallin suunnitteleminen matalakynnyksiseksi ja palvelun nimittäminen matalan kynnyksen palveluksi ei takaa asiakkaiden tavoittamista, jos toteutuksessa ei osata ottaa huomioon asiakkaiden yhteiskunnallista todellisuutta.

Törmän mukaan käsitteen vakiintunut ja yleisesti hyväksytty käyttö saattaa merkitä myös sitä, että tietyt paljon apua tarvitsevat ihmiset halutaan nähdä erilliskysymyksenä, marginaaliryhmänä, jota auttavat 3. sektorin toimijat. Tietyt ryhmät siis määritellään ulos normaalista marginaalisiksi, erityisen matalan kynnyksen järjestelmän asiakkaiksi.
​
Matalan kynnyksen käsitteen käyttö ja tarve retoristen metaforien viljelemiseen kertoo Törmän mielestä oireellisesti olemassa olevan hoitojärjestelmän sopeutumattomuudesta yhteiskunnassa ilmeneviin tarpeisiin. Matalan kynnyksen metaforaa tarvitaan niin kauan, kun palvelut eivät ole kaikille saavutettavia ja vallitsevien tarpeiden pohjalta syntyneitä. (Janus vol 17(2) 2009, 164-169 ). 
Ruokajakelu- uudistuksessa leipäjonojen asiakkailta ei kysytty mielipidettä.

Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on lähes joka viides kotitalousväestöstä, noin 927 000 henkilöä.

Korkea koulutus tai työssäkäyntikään ei enää suojaa köyhyydeltä sillä maksettu palkka ei välttämättä riitä elämiseen. Suomessa työssäkäyviä köyhiä on jo puoli miljoonaa.

Saku Timosen mukaan maahan ollaan kovaa vauhtia tekemässä kurjalistoa, joka joutuu sekä kerjäämään että tekemään kerjäämällä saadun leivän eteen työtä.
​
Erilaisiin aktivointitoimenpiteisiin pakotettu vanhempi saa köyhyyden ja toimeentulotukiriippuvuuden lisäksi myös huono-osaisuuden periyttäjän leiman.

Vain kaikista kovimmat selviytyvät tarjotusta " avusta."



​Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/leivanhakijat-pakkorekisteroidaan-ruokaa-ei-voi-enaa-hakea-anonyymisti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aktiivimalli-ja-sosiaalityontekijat-eivat-sovi-leipajonoihin
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijoiden-lisaresursointi-on-vakava-virhe
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalapsista-tuli-bisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kela-kaaos-olisi-ratkaistavissa-mutta-sita-ei-haluta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ehkaisevaa-paihdetyota-vai-moraalista-paniikkia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/syrjaytymispuheen-paradoksit-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aanesta-perheiden-puolustajaa-ala-lapsibisneksen-edunvalvojaa

Järjestöjohtajilla ministeritason palkat- vertaistyöntekijöille ei haluta maksaa senttiäkään

Pääosin julkisista varoista, keräyksistä ja lahjoituksista rahoituksensa saavat kansalaisjärjestöt palkitsevat johtajiaan avokätisesti. Palkkakärkeen nousevat erityisesti tiettyjen lastensuojelualan järjestöjen johtajat. Parhaiten tienaavilla järjestöpomoilla on lähes ministeritason ansiot.
Linnanmäen huvipuistoa ylläpitävän Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Pia Adlivankin on yksi korkeapalkkaisimmista järjestöpomoista. Hänen vuositulonsa ovat 134 941 euroa, eli kuukausipalkka on yli 11 000 euroa. SPR:n pääsihteeri Irene Kumpula ansaitsee vuodessa mukavat 107 442 euroa, eli lähes 9 000 euroa kuukaudessa. Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri on ex-kansanedustaja Hanna-Markkula-Kivisilta. Hänen vuosiansionsa ovat 100 578 euroa. MLL:n pääsihteerin Milla Kalliomaan vuositulot ovat 94 749 euroa.

Monet sadan tuhannen euron vuosipalkkaa nauttivat järjestöpomot ovat toimineet myös Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan eettisessä neuvottelukunnassa ETENE:ssä, joka on vastustanut muutamien tuhansien eurojen kipukorvausten maksamista sosiaalihuollon kaltoinkohtelemille. ETENE on mm. linjannut, että korvausten maksaminen lobotomiapotilaille avaisi portteja muillekin ryhmille vaatia korvauksia. ETENE mainitsee perusteluissaan muun muassa pakkosteriloidut ja -kastroidut ihmisryhmät.
Samoilla perusteluilla myöskään sijaishuollossa kaltoinkohdelluille ei makseta korvauksia ja puuttuva valvonta takaa, että kaltoinkohtelu sijaishuollossa voi jatkua.

STEA rahoittaa sijaishuollon edunvalvontaa

Poliittisuus vaikuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen taustalla niin paljon, että kokonaisuus ja asiakkaiden edunvalvonta kärsii. Veronmaksajien rahoja jakavilla on hyvät ansiot. Veikkauksen Olli Sarekoski on tyytyväinen 32 000 € kuukausipalkkaansa.
Valtion uusi rahapeliyhtiö synnytti moniportaisen ja -mutkaisen kalliin hallintohimmelin, jonka kustannukset ovat pois avun tarvitsijalta.
Tämän vuosikymmenen alussa RAY:n avustuksia saaneet järjestöt loivat SOSTE:n asiantuntijaorganisaatiokseen. Tämä etujärjestöjen etujärjestö on paisunut lähes 50 työntekijän organisaatioksi, joka saa 80-prosenttisesti toimintarahansa jäsenjärjestöiltään, jotka nipistävät summan viime kädessä omilta autettaviltaan.


STEA hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista myönnettäviä avustuksia. Avustuksista päättää viime kädessä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.). STEAn johtoryhmän muodostavat johtaja Kristiina Hannula, arviointi- ja kehittämispäällikkö Marja Tuomi, valmistelupäällikkö Elina Varjonen, valvontapäällikkö Kristian Seemer sekä viestintäpäällikkö Liisa Kairesalo. STEAn ( RAY) avustusasioiden neuvottelukunnassa istuvat mm. Ensi- ja turvakotien liiton Riitta Särkelä, Pelastakaa Lapset ry:n Hanna Markkula- Kivisilta, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Milla Kalliomaa ja SOSTE:n Kiril Häyrinen.

Perhehoitoliitto voi lobata avoimesti laittomia pysyviä huostaanottoja hallitusjäsenensä Satu Taiveahon voimin samaan aikaan kun se nauttii Veikkauksen rahoitusta perheiden jälleenyhdistämisen edistämiseksi.

STEAn muita avustuksia voi tutkia tästä.

SITRA kyseenalaisten lastensuojeluhankkeiden takapiruna

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra häärii monien kyseenalaisten lastensuojeluhankkeiden ja -yritysten taustalla. Osallistavaa ja uudistumiskykyistä hallintoa ja yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia liputtava Sitra on rahoittanut mm. huoliliputusta, vaikuttavuusinvestointia ja lastensuojeluyritys Jatkopolut Oy: tä, jolle Kuopio maksoi peräti 50 000 euroa yhden perheen hajottamisesta ja nöyryyttämisestä Hermannin perhekuntoutuslaitoksessa.

Sitra hallinnoi yli 700 miljoonan euron julkista rahapottia. Sen palkkamenot ovat yli 10 miljoonaa euroa vuodessa. 
Sitra on kasvattanut kansakunnan hyvinvointia tarjoamalla poliitikoille kovapalkkaisia työpaikkoja. Sen "erityisasiantuntijoiksi" on palkattu entisiä huippupoliitikkoja tai näitä lähellä olevia tahoja: Jouni Backman (sd), Liisa Hyssälä (kesk), Merja Rehn (kesk) tai Oras Tynkkynen (vihr).
Hallintoneuvoston puheenjohtaja on kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk) ja varapuheenjohtaja kansanedustaja Pentti Oinonen (sin). Muut jäsenet ovat kansanedustajat Kalle Jokinen (kok), Antti Kaikkonen (kesk), Seppo Kääriäinen (kesk), Jutta Urpilainen (sd), Pia Viitanen (sd), Ville Vähämäki (ps) ja Ben Zyskowicz (kok).

Iltalehti yritti selvittää, mitä eduskunnan alainen Sitra maksaa johtoryhmänsä jäsenille. Avoimuuden nimiin vannova rahasto kieltäytyi luovuttamasta pyydettyjä palkkatietoja - kahdesti. Sitra ei suostunut luovuttamaan Iltalehdelle myöskään tietoa johtoryhmänsä kokonaispalkkasummasta, josta ei olisi käynyt ilmi yksittäisten johtajien palkkoja. Arvioidut vuosipalkat ovat yli 100 000 euron.

Sitra on toiminut aktiivisesti yhteiskunnan terveyspalvelujen yksityistämiseksi käyttäen tähän julkista rahaa ja toimien yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Sitran terveydenhoidon yksityistämisohjelma on nyt siirtynyt ministeriön hallintaan.

Sitra on ollut osana spekulatiivisessa myynti- ja ostotoiminnassa, jonka kohteena on ihmisten terveys sekä terveyden- ja sairaanhoito. Mukana ovat ulkomaiset pääomasijoittajat, joille Sitra on järjestänyt tuottavan rahastustoiminnan.

Syksyllä 2007 Helsingin Sanomien artikkeli nostatti keskustelun siitä, onko eettistä ongelmaa siinä, että Sitra on antanut riskisijoituksia hoidettavaksi entisille työntekijöilleen. Artikkelin mukaan Sitran johtajat olivat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja. Artikkeli korosti, että sijoittaminen oli tehty ilman kilpailuttamista. Artikkeli nosti esiin erityisesti Bio Fund Management, Eqvitec Partners ja Korona Invest -yhtiöt. Myös MOT käsitteli asiaa.

Sitran hallintoneuvostoon kuuluva "olikarkiksi" nimetty Antti Kaikkonen on läksyttänyt sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita, jotka pitävät sote-koplausta kalliina, turhana ja epädemokraattisena.

Paremmin asiat tietävä Antti viittaa kintaalle jopa ko. uudistusta tekemässä olleiden asiantuntijoiden ja neuvonantajien terävälle kritiikille. 

Sivullisen silmin Sitra vaikuttaa hyvävelikerholta, joka pyrkii viimeiseen asti salailemaan oman rahankäyttönsä ja jolla palkitaan poliitikkoja suhdepohjalta ilman pätevyysvaatimuksia.

NESTE keploteltiin markkinavoimien armoille ITLA:n avulla

Viime aikoina uutisissa on ollut kuinka Suomen valtio on päättänyt luopua osasta Neste Oyj:n omistuksiaan. Neste keploteltiin markkinavoimien armoille Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön ( ITLA) avulla, joka omien sanojensa mukaan " edistää ja tukee Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta". ITLAn valtuuskunnassa istuu mm. biologisten vanhempien oikeuksia kaventamaan pyrkivä Perhehoitoliiton Aila Paloniemi.
"Ministeri Lintilän mukaan valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa Nesteen osakkeita nykyistä määrää ja nyt olisi sopiva hetki keventää salkkua. Toisin sanoen Nestettä myydään pelkästä myymisen ilosta. Terveenä pysynyt lehmä kannetaan teuraalle, vaikka sille ei ole mitään tarvetta.
Tämä oli nähtävissä jo joulukuussa 2017, kun hyvää tarkoittavat hölmöt päättivät vähentää valtion osuuden alle puolen, jotta valtio menettäisi täyden päätäntävallan yhtiön päätöksissä", kirjoittaa toimittaja Martti Asikainen.

Tere Sammallahti kommentoi kirjoituksessaan Suomi 100- sata vuotta poliittisia suojatyöpaikkoja valtioneuvoston ITLA:lle lahjoittamia 50 miljoonan arvoisia Neste Oyj:n osakkeita: " Jo tuhlattujen kymmenien miljoonien eurojen lisäksi Suomi100-hömppätoimikunta esittää, että juhlia jatkettaisiin siirtämällä 50 miljoonaa veronmaksajilta ryöstettyä euroa 30 vuotta sitten perustetulle toiselle hömppätoimikunnalle. Oletteko koskaan kuulleet Itsenäisyyden juhlavuoden Lastenrahaston säätiöstä, ITLAsta? Niin, en minäkään.

ITLAn sivuilta löytyvien julkaisujen perustella koko pumppu pyörii veronmaksajien rahoilla ja sen tehtävä on ristiintyöllistää THL:n, Ensi- ja turvakotien liiton, Ehyt Ry:n ja monien muiden julkisen- sekä kolmannen sektorin työntekijöitä. Tuotoksena on sidosryhmien kanssa julkisen sektorin työntekijöille tuotettuja pamfletteja, "työkalupakkeja" ja "inspiraatio-oppaita", joita varmasti kulutetaan yhtä ahkerasti kuin ITLAn juhlavuodeksi tekemää Youtube-videota. Tällä vuoden vanhalla ja vajaan 50 henkilön sekä sidosryhmän yhteistyöllä tuotetulla mestariteoksella on tällä hetkellä 316 näyttökertaa.

Kun kukaan ei ole koskaan kuullutkaan koko 30-vuotiaasta ITLAsta, ja sillä on vähemmän näkyvyyttä kuin yhdellä vapaa-ajallaan politiikkaa harrastavalla Sammallahdella, niin herää kysymys, että miksi se on ansainnut saada 50 miljoonaa euroa meidän kaikkien selkänahasta revittyä rahaa?
Veikkaan, että asiasta päättävät poliitikot, muiden julkisella rahalla elävien edunsaajien suosituksesta, todennäköisesti siirtävät ITLAlle tuon 50 miljoonaa euroa, koska se luo uusia suojatyöpaikkoja seuraavissa vaaleissa eduskunnasta tippuville pyrkyreille. 50 miljoonan säätiöidyn varallisuuden turvin voidaan pelkillä pääomatuotoilla työllistää 10-20 kepulaista tai demaria konferenssimatkoineen, kilometrikorvauksineen ja muine poliittisesti korruptoituneelta kolmannelta sektorilta tuttuine etuineen.
Tällainen haaskaaminen on aivan käsittämättömän perseestä ja se pitäisi saada loppumaan välittömästi. Jos meillä on 50 miljoonaa joutilasta rahaa, niin miksei kevennettäisi palkansaajien ja yrittäjien verokuormaa samalla summalla? Tällä keinolla suomalaisten ostovoima paranisi, vaikutus työllisyyteen olisi positiivinen ja kansantalous elpyisi nopeammin".

Kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus valjastettiin sijaishuollon edunvalvonnan palvelukseen

Samaan aikaan kun uudeksi eettiseksi velvoitteeksi ja EU-rahoitusten ehdoksi tuli moniasiantuntijuus ja sosiaalinen osallisuus kaikkiin lastensuojelun julkaisuihin ja projekteihin ilmestyivät käsitteet asiakasosallisuus, kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus. Asiakasosallisuuden käsitteestä sosiaalipalvelujen kehittämisessä tuli varhaista puuttumista vastaava notkea ameeba, joka voitiin kääntää palvelemaan hyvin erilaisia, jopa vastakkaisia tarkoituksia ja päämääriä; niin asiakkaiden mukaanottoa kuin syrjäyttämistä, niin yhteisöjen vahvistamista kuin yksilöpsykopatologisointia.

Kun valvomattoman lastensuojelun ja sijaishuollon epistemologiset ja eettiset puutteet alkoivat paljastua, lastensuojelun laatusuositustyöryhmä julisti ikäänkuin kädenojennuksena asiakkaille, "että kaikki tieto ei asu viranomaisessa."

Sosiaalipalveluiden kehittämishankkeissa asiakasosallisuus ja kokemusasiantuntijatieto typistyi tokenismiin ja asiakkaiden kohteluun sosiaalityöntekijöiden ja tutkijoiden omissa meritoitumisprosesseissa hyödynnettävänä datavarastona ilman todellista osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa tai arvioinnissa. 
Asiakkaiden vertaistueksi markkinoitu toiminta lastensuojelussa valjastettiin vetämään lapsibisneksen vankkureita ja STEA-rahoitteisten VOIKUKKIA-, HOPE-, SILTA- ja PERHOS-ryhmien tavoitteeksi muodostui painostaa lapset ja vanhemmat hyväksymään lapsibisnesyrittäjien liikevoitot takaavat laittomat pysyvät huostaanotot.

Asiakkaan "kuulemisesta" tuli samanlainen orwellilainen uuskäsite kuin voimavaralähtöisestä vuorovaikutuksesta, joka olikin urkintaa tai lapsen edusta, joka osoittautui sijaishuollon edunvalvonnaksi.

Lastensuojeluseminaarien pakolliseksi kevennykseksi ja oheisohjelmistoksi tuli kokemusasiantuntijanäytös, jossa joku sosiaalialan ammattilaiseksi nimetty raahasi seminaarin loppupuolella jonkun lävistetyn ex-lastenkotinuoren lavalle puhumaan ”kokemuksistaan” sosiaalityössä. Lopuksi asiantuntijayleisö taputti hyväksyvästi omalle suvaitsevaisuudelleen. 

Kokemusasiantuntijan tehtäväksi tuli tuottaa lastensuojelulahkostaan pelastustarinaa, jossa on selkeä kiihdytyskaari, kiihdyttäviä ja traagisia henkilökohtaisia paljastuksia ja onnellinen loppu. 
Kokemusasiantuntijasta tuli väline, instrumentti, jonka avulla asiantuntija oikeutti oman olemassaolonsa, ammatillisen edunvalvontansa ja vallan- ja reviirinlaajennuspyrkimyksensä. Kokemusasiantuntijan avulla tietämiseensä tukehtuva ja tahrattomuuden vankilaan itsensä vanginnut asiantuntija saattoi tirkistellä toiseutta ja paheellista "maailmaa" luvallisesti ja turvallisesti oman "kunniallisuutensa" säilyttäen ja itsensä ja ihmisyytensä piilottaen.

​Asiakkaiden oikeusturva-asioihin keskittyneestä kokemustiedosta ja -puheesta argumentoitiin yleisesti ja julkisesti vihapuheena ja "tarttumatautina". Asiakkailla katsottiin olevan yksinomaan ”kokemustietoa”, ei rahan ja kunnioituksen arvoista faktuaalista- tai teoriatietoa tai osaamista.

Perinteisen pullakahvipalkkion sijaan lastensuojelujärjestöihin palkattiin (todennäköisesti työllistämistuella) muutama koulutettu kokemusasiantuntijakin. Varsinaisille asiantuntijoille jouduttiin erikseen vakuuttelemaan, että kokemusasiantuntijakin voi olla älykäs ja osata kieliä ja kirjoittaa. 

Akateemisten tutkimusten rivien välistä pystyi lukemaan, että tutkijat olivat "rohkeita" uskaltautuessaan "villien asiakkaiden" pariin ja tutkimuksissa käytettiin useita sivuja vieraalle reviirille uskaltautumisen herättämiin tuntemuksiin ja eettisiin pohdintoihin. Asiakkaat olisivat olleet valmiita julkistamaan tapauskertomuksensa omilla kasvoillaan ja nimillään mutta akateeminen maailma piti julkista avuntarpeen ja heikkouden tunnustamista niin häpeällisenä asiana, että asiakkaita piti oman etunsa nimissä holhota: heidän tunnistetietonsa piti kätkeä samaan tapaan kuin dokumenttien narkomaaneilla.

EU on kuitenkin sitkeästi pysynyt asiakasosallisuuden, monitietäjyyden ja palvelunkäyttäjien palautteiden vaatimuksissaan. Kokemusasiantuntijat ovat vastustuksesta ja vähättelystä huolimatta kyenneet tuomaan vailla tutkimustietoa, laillisuusvalvontaa tai vaikuttavuusseurantaa toimivaan sosiaalihuoltoon arvokasta palautetta, tietoa ja uusia näkökulmia palveluiden kehittämiseksi. Saadakseen äänensä kuuluviin kokemusasiantuntijoiden on usein pitänyt irroittautua isoista lastensuojelujärjestöistä ja perustaa omat järjestönsä.

Vertaistukiryhmät ovat tarjonneet mielenterveys- ja päihdehuollossa apua palvelujärjestelmän kaltoinkohtelemille ja hylkäämille. Usein vertaisryhmiä ohjaavat entiset sosiaalihuollon asiakkaat- ilman palkkaa tai vain muutamien satojen eurojen korvausta vastaan. Vertaiset tekevät usein korvauksetonta työtä paitsi ryhmien ja retkien vetäjinä myös palvelujen kehittämisessä. He käyvät luennoimassa ja pitämässä koulutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille- ilmaiseksi tai pilkkahintaan.
Juuri kokemusasiantuntijat ja vertaiset ovat tarjonneen sosiaali- ja terveydenhuollon parhaat ja usein ainoat innovatiiviset kehittämisideat ja tulevaisuudenvisiot.

Juhlapuheissa sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että kokemusasiantuntijatoiminnan kytkeminen ammatillisten organisaatioiden kehittämisen rakenteisiin ja kulukorvaukset ja palkat kokemusasiantuntijoille ja vertaistuen vetäjille ovat tarpeellisia ja suorastaan välttämättömiä sosiaalisen osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta.
Käytännössä edes kulukorvaukset eivät aina toteudu palkasta puhumattakaan.

MTKL:n asiakasosallisuuden käytäntö: vertaisille potkut

Muutama vuosi sitten järjestöjä rahoittava RAY (nykyinen STEA) katsoi, ettei vapaaehtoistoiminnasta pidä maksaa palkkaa.

RAY kävi keskusteluja vertaistyöntekijöiden palkkauksesta muun muassa Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) kanssa. MTKL, suurin mielenterveysalan potilasjärjestö Euroopassa, reagoi keskusteluihin irtisanomalla 20 mielenterveyskuntoutujien vertaisena ja kokemusasiantuntijana toiminutta henkilöä.
Aiemmin vertaistyöntekijät olivat tuntipalkkaisia työntekijöitä, joilla on ollut MTKL:n kanssa työsopimus. Vuoden 2014 alusta alkaen MTKL on katsonut, että vertaiset ovat vapaaehtoistyöntekijöitä. He eivät saa työstään palkkaa, mutta matkat ja muut kulut korvataan. (Savon Sanomat, 04.03.2014 ).

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pukit-jalleen-kaalimaan-vartijoina-sijaishuollon-edunvalvojat-perheiden-jalleenyhdistamista-kehittamassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskustoiminnan-kehittamis-ja-koordinaatiohanke-hyvaksikayttaa-perheiden-jarjestoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palvelukseen-halutaan-yksi-kokemusasiantuntija-1-kpl
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neste-keploteltiin-markkinavoimien-armoille-itsenaisyyden-juhlavuoden-lastensaation-itla-avulla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sitra-takapiruna-lastensuojeluhankkeissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-ex-tarkastaja-satu-taiveaho-ajaa-pysyvaa-huostaanottoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia

Lastensuojelulaitoksen ex-työntekijä kertoo näkemästään Vuoden kasvattaja- lastensuojelupalkinnon saaneen sijaishuoltoyrittäjän "erityisen huolenpidon" (EHO) yksikössä: "Vierihoito oli eristämistä. Nuoret lukittiin yläkerran vierihoitohuoneisiin, aulassa istui vartija. Vierihoidossa olevat pääsivät pyynnöstä WC:hen, heille tuotiin ateriat kertakäyttöastioissa huoneeseen, heille ei puhuttu. Vierihoito oli jakso, jossa ei ollut selkeää loppua.

Nuori saattoi saada yksinäisyydessä "raivokohtauksia", hoitona nippusiteitä, kiinnipitämistä, matottamista ja vierihoidon jatkamista esim. seinälle lapulle piirrettyyn ruksiin tuijottaen.

Tuolloin kotiopettajana toiminut henkilö oli kykenemätön opettamaan yläasteen matematiikkaa, englannin kieltä ja käsittääkseni hänellä yleensäkään ei ollut opettajan taustaa. Oppivelvollisuuttaan suorittavat nuoret saivat tenttiä lukukauden oppimäärän yhdellä tentillä. He eivät voineet olla tyhmiä ja huonoja, koska he pystyivät, ilman kunnollista opetusta, selviytymään tenteistä.

Nuoret tekivät työtä erilaisissa yritysviritelmissä, joita omistuksessa oli. He mm. siivosivat, toimivat tarjoilijoina, johtajan omistamassa kartanohotellissa, korvauksena taskuraha. Nuorten tekemästä pakkotyöstä ei saanut käyttää nimeä työterapia, puhuttiin vapaehtoisesta työstä. Näin nuorella tytöllä käsivarsissa mustelmat, kun hän halusi kieltäytyä vapaaehtoistyöstä tarjoilijana. Lapset olivat alle 18 v.
Näin lasten nöyryytystä, heitteillejättöä. Keskustassa oli yksikkö, jossa nuoret jätetiin keskenään ilman valvontaa ja ilman ruokaa, hevoskilpailujen vuoksi.
Kun lapset täyttivät 18 heidät palautettiin yhteiskuntaan. Heidät jätettiin selviytymään. Kysyin seurannasta ja tukitoimista, laitoksen puolesta niitä ei ollut.. En usko salaisiin metodeihin, joita nuorten ja lasten kanssa muka täytyy käyttää laitoksissa. Näin julmuutta, jota ei kohdisteta edes paatuneisiin rikollisiin vankeinhoitolaitoksessa. Näin rahastamista.
Kun erosin työstäni, tiesin nähneeni tilanteen, josta ääriliikkeet saavat alkunsa. Kuinka koulutetut hoitajat alkavat palvella tasapainotonta johtajaa, uskaltamatta puuttua vääryyksiin..
En enää usko yhteiskunnan valvontaan, enkä suljettuihin oviin, jonka takana nuorille annetaan "rajoja ja rakkautta". Kun Loikalan kaltaisiin laitoksiin voi "piipahtaa", niin ehkä sitten terpiat ja metodit kestävät päivän valon. "

Varatuomari Leeni Ikonen kirjoittaa:
"Lapsen syrjäyttäminen sijaishuollossa tapahtuu seuraavasti. Lapsi, joka on otettu huostaan esimerkiksi koulunkäyntiongelmien takia, ei saakaan laadukasta opetusta. Usein käy niin, että lapsi joutuu käymään peruskoulunsa laitoksen keittiössä kotikoulussa laitoksen lähihoitajaopiskelijan ohjauksessa. Lapsi, joka on otettu huostaan psykiatrisin perustein, ei saakaan psykiatrista hoitoa. Voi käydä niin, että laitoksen hoitajana oleva sosionomi tai lähihoitajaopiskelija toimivat hänen ”terapeutteinaan”.

Lapsiin kohdistetaan sijaishuollossa pakkoa, eristämistä ja epäasiallisia kasvatuskeinoja, simputusta, jotka aikaansaavat uhmaa, vihaa ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Lapset sairastuvat, kun heidät erotetaan vanhemmistaan ja läheisistään. Kun lapsi ahdistuu koti-ikävässään, hänen sanotaan oireilevan ja hänelle syötetään psyykenlääkkeitä".

Väärinkäytösten lopettaminen on vaikeaa lastensuojelusta puuttuvan valvonnan ja asiakkailta puuttuvien oikeussuojakeinojen takia. Sijoittanut sosiaalityöntekijä ei välttämättä usko sijoitettuja lapsia tai heidän vanhempiaan eikä ota vastaan sijaisperheistään tehtyjä lastensuojeluilmoituksia kuten Vuoden Sijaisperheeksi valitun pariskunnan tapauksessa kävi.

SOS- lapsikylän sijaisperheelle ei riittänyt, että aluehallintovirasto totesi ilman lääketieteellisiä perusteluja tehdyn koulunlykkäyspäätöksen laittomaksi. Sijoitettu pääsi kouluun vasta aluehallintoviraston täytäntöönpanomääräyksellä.

Sijaishuollon negatiivisista vaikutuksista koulutukseen on yhdenmukainen näyttö

Tutkimustieto osoittaa, että sijaishuolto usein laiminlyö sijoitettujen lasten terveydenhoidon, katkaisee koulutusurat ja estää lasten yhteydenpidon läheisiinsä. Kun lapsi 18- vuotiaana heitetään ulos sijaishuollon julkisrahoitteisesta sosiaalivankeudesta, hän on usein sairas, vailla koulutusta ja ihmissuhteita ja vankilamaisten olojen ja laittomien rajoittamistoimenpiteiden katkeroittama.
Perhepiirissä-tutkimuksen mukaan vanhempien työttömyys-, toimeentulo- ja terveysongelmat jopa lisääntyvät lapsen huostaanoton jälkeen. 

Heikoimmin yhteiskuntaan näyttävät kiinnittyvän teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetut pojat, jotka ovat olleet laitoshoidossa tai monessa sijoituspaikassa. Heistä 80 % oli vielä 23–24-vuotiaina vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoshoitoon teininä sijoitetuista nuorista miehistä joka neljäs on 23–24-vuotiaana rekisterien ulkopuolella (luokassa muut) ja toinen neljäsosa on joko työttömänä tai eläkkeellä.

Lastensuojelututkimukset ovat jo kauan tarjonneet yhdenmukaista ja kansainvälisesti yhtäpitävää näyttöä siitä, että sijoituksilla on negatiivisia vaikutuksia sijoitettujen koulutusuriin (Altshuler, 1997; Parrish et al., 2001; Finkelstein 2002; Weinberg, Zetlin, & Shea, 2003 ; Burrell 2003; Ploug 2003; Christoffersen 2003; Lips 2007; Clausen & Kristofersen 2008; Vinnerljung & Sallnäs 2008 ;Tideman ym. 2011, Berlin ym. 2011 ).

Brasilian hallituksen selvityksen (2003) mukaan keskimäärin joka neljäs lapsi oli huostaanotettuna perheensä köyhyyden vuoksi. ATD-Fourth World –järjestö on päätynyt samanlaisiin tuloksiin mm. Ranskassa ja muualla Euroopassa. Riitta Högbackan mukaan myös syy adoptioon antamiselle on usein pelkkä köyhyys ja työttömyys, ja elämäntilannetta lukuun ottamatta lapsen biologinen äiti voi olla aivan kunnossa.

"Köyhien lasten ihmisoikeuksia on siis rikottu kahdesti. Heidän perheensä ovat jääneet ilman tarvitsemaansa tukea, ja lapset on väärin perustein erotettu perheistään", kertoo englantilainen kansainvälinen lastensuojelukonsultti Nigel Cantwell. Sijaishuollon päätyttyä monet nuoret kokevat, ettei heillä ole riittäviä valmiuksia itsenäiseen elämään ja että heidän jälkihuoltonsa on puutteellista. Englannissa vain 6% sijaishuollossa olleista lapsista jatkaa opintojaan kun koko ikäluokasta jatko-opintoihin hakeutuu 40 prosenttia lapsista. Noin neljänneksellä maan vangeista on sijaishuoltotausta, kertoo Cantwell." Järjestelmät, jotka tuottavat tällaisia tuloksia, vaativat perusteellista uudelleenarviointia lasten ihmisoikeuksien näkökulmasta", Cantwell painottaa.

Sijoitettujen leimaaminen ja koulutuksen laiminlyönti on tahallista

Usein lasten neurologiset ja psykiatriset tutkimukset ja hoito koulunkäynnin mahdollistamiseksi normaaliluokassa laiminlyödään sijaishuollossa tahallisesti. Huostaanottojen perustelemiseksi lasten oireilu ja koulunkäyntivaikeudet halutaan selittää kotiolojen ja ylisukupolvisten psykopatologioiden seurauksiksi.
Lasten todellinen tai fabrikoitu oireilu takaa lastensuojelulaitoksille korotetut vuorokausimaksut (jopa 800e/ lapsi) ja runsaan rahoituksen "mukautetulle opetukselle" ja laitoksen kotikouluille. Yksi ongelmaiseksi lavastettu nuori tuottaa syrjäyttäjilleen perhekodeissa keskimäärin seitsemän vuotta kestävän huostaanoton aikana 1000 000 euroa pelkkinä hoitovuorokausimaksuina. Mukaan ei ole laskettu laitoksen tai perhekodin "mukautetulle opetukselle" annettua rahamäärää.
Sijaishuollon liiketoiminta edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet. Vain tälle voi perustua yrityksen pitkäaikainen taloussuunnittelu ja mm. pitkäaikaisten lainojen ottaminen ja muu pääomarahoitus.

Sijaishuoltoyrittäjällä on siis taloudellinen motiivi sijoitettujen koulunkäynnin laiminlyöntiin ja diplomaattinen koskemattomuus lastensuojelun puuttumista vastaan muttei taloudellista motiivia koulunkäynnin edistämiseen. Outamon lastenkoti jäi hiljattain kiinni siitä, ettei toimittanut sijoitettuja nuoria kouluun. Henkilökunta kertoi, että jokaisella osastolla oli resurssivaje ja jos nuori kieltäytyi lähtemästä kouluun, mitään ei voitu tehdä. Laitoksen johtajan mukaan Outamosta puuttui tuolloin yhdeksän henkilötyövuotta.

Kaikesta säästämään pyrkivien perhekotiyrittäjien ainoa keino saada teini-ikäiset sijoitetut jäämään puutteellisiin "koteihinsa" ja olemaan kantelematta niistä voi olla lupaus lintsaamisen katsomisesta sormien läpi. Helsinkiläisestä perhekodista löytyi hiljattain pahalaatuinen home-ongelma ja rakennuksen ilmanvaihto todettiin riittämättömäksi. Perhekodin tuntevat pitävät tiloja sopimattomina toiminnan pyörittämiseen. Lasten makuuhuoneet ovat omakotitalon kellarinomaisessa tilassa. Vaatteiden ja hygieniatuotteiden hankinta nuorille on onnistunut välillä vasta useiden pyyntöjen kautta. Nuorilla on ollut käytössään vain yksi toimiva vessa. Puutteita on myös nuorille tarjotussa ruoassa. Yrityksen nettisivuilla mainittua terapiahuonetta ei todellisuudessa löydy. Nuorille järjestetty harrastustoiminta on todellisuudessa paljon lupauksia suppeampaa.

Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi-tutkimuksessa kerrotaan, että erityisesti sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän. Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Sijoitetuista lapsista ja nuorista huomattavasti useampi koki syrjivää kiusaamista kuin vanhempansa kanssa asuvat ikätoverinsa.

Lastensuojelun ja sijaishuollon puuttuvan valvonnan lisäksi lasten koulutuspolkuja vaarantavat lastensuojelun nykyiset "avohuollon tukitoimet". Ne eivät ole perheiden tarpeiden mukaisia eikä niillä pyritä ehkäisemään vaan oikeuttamaan huostaanottoja. 
Heikki Hiilamo tutkimusryhmineen huomasi jo vuonna 2010, että niissä kunnissa, joissa on panostettu enemmän lastensuojelun avohuollon tukitoimiin, on myös sijoitettu enemmän lapsia.
Kunnat eivät halua tarjota perheille riittävästi peruspalveluja mutta ovat valmiita maksamaan jopa 50 000 euroa perheen laitostamisesta ja hajottamisesta perhekuntoutuksessa. Työssä käyville vanhemmille saattaa olla vaikeata järjestää tällaista ”perhekuntoutusjaksoa”, kun sellaiseen osallistuminen merkitsisi pois jäämistä työelämästä tai työn laiminlyöntiä. Päivähoito- ja kouluikäisille lapsille ”kuntoutuksesta” saattaa aiheutua paljon hankaluutta, kun he joutuvat joko kokonaan lopettamaan tutussa päivähoitoryhmässä käynnit ja koululaiset jopa vaihtamaan kouluaan.
Tämä taas voi johtaa perheen todelliseen syrjäytymiseen ja ”kuntoutuksen” jälkeen tuen tarve voi olla jopa suurempi perheen palautuessa normaaliin arkeen.
Perhekuntoutusta seuraakin usein kuin automaattisesti satoja tuhansia maksava huostaanotto, joka puolestaan laiminlyö sijoitettujen koulutuksen ja terveydenhuollon ja tuottaa työelämän ulkopuolelle jäävän syrjäytyneen nuoren.

Suomalaisen sijaishuollon kaltoinkohteluselvityksen haastatteluaineistossa esiin tulee toistuvasti se, ettei lastenkodissa tai perhehoidossa kasvanutta lasta kannustettu kouluun vaan tehtiin selväksi, etteivät hänen taitonsa tai kykynsä riitä (2016, 68-69). Perhehoidossa vanhemmat päättivät lapsen tai nuoren puolesta, tai painostivat vahvasti valitsemaan vaihtoehdoista, joita nuori ei olisi itse valinnut. Nuoren haaveita tai taipumuksia ei välttämättä huomioitu.

Valitettavasti sijoitettuja leimaavat ja vähättelevät asenteet eivät ole kadonneet mihinkään.
 SOS-lapsikylän Uudistuva lastensuojelu- lehdessä poliisin sosiaalityöntekijä Sisko Koskiniemi "tietää", etteivät lastensuojelulapset ole ysin oppilaita ja että heidän huonon koulumenestyksensä syy on perheiden henkinen köyhyys ( 3/2016).

Eva Tidemanin ym. (2011) tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten kognitiiviset taidot eivät merkittävästi eroa ikätovereista, mutta aikuisten asenteet ja odotukset lasten oppimisen suhteen liittyvät lasten alisuoriutumiseen koulussa.

Vuosina 2007 ja 2008 julkaistuissa tutkimuksissaan Joseph Doyle tuli siihen tulokseen, ettei lasten huostaanotto ole välttämättä hyvä ratkaisu ainakaan epävarmoissa tapauksissa.

Innokkaasti lapsia huostaan ottaneiden työntekijöiden asiakkaat tekivät enemmän rikoksia, olivat teiniäitejä ja tienasivat vähemmän kuin varovaisemmin lapsia huostaan ottaneiden sosiaalityöntekijöiden asiakkaat. Doylen mukaan erityisesti vanhemmat lapset selviytyisivät paremmin kodeissaan kuin sijaishuollossa.

Tutkimustietoa sijoitusten negatiivisista vaikutuksista on riittävästi lastensuojelun reformiin, mutta lastensuojelujärjestöissä, kehittämishankkeissa, hallinto- oikeuksissa, STM:ssä, THL:ssä, ETENE:ssä ja STEAn avustusasioiden neuvottelukunnassa vaikuttavat sijaishuollon edunvalvojat verkostoineen eivät reformia halua. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.

Pohjoismaisten sosiaalibyrokratioiden epäkohtia ja puutteita korjaamaan pyrkivä Nordiska Kommittén för Mänskliga Rättigheter (Pohjoismainen Komitea Ihmisoikeuksien Puolesta - PKIP) kertoo, että kaupallistunut ja voitontavoitteluun keskittyvä sijaishuolto aiheuttaa vakavia ongelmia kaikkialla pohjoismaissa.

Suomessa lapsen ADHD tulkitaan puutteelliseksi vanhemmuudeksi

Yllättäen monien sijoitettujen koulumenestys on parantunut lastensuojelusta karkaamisen ja maastamuuton myötä. Näin tapahtui mm. Jyväskylän lastensuojelua Suomesta paenneen maanpakolaisen tapauksessa. Myös nuorisokoti Purosta Uuteen Seelantiin paenneen pojan elämänlaatu parantui Suomesta lähdön myötä. Uudessa kotimaassa lasta ei enää ympäröi diagnooseja ja huostaanoton kriteerejä metsästävien ammattilaisten joukkio.

Äiti korostaa uusiseelantilaisen koulun vastaavan hienosti ADHD-pojan erityistarpeisiin. Siksi ongelmia ei enää ole. Suomalaiselle koulujärjestelmälle sama tuen tarve taas oli aikoinaan liikaa.

Suomessa vähintään 2/3 psykoterapeuteista kuuluu psykoanalyyttisiin kuppikuntiin. Opettajien täydennyskoulutusta nimenomaan psyykkisesti oireilevan lapsen kohtaamiseen vanhempineen kehittävä Risto Lappeteläinen myöntää avoimesti uskovansa, että ADHD on puutteellista vanhemmuutta. Hän kertoo, että vain viisi prosenttia psykoterapeuteista, jos sitäkään näkee neurologiset häiriöt aivoperäisinä. 95 prosenttia näkee ne vanhempien vikana.

Uusi tutkimus vahvistaa jälleen sijoitusten negatiivisen vaikutuksen koulutukseen

Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta, jossa tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta tarkastelivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista. 
Tutkimuksessa seurattiin 23 vuoden ikään saakka kaikkia vuonna 1987 syntyneitä suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia. Tulokset korostavat, että huoli lastensuojelun asiakkaiden kouluttautumisesta on yhtäläinen niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Suomesta tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 

Teini-ikäisinä sijoitettujen tilanne on huolestuttavin

Kaikkein todennäköisimmin tutkinto jäi suorittamatta niiltä, jotka sijoitettiin kodin ulkopuolelle ensimmäisen kerran teini-iässä. Maasta riippuen heistä vain yksi neljästä tai yksi kolmesta suoritti joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Ennen teini-ikää sijoitetut suorittivat tutkinnon jonkin verran useammin, mutta silti selvästi harvemmin kuin muut samanikäiset nuoret.
”Tulokset kertovat erityisesti teini-ikäisinä sijoitettujen vaikeasta tilanteesta myös siinä, että monilla heistä koulutus jää lyhyeksi”, sanoo väitöskirjatutkija Antti Kääriälä Helsingin yliopistosta.

Tutkimushanketta johtaneen professori Heikki Hiilamon mukaan tulokset kertovat, kuinka tärkeää on tukea kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista. 
”Tutkinnon puuttuminen vaikeuttaa dramaattisesti nuorten itsenäisen elämän aloittamista ja pärjäämistä aikuisena”, Hiilamo huomauttaa.

Pohjoismaisten koulujärjestelmien eroja on tutkittu aiemmin koko väestön tasolla. Näiden tutkimusten mukaan Suomen ja Ruotsin koulupohjainen ammattikoulu johtaa todennäköisemmin ammattitutkintoon kuin tanskalainen harjoittelua sisältävä järjestelmä. 
THL:n kohorttitutkimuksesta vastaava erikoistutkija Tiina Ristikari kertoo, että kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tutkimus, joka vertailee kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista eri maissa kokonaisia ikäluokkia tarkastelemalla. 
”Tutkimus tarkentaa aiempaa tietämystä siitä, kuinka laaja ongelma sijoitettuna olleiden lasten vähäinen koulutus on”, Ristikari sanoo.
Tutkimusta rahoittivat Otto A. Malmin lahjoitusrahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Suomen akatemia.

Lähde: Antti Kääriälä, Marie Berlin, Mette Lausten, Heikki Hiilamo, Tiina Ristikari, Early school leaving by children in care: A comparative study of three Nordic countries, Children and Youth Services Review. Available online 6 June 2018, ISSN 0190-7409. 

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-koulutus-tuottaa-ja-yllapitaa-lastensuojelun-ongelmia
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-huostanuorta-riisutettiin-alasti-mink-jlkeen-suomalainen-auttamisjrjestelm-on-tehnyt-kaikkensa-syrjyttkseen-nuoren-aikuisen
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/hoitosuositusten-paivittelya-pseudotutkimuksen-varjolla
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisperheessa-pahoinpideltyjen-lasten-aiti-taistelkaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nevalanmaen-perhekodit-oy-avin-valvontaan
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-kaltoinkohtelun-tunnistusohjeet-tuottavat-turhia-tutkimuksia-ja-vaaria-syytoksia
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/juusokin-pyysi-lastensuojelun-uhrina-turvapaikkaa-kirkosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/auta-alvareita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-moniammatillisesta-yhteistyosta-adhdn-hoidossa
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/oulun-lastensuojelu-idille-luovuta-ei-meit-vastaan-kannata-taistella-voitamme-kuitenkin
http://www.lokakuunliike.com/vammaispalvelut-ja-muu-kuntoutus.html
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/turvapaikkaa-kirkolta-hakenut-huostaanotettu-henriikka-15
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/huostaanottohakemus
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/luokanopettaja-luokkavallan-asialla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
http://www.lokakuunliike.com/neurologinen-kuntoutus.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tampereen-takahuhdin-koulu-hyvksyy-koulukiusaamisen
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/hei-me-syrjaydytaan
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/eristettyna-perhekotiin-asukaskokemus-ii
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kuvia-kameran-takaa
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/kunnon-vanhemman-standardi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/dialogisuus-lastensuojelun-laatusuositusprosessissa
http://www.lokakuunliike.com/jorma-heikkisen-blogi/miksi-huostaanottoliikeyritykset-leimaavat-huostaanotut-lapset-psyykkisesti-sairaiksi
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kallista-kontrollia-vai-apua-ajoissa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelu-salapoliisileikkin-yhteisty-tekee-vapaaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2’
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arvovalta-ja-huoltoriidat-maksavat-miljoonia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian päätös EOAK/2957/2017 pvm 24.6. 2017:

Valvottuun tapaamiseen saa ottaa todistajan mukaan

Sijoitettujen suomalaislasten tapauksissa ihmetystä on herättänyt vanhemmille ja lapsille järjestettyjen valvottujen tapaamisten luonne. Yleensä huostaan otettujen lasten ja vanhempien tapaamisia rajoitetaan ankarasti, vaikka huostaanoton syissä ei mainittaisikaan lapsen pahoinpitelyä tai muuta oikeasti lasta vaarantavaa perustetta. Kukaan ei ole tutkinut, kuinka suuri bisnes tapaamisten valvonta on, ja paljonko esimerkiksi ensi- ja turvakodit saavat tuloistaan valvotuista tapaamisista.

Lastensuojelun pakkopäätöksistä yksi tavallisimmista on äidin tai isän määrääminen valvottuihin tapaamisiin. Ongelmana on ollut, että valvottava on ollut niissä tilanteissa yksin. Todistaja tai muu lapselle taikka vanhemmalle tärkeä henkilö ei ole päässyt niihin tilanteisiin mukaan. Tilanne on houkutellut valvojat väärinkäytöksiin: kirjaamalla tapaamisen muistioihin totuudenvastaisesti esimerkiksi, että äidin ja lapsen suhde on jotenkin ongelmallinen, valvojat ovat voineet pitkittää valvotut tapaamiset vuosien kestoiseksi, vaikka mitään todellisia perusteita siihen ei ole ollut.

Nyt asia on toisin. Viime kesänä Esko Leipälän tekemään "viranomaiselle osoitettuun neuvontapyyntöön" eduskunnan oikeusasiamies antoi vastauksensa. Tämän ennakkopäätöksen mukaan valvotut tapaamiset ovat kuin mikä tahansa muu viranomaiskokous, jossa saa valokuvata, videoida ja nauhoittaa. Erityisesti merkittävä uusi lainsoveltamisen tulkinta on, että valvottuun tapaamiseen isä tai äiti saa ottaa mukaan myös itselleen tai lapselle tärkeän henkilön, vaikka mummin tai papan tai muun tukihenkilön tai todistajan. 

Eduskunnan oikeusasiamiehen kannanottoa on jokaisen lastensuojeluvirkailijan noudatettava. Tosin vastustajiakin on. Tähän mennessä Oulun ja Hämeenlinnan lastensuojelu ovat rikkoneet tätä päätöstä jyrkimmin ja röyhkeimmin. 

LYHYESTI:

Päätöksen mukaan isä tai äiti, jolla on oikeus nähdä lapsiaan vain valvotusti, voi ottaa mukaan todistajan tai itselleen ja lapselle läheisen henkilön. Tapaamisen aikana on myös lupa valokuvata ja videoida.

Lisäksi se yksityinen taho, joka valvottujen tapaamisten valvonnan järjestää, järjestö tai yritys, tekee työssään julkisen vallan sille delegoimaa julkista tehtävää. Tämä merkitsee sitä, että valvojatoimijan, niin yrityksen kuin sen työntekijöidenkin, on noudatettava hallintolain määräyksiä. Se koskee myös päätöksentekoa ja sen perusteita ja päätösten asianosaiselle tiedottamista ja tiedottamisen muotoja. Esim. päätökset on annettava kirjallisina, ei vain suullisesti, ja päätökset on asiallisesti ja yksilöidysti perusteltava.

Miten laillinen päätös tehdään ja miten virkavastuullisessa asemassa olevan toimijan pitää siitä tiedottaa, koskee myös valvotussa tapaamisessa työssä olevia valvojia!

Hallintolaki 12 §: "Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa".

Hallintolain 12 § edellyttää, että sekä asiamies/avustaja että tukihenkilö molemmat saavat olla paikalla. Huomaa lainkohdan sana JA. Oulun lastensuojelu on väärentänyt JA-sanan jakamaansa lastensuojelussa noudatettavien lakien monisteeseen muotoon TAI, eikä suostu sitä korjaamaan tai lakikirjan mukaisessa muodossa huomioon ottamaan. Oulun lastensuojelu valehtelee ja väärentää vähän joka kohdassa yleensäkin.

EOAK:n PÄÄTÖKSEN SEURAAMUKSIA

1) On lupa ottaa todistaja mukaan
2) On lupa valokuvata ja videoida valvotun tapaamisen aikana
3) Valvotun tapaamisen järjestäjä-valvoja toimii virkavastuulla,
- jolloin sen pitää mm. toimia hallintolain edellyttämällä tavalla 
- jolloin sen pitää kunnioittaa asianosaisjulkisuutta ja lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta
- jolloin se toimeenpanee sille luovutettua julkista valtaa
- jota sillä ei kuitenkaan ole oikeutta luovuttaa edelleen,
4) Koska valvotun tapaamisen järjestäjä käyttää sille luovutettua julkista valtaa, ja koska tätä julkista valtaa ei saa luovuttaa edelleen kolmannelle, uudelle osapuolelle, valvotun tapaamisen järjestäjä ei saa toimia esim. narsistisen isän tai äidin
- käskyjen toimeenpanijana.
- eikä se itse saa alistua narsistisen isän taikka äidin käskytettäväksi
- tavalla, joka alistaa ja rajoittaa toista vanhempaa tai - käytännössä johtaisi oikeudettomaan tapaamisten edelleenrajoittamisiin.
- Narsistilla ei ole oikeutta eikä kenelläkään muullakaan ole oikeutta valikoida, kenet HÄN hyväksyy olemaan paikalla lastaan valvotusti tapaavan äidin tai isän mukana (eikä lastensuojelulla eikä valvojalla ole oikeutta määrätä mitään sillä perusteella, että isä tai äiti käskee tai ei hyväksy; siis ihan toisin kuin esim. Tampereen ja Jyväskylän lastensuojelussa on tapana; muitakin samanlaisia kuntia ja kaupunkeja on pitkä rivi) toimivalta tuonkaltaisissa yksilön oikeuksia rajoittavissa päätöksissä kuuluu vain ja ainoastaan viranomaiselle, ja lisäksi tuonkaltaisiin rajoituksiin on oltava laissa erikseen määrätty, hyväksytty syy. Virkailijan tai toisen huoltajan musta-tuntuu tai mää-en-tykkää peruste ei ole lakiin perustuva syy ylimääräisiin, uusiin tapaamisten rajoituksiin.

Alle kopioitu eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian julkinen päätös ei ole netissä. Ihmettelen miksi, sillä kyseessä on erittäin merkittävä ennakkopäätös joka toisi oikeudenmukaisuutta ja inhimillisyyttä tuhansien lapsistaan vieroitettujen vanhempien elämään.

EOAK:n PÄÄTÖS Dnro. EOAK/2957/2017 on Nuoren Polku nettisivulla tekstimuodossa, jotta siitä voisi helposti lainata otteita omiin kirjelmiinne.

SAA JAKAA! PITÄÄ JAKAA, koska yksikään lehti ei ole tätä uutisoinut, vaikka lehdille olen päätöksestä tiedottanut. Siitäkin näkee, kuinka valvottuihin tapaamisiin määrätyiltä isiltä ja äideiltä puuttuu yleisesti hyväksytty ihmisarvo.

Kymmeniin vuosiin en ole päässyt todistajaksi tai isän tai äidin tueksi valvottuihin tapaamisiin ongelmitta. Nyt alla olevan päätöksen mukaan viranhaltija tai julkisen tehtävän vastaanottanut yksityinen toimija, joka todistajan taikka tukihenkilön läsnäolon kieltää tai estää valokuvaamisen tai videoimisen, syyllistyy virkarikokseen, esim. virka-aseman väärinkäyttämiseen.

Myös valvotun tapaamisen yksityisen toimijan on kunnioitettava virkavastuun säädöksiä. Hän toimii virkavastuulla, koska hän tai se käyttää sille luovutettua julkista valtaa.

Kysyin eduskunnan oikeusasiamiehen kantaa asiaan, koska useiden valvottujen tapaamisten raportit ja muistiot olivat valheita ja vääristelyjä täynnä - tietty, koska niiden vuoksi valvotut tapaamiset saadaan jatkumaan loputtomiin. Valvottujen tapaamisten käytännön tehtävät organisoivat tahot ovat voineet kasata loputtomasti laskutusperusteita työn tilaajalle eli kunnalla, viime kädessä valtiolle, laatimalla valheellisia raporttejaan tapaamisista. Tuntuu, että muutamina viime vuosina valehtelu ja lausuntojen väärentäminen, vähintäänkin tahallisen harhauttavat epämääräiset väitteet lastensuojelussa ovat suorastaan räjähtäneet, niin yleisiä ne jo ovat.

Enää ei valvottuun tapaamiseen tarvitse eikä kannata mennä ilman todistajaa, kuten ei myöskään lastensuojelun kokouksiin, joissa lapsen huoltoa ja tapaamista käsitellään tai sivutaan.

Esko Leipälä

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/eun-tietosuoja-asetus-tuo-uusia-oikeuksia-kansalaisille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-havaintoja-lastensuojelun-kirjaamiskaytannoista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-vaarentaa-asiakirjoja-ilman-rangaistuksen-riskia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulun-lastensuojelu-fabrikoi-asiakirjoja-lastensuojeluilmoitukset-lisaantyivat-40
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-valehtelee-asiakkaiden-oikeuksista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/esiintymiskieltoja-sossusirkuksessa-lastensuojelu-evaa-asiakkailta-lainvastaisesti-asiamiehet-ja-tukihenkilot
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
https://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kauhutarina-tosielamasta-osa-4-kunnioita-tarkkailijaasi
https://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan

Oulun kaupunki on rikkonut kaikkia sosiaalihuollon lakeja

Oulun kaupungin erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vanhemmat ja omaishoitajat kertovat tehneensä joukkokantelun Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon, kertoo Kaleva.
Kantelijoiden mukaan Oulun kaupunki on toistuvasti rikkonut kaikkia sosiaalihuollon lakeja.

Sen väitetään evänneen tukea tarvitsevilta perheiltä omaishoidontuen palveluja, erityishuollon palveluja, tilapäishoidon palveluja, oikeusturvapalveluja sekä opetukseen ja kulttuuriin liittyviä palveluja. Perheiden kerrotaan tämän johdosta ajautuneen ahdinkoon.

Esimerkkeinä kantelijat kertovat, että Oulun kaupunki ei myönnä henkilökohtaisia avustajia vammaisille lapsille vapaa-ajalle ja kouluun. Kaupungin sanotaan epäävän laittomasti omaishoidontukia ja epäävän myös kaikilta muilta kuin kehitysvammaisilta erityishuolto-ohjelman.

Kantelijoiden mukaan kaupunki vaatii erityislapsia siirtymään kotiopetukseen, kun kaupungin omat resurssit eivät riitä kaikkien lasten koulupäiviin. Lapsia on kantelun mukaan myös pakotettu vaihtamaan koulua. Myös sosiaalihuollon päätökset ja yhteydenottoihin vastaamiset ovat hidastelleet. 

Kyseinen toiminta on kantelijoiden mukaan jatkunut jo vuosia, eikä ongelmiin ole puututtu muistutuksista ja yhteydenotoista huolimatta. Osa Oulun kaupungin toimista on jätetty myös eduskunnan oikeusasiamiehen, sekä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Oulu on AVI:n pitkäaikainen murheenkryyni

Oulun kaupungin sosiaalijohtaja Arja Heikkinen kertoo saaneensa joukkokantelun luettavakseen torstaina. Hän ei vielä tässä vaiheessa kommentoi kantelun sisältöä tarkemmin.
– Tutkimme asiaa ja otamme ensin selvää, mistä kaikista asioista kantelussa on kysymys, Heikkinen sanoo (Kaleva, 31.5.2018.).

Lokakuun liike on kirjoittanut lukuisia artikkeleita Oulun lastensuojelusta viime vuosien aikana. Kansalaiset ovat tehneet rikosilmoituksia ja jättäneet tutkintapyyntöjä lastensuojeluviranomaisista, mutta Oulun poliisi on tutkinut tapauksia aniharvoin.  Aluehallintoviraston antamat lukuisat huomautukset oululaisvirkamiehille eivät käytännössä ole johtaneet lastensuojelun korjausliikkeisiin.

Olisiko aika tyhjentää  työpöytiä ja palkata tilalle eettisesti orientoituneita työntekijöitä, jotta Ouluun saataisiin vääristymätön työskentelykulttuuri ja laadukas lastensuojelu, jossa lakeja ja asetuksia sekä ohjeistuksia noudatetaan?

Oululaiset viranomaiset ovat tuhonneet kokonaisia perheitä. Kaikki lapset eivät selviydy koskaan vaurioista, joita heille on lastensuojelun nimissä tehty.

OULU LOKAKUUN LIIKKEEN MEDIAKARTALLA:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelija-urkki-130-perheen-tiedot-oulussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulun-lastensuojelu-fabrikoi-asiakirjoja-lastensuojeluilmoitukset-lisaantyivat-40
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulun-lastensuojelu-viimein-tutkintaan

☞ Oulun lastensuojelu: mistä löydätte kunnolliset sijaisperheet?
☞ Seitsemän lastensuojelun viranomaista esitutkintaan
☞ Oulussa ei saa jättää 9-vuotiasta leikkipuistoon ilman vanhempaa. Siitä rapsahtaa sakkoja.
☞ Avoin kirje Nivalan sosiaalitoimelle ja perhekotikumppaneille Ouluun
☞ Open letter to Committee for the Prevention of Torture (CPT) ​
☞ Kaupunginvaltuutettu Juha Vuorio (ps) esitti valtuuston istunnossa kysymyksen Oulun lastensuojelusta
☞ Lapsiasiavaltuutettu korporatismin takuumiehenä
☞ SUOMEN LAPSIKAUPAN UHRI 5-VUOTIAS MARIA
☞ Dokumentti Perhe K:n tarina: 10 + 1 syytä elää
☞ KADONNEET LAPSET -dokumentti
☞ Toteutuuko lapsen etu lastensuojelussa, entä Oulussa? 
☞ Oulu pyrkii maailmankartalle 
☞ Vuoden Vieraannuttaja -palkinnot: 1) Oulu 2) Jämsä 3) Kuopio (vaisuja aplodeja) 
☞ Oulun sosiaalitoimen villit kuviot 
☞ Oulun lastensuojelu äidille: "Luovuta. Ei meitä vastaan kannata taistella, voitamme kuitenkin." 
☞ Oulusta kajahtaa taas: "Apua, vauva salilla!" 
☞ Suomalaislapset viikkoja kaapattuina Ruotsin sosiaalin tuella
☞ LL-uutisia: "Perheet lähtevät liikkeelle."
☞ "Näin kohtaat median" – kaltoin kohdeltu sosiaalityöntekijä Sirpa Salmivaara opastaa 
☞ Sosiaalityön&psykiatrian palvelujärjestelmiä ei tehty asiakkaille vaan mm. keskiluokkaisten rouvien paistattelupaikaksi 

☞ Oulun huostakohu: Henriikka,15, hakenut kirkosta turvapaikkaa
☞ Henriikka Kurhela - My Story
☞ Julkinen tiedote huostaan otetun Henriikan tapauksesta
☞ Oulun huostakohu & pastori Árpád Kovács: "Lastensuojelijat eivät kysyneet, mitä tytölle kuuluu..." 
☞ Varatuomari Leeni Ikonen avustaa kirkolta turvapaikkaa hakenutta huostanuorta
☞ Pastori Raisa Lehtomäki antaa tukensa Árpád Kovácsille
☞ Virallinen tiedote: Kirkosta turvapaikkaa hakeneen huostanuoren ja Oulun lastensuojelun väliset sovintoneuvottelut johtivat rakentavaan yhteistyöhön  
☞ Porvoon piispalta tukea huostanuorta auttaneelle pastorille
☞ Oulussa on jälleen haettu kirkkoturvaa lastensuojelun mielivallan vuoksi 
☞ Eemeli hakee turvapaikkaa Oulussa 
☞ Ossin tarina 

☞ JP Roos: Oulun lastensuojelu kiinnostunut vain omasta arvovallastaan
☞ JP Roos: Sijaishuolto - viimeinen laitosten linnake
☞ Ikonen: Juusokin pyysi lastensuojelun uhrina turvapaikkaa kirkosta
☞ Syvälä: Pitkäsoitto siitä, mitä Long Playn lastensuojelujuttu jättää kertomatta 
☞ Hämäläinen: Kurhelan poikien hallinnollinen vankeus 
☞ Liljeberg: Nykylastensuojelussa lapsen kuuleminen on mahdotonta
☞ Soimajärvi: Suomalaisen lapsen yksittäistapaus
☞ Uusitalo: Tässä lisää bannattavaa 
☞ Miettinen: Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja 

Lastensuojelun asiakkaat ovat yhä vailla oikeusturvaa

Tiesittekö, että monien perheiden kotivakuutuksen yhteyteen ottama oikeusturvavakuutus ei korvaa asianajajan kuluja perheiden oikeusturvaa kaikkein todennäköisimmin uhkaavissa hallinto- oikeuden tai korkeimman hallinto- oikeuden käsittelyissä?

Sosiaalipsykologi Anu Suomela kiinnitti aikoinaan huomiota perheiden olemattomaan oikeusturvaan lastensuojelussa.

Suomelan mukaan ongelmallista lastensuojeluasioiden hallinnollisessa käytössä on se, että lastensuojelun menettelytapoja ei käytännön tilanteissa säätele laki, vaan toimiin ryhdytään ‘lapsen edun’ -doktriinin perusteella, joka johtaa totalitarismiin. 

Doktriini ei ota huomioon lainsäädännön kokonaisuutta ja käytännössä se johtaa länsimaisten oikeusperiaatteiden vastaiseen tilanteeseen, jossa henkilön on viranomaisen edessä todistettava syyttömyytensä lapsen edun vastaiseen toimintaan, kun lastensuojelun puolelta esitetään moninaisia toteen näyttämättömiä väitteitä lapsen vaarantamisesta.

Lastensuojeluasioiden käsittelyssä toimitaan siis inkvisition periaatteella, joka ei ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen menettely.  Hallinnollisissa oikeuskäsittelyissä ei perinteisesti ole vaadittu viranomaiselta mitään perustelua esittämälleen näytölle, pelkkä virkavastuisuus, jota käytännössä ei enää ole,  riittää takuuksi siitä, että viranomaisen esittämät seikat ovat tutkittuja ja tosia.

Nikon tapauksessa käräjäoikeus oli valmis laittamaan pojan maksamaan kymmenien tuhansien oikeudenkäyntikulut oikeustaistelusta jonka lopputulema oli, että poikaa oli väärin perustein syytetty insestilapseksi. J.P. Roosin mukaan "EIT:n tuomiokaan merkitse muuta kuin sen toteamista, että virkamiehet ovat tehneet väärin: korjausta asiaan tai kunnon korvauksia ei ihmisoikeustuomioistuimen kautta saa. Nikon tapauksessa korvaukset olivat 3500 €, kun valittajien Suomessa maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut olivat nelikymmenkertaiset ( 140 000 € plus korot)".

Peräti 16% Tarja Hiltusen (2015) väitöskirja- aineiston äideistä oli saanut lastensuojelun toimesta valheellisen rikossyytteen. Tapaukset tutkittiin, jonka jälkeen todettiin, ettei epäilyille ollut perusteita. Kuitenkin epäilyt aiheuttivat äideille paljon mielipahaa ( mt., 205). Kielo- äitiä ja hänen lastaan tutkittiin perättömän seksuaalisen hyväksikäyttö-epäilyn johdosta lähes kaksi vuotta ( mt., 162).  Äidit kokivat heihin kohdistuneet epäilykset nöyryyttäviksi (mt., 163).

Anu Suomelan ehdotukset oikeusturvapuutteiden korjaamiseksi

Anu Suomela esitti lastensuojelun oikeusturvapuutteiden korjaamiseksi yli 20 vuotta sitten joukon välttämättömiä uudistusehdotuksia, jotka edelleen odottavat toteuttamistaan:

1) Lastensuojelulakiin tulee kirjata viranomaisen velvollisuudeksi pyrkiä aktiivisesti perheen jälleenyhdistämiseen.
2) Lastensuojelutyöntekijä tulee nimetä perhetyöntekijäksi, jonka tehtävä on pitää perhe yhdessä.
3) Vastasyntynyttä ei saa lastensuojelullisin perustein eristää vanhemmistaan. Jos äidin psyykkinen oireilu vaatii kontrollia, on perheelle järjestettävä laitos tai perhesijoitus. Rintamaidon tuotanto tulee pitää yllä, jotta lapsi voi lääkityksen vähennyttyä saada rintamaitoa.
4) Lapseen kohdistuvien rikosten selvittely tulee siirtää sosiaalitoimelta poliisin tehtäväksi. Ja perättömistä ilmiannoista täytyy määrätä rangaistus.
5) Huoltosuunnitelman välttämättömyyttä tulee korostaa ja sen sisällön kriteerit tulee mainita myös laissa. Huoltosuunnitelmasta tulee ilmetä konkreettisesti ja vanhempien käyttäytymisen tasolla, minkä olosuhteiden vallitessa lapsi voidaan kotiuttaa.
6) Perheen suojelussa tulee käyttää ensisijaisesti 13 §:ssä mainittuja tukitoimia. Taloudellisen tuen ensisijaisuutta tulee korostaa. Sen jälkeen käytetään nk. jalkautuneita työntekijöitä, kodinhoitajan sijoittamista kotiin tai oheishuoltajan määräämistä vanhemmalle.
7) Jos vanhempi ilmoittaa tarvitsevansa oheishuoltajan, se on hänelle viivytyksettä nimettävä ilman sosiaalitoimen pitkällistä lausunto- ja tutkintamenettelyä.
8) Jos huostaanotto joudutaan tekemään, on ensimmäinen vaihtoehto se, että lapsi on kotonaan huostaanotettuna, jolloin viranomaisella on täysi kontrolli tilanteeseen.
9) Jos lapsi joudutaan siirtämään pois kodista, hänet tulee sijoittaa tuttuun ympäristöön ja tuttujen ihmisten luo.
10) Tapaaminen on lapsen fundamentaalinen oikeus. Huostaanotetun lapsen tapaamisoikeutta koskevia säädöksiä tulee entisestään tarkentaa, ja jättää lastensuojeluviranomaiselle vain hyvin rajattu tulkinta-oikeus. Lastensuojelulaitosten käytännöt tulee tarkentaa siten, ettei ole mahdollista estää lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta. Yli kuukauden kestävä rajoitus tulee aina käsitellä lääninoikeudessa. Asetuksen 9 § tulee korjata siten, että mainitaan myös perheeseen sijoitetun lapsen tapaamisoikeus.
11) Salassapitomääräyksiä ja sosiaalitoimen tiedonsaantia koskevia oikeuksia tulee selkeyttää ja tiukentaa siten, että henkilöllä on ehdoton oikeus päättää mitä tietoja ja missä muodossa viranomainen voi luovuttaa lastensuojeluviranomaiselle. Sairaskertomuksia ei tule koskaan luovuttaa, vaan asiat on ilmaistava lausuntomuodossa.
12) On perustettava maksusitoumusjärjestelmä, jonka kautta varaton henkilö voi hakeutua sellaisten yksityisten palvelujen käyttäjäksi, joita ei voida velvoittaa luovuttamaan salassa pidettäviä tietoja.
13) Perheiden oikeusturvan parantamiseksi tulee lastensuojelulakiin kirjata viranomaisen velvollisuudeksi antaa kielteisessä tapauksessa valituskelpoinen päätös, sekä velvollisuus neuvoa ja ohjata, miten tyytymätön asiakas saa lastensuojeluasian vireille.
14) Lastensuojelun kirjausmenetelmä tulee muuttaa siten, että faktamateriaali erotetaan työntekijän omista tulkinnoista. Lastensuojeluilmoitus tulee tutkia selkeän, yhtenäisen kaavan mukaan ja kirjata todistajalausunnot kuten poliisitutkinnassa. Aiheettomat lastensuojeluilmoitukset tulee poistaa tiedoista.
15) Asiakirjojen luovuttamisvelvollisuutta tulee korostaa kansalaisen oikeusturvan tärkeänä ehtona, eikä asiakirjoista saa veloittaa, jos niitä pyydetään vain kerran vuodessa.
16) Lääneihin tulee perustaa sosiaalitoimen asiamiesjärjestelmä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tulee muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturvakeskukseksi.
17) Oikeusasiamiehen toimistoon tulee perustaa perheasiamiehen virka.
18) Lasten huostaanottoihin liittyvät asiat tulee siirtää käräjäoikeuteen.

J.P. Roosin ehdotukset oikeusturvapuutteiden korjaamiseksi

Professori J.P. Roos on ehdottanut asiakkaiden oikeusturvan varmistamiseksi niinikään lähes 20 vuotta sitten seuraavia toimenpiteitä, jotka edelleen odottavat toteutumistaan:

1. Tahdonvastainen huostaanotto on nähtävä oikeusprosessina jonka osallisilla on samat oikeusturva kuin muissakin prosesseissa, mukaan luettuna oikeus ilmaiseen oikeudenkäyntiin.
2. Tahdonvastainen huostaanotto olisi alun alkaen käsiteltävä yleisessä tuomioistuimessa, ei hallinnollisessa tuomioistuimessa.
3. Perheiden omat sosiaalityöntekijät eivät saisi olla tekemisissä huostaanottojen kanssa. Heidän ei ole pakko kertoa tietojaan, paitsi jos kyse on pahoinpitely- tai väkivaltaepäilyistä, jolloin heillä pitäisi olla ehdoton velvollisuus raportoida tiedossaan olevista pahoipitelyistä.
4. Huostaanottojen käsittelyajoissa tulee olla tiukat rajat, vähintään yhtä tiukat kuin alle 18-vuotiaiden rikollisen suhteen (oikeuskäsittely kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen). Viranomaisten oikeutta valittaa ja hyödyntää valitusaikoja tulee voimakkaasti rajoittaa (lapsen edun nimissä!).
5. Sosiaalityöntekijöiden tulee perustaa toimintansa juridisesti pitävään näyttöön, ei huhupuheisiin ja muihin toisen käden tietoihin. Asiakkaita koskevan tiedon tulee olla aikarajoitettua ja relevanttia.
6. Vanhemmilla tulee olla oikeus käyttää omia asiantuntijoita tai vaikuttaa siihen keitä asiantuntijoita käytetään ja heidän tulee saada aineisto käyttöönsä (sillä lasta ei voi alistaa useille toisiaan seuraaville tutkimuksille).
7. Asiantuntijalausuntojen tulee koskea vain todellisia olosuhteita ja niitä koskevaa näyttöä, ei löysiä teoreettisia olettamuksia. Asiantuntijalausunnolta tulee edellyttää että asiantuntija on tavannut henkilön (tai osapuolet).
8. Tietojen keruun tulee olla avointa ja asiakkaiden tulee saada tietää mitä tietoja heistä kerätään ja keille tietoja annetaan. Luottamuksellista tietoa saa kerätä vain tuomioistuimen luvalla, aivan kuten puhelinkuuntelu edellyttää lupaa.
9. Huostaanottojen tulee olla määräaikaisia siten että viranomaisten on säännöllisin väliajoin perusteltava huostaanoton jatkumista, ei niin että vanhempien tai lasten tulee perustella huostaanoton lopettamista.

 Lokakuun Liikkeen ehdotukset lastensuojelun oikeusturvaongelmien hillitsemiseksi

- Asiakkaille lakisääteinen oikeus kieltäytyä kyseenalaisista lastensuojelun "arvioinneista" ja "terapioista".
-Katarina Finnilän asenneseula seksuaalisen hyväksikäytön tutkimuksiin osallistuville ammattilaisille.
-Psykiatreille, psykologeille ja sosiaalityöntekijöille vastuu- ja korvausvelvoitteet, rajaus ulos psykoterapiakilpailutuksista ja ammatinharjoituskielto toistuvista väärinkäytöksistä. 
-Väärinkäytöksistä automaattinen korvaus asiakkaille ilman raskaita oikeustoimia.
- STEA:n tuki pois epäeettisiltä ja - tieteellisiltä tutkimusmenetelmiltä ja toimintakäytännöiltä ja järjestöiltä, jotka niitä toistuvasti käyttävät.
- AVI: lle ja Valviralle lisää valvontaresursseja.
- Psykologiliiton, KELA:n ja valvontaviranomaisten puututtava repressoituneen muistin ja muihin psykoanalyysin vääriksi osoitettuihin olettamiin perustuviin "hoitoihin."
- Yliopistojen hylättävä epätieteellisiä menetelmiä markkinoivat luennoitsijat ja opettajat.
- Vallan kolmijako- oppi voimaan myös lastensuojelussa. Lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta ei saa olla saman toimijan käsissä.
- Psykologien ja sosiaalityöntekijöiden koulutukseen ja valmistumisen ehdoksi asiakaspalvelu-, lainsäädäntö-, valvonta- ja huuhaan tunnistus-testin läpäiseminen.

Reformin sijaan lastensuojelussa kehitetään uusia oikeusturvaongelmia

Olemassaolevien vakavien oikeusturvapuutteiden korjaamisen sijaan lastensuojelussa kehitetään uusia oikeusturvaongelmia kotikutoisten ja jäävien arviointien, vinoutuneen tutkimustiedon,  huostaanottoja pohjustavien avohuollon tukitoimien,  "perhekuntoutuksen", Hackneyn mallin, laittomien rajoitustoimien, lastensuojelun edunvalvojan, pysyvän huostaanoton ja pakkoadoption muodossa.

Oikeusmurhia  tapahtuu edelleen eikä vääriä päätöksiä saada edelleenkään oikaistua. On käsittämätöntä ettei yksikään lastensuojelun "uudistushankkeista" tartu lastensuojelun vakaviin oikeusturvapuutteisiin.

Lastensuojelun johtamisen suurin ongelma on, että johdon rikoksia ja väärinkäytöksiä hoidetaan siirroilla ja tehtävänimikkeiden ja titteleiden vaihdoksilla, ei rikostuomioilla, korvausvelvoitteilla tai irtisanomisilla. Väärin toimivasta johtajasta ei tule irtisanottua eikä tuomittua vaan väärin toimiva erityisosaaja , muutosjohtaja, konsultti tai terapeutti.

Kuntaliiton kysely paljasti, että lapsia sijoitetaan puuttuvien mielenterveyspalveluiden takia. Valviran raportti Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan havaintoja (2014) kertoi, että sijoituksia tehdään lainvastaisesti jopa pelkän hoidontarpeen arvioinnin takia.

Suomalaislasten diagnosointia tutkineet havaitsivat, että loppuvuodesta syntynyt lapsi saa helpommin ADHD- diagnoosin. Professori Andre Souranderin mukaan lapsen yksilölliset kehityspolut määritellään häiriöiksi ja väärä diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään turhaan lääkitykseen. Lapsensa psyykelääkityksestä kieltäytyvää uhataan lastensuojeluilmoituksella.

HuosTa- tutkimus ( 2015) ja lapsiasiavaltuutetun selvitykset ovat osoittaneet, että perheet eivät saa tarvitsemiaan tukitoimia ennen huostaanottoa. Jopa 85% lapsista jää ilman jotakin tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta.

Tutkimustieto osoittaa, että lapsen edun kulmakivi; lasten kuuleminen ei toteudu lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosessien missään vaiheessa (Oranen 2008; Heinonen 2011; Pajulammi 2014; Tolonen 2015).

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas kurttila pitää ongelmallisena, että lastensuojelun sijaishuolto on mahdollista järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Kurttila vaatii valtiolta toimia lastensuojelun kustannusten vahvempaan seurantaan.
– Lastensuojelun kustannusrakenne on läpinäkymätön, kallis ja mahdollistaa valvonnan ollessa heikkoa lapsen kannalta epätarkoituksenmukaiset ratkaisut.
Lastensuojelun laitos- ja perhehoitoon kuluu vuosittain arviolta lähes miljardi euroa.

Lisäksi lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhde on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin.
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.

Suomessa korvaus vuoden laittomasta huostaanotosta, jos sitä ylipäätään maksetaan on noin 900 euroa eli uhrille korvataan vähän yli 2 euroa vuorokaudelta.

Lastensuojelun kehittäminen, lainsäädäntötyö , valvonta ja tiedotus on sijaishuollon edunvalvojien käsissä


Lastensuojelujärjestöjen ehdotus pysyvästä huostaanotosta ja adoptiosta lastensuojelukeinona on edesvastuuton tilanteessa, jossa oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on todennut lastensuojelun vakavaksi perus- ja ihmisoikeusongelmaksi, tutkimustieto lastensuojeluprosessien oikeellisuudesta ja vaikuttavuudesta puuttuu, YK:n sijaishuollon ohjeita tai alan ettisiä normeja ei noudateta, alalta puuttuvat riippumattomat tuomioistuimet, tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, toimivat avohuollon tukimuodot ja oikeussuojakeinot perheille, kriittinen journalismi ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä. 

THL:n suurselvitys osoitti, että huostaanotot kestävät koko lapsuuden ilman lakisääteistä pyrkimystä perheiden jälleenyhdistämiseen.

Perheiden jälleenyhdistämistä kehittämään palkattiin jälleenyhdistämisen estämisestä ja hankaloittamisesta kuuluisat sijaishuollon edunvalvontajärjestöt Perhehoitoliitto ry, Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, SOS-lapsikyläsäätiö ja Pesäpuu ry. 
#MunPerheet- hanketoimijat eivät omien sanojensa mukaan välttämättä pyrikään lasten ja vanhempien konkreettiseen vaan "henkiseen" jälleenyhdistämiseen ja Perhehoitoliitto voi lobata avoimesti pysyviä huostaanottoja Satu Taiveahon voimin samaan aikaan kun se nauttii Veikkauksen rahoitusta perheiden jälleenyhdistämisen edistämiseksi. 

Lastensuojelujärjestöinä esiintyvät sijaishuollon piiloyritykset onnistuivat RAY:n (nykyinen STEA) rahoituksella lobbaamaan lastensuojelulakiin myös valtaisaksi oikeusturvaongelmaksi monissa tutkimuksissa osoitetun lastensuojelun edunvalvojan, jota käytetään härskisti huoltajien oikeuksien kaventamiseen lainvastaisin perustein.

Tahto oikeusturvaongelmien korjaamiseen puuttuu

Jatkuvat ja pahenevat oikeusturvaongelmat eivät ole ihme psykoanalyyttisen orientaation hallitsemassa Suomessa, jossa lastensuojelun lainsäädäntötyö, rahoitus, tutkimus, koulutus, laillisuusvalvonta, oikeudenkäyttö, uutisointi ja tiedotus on sijaishuollon edunvalvojien ja heidän yhteistyökumppaneidensa käsissä. 

Lastensuojelun lisärahoitus pitäisi jäädyttää ja olemassaolevat ongelmat tulisi tunnistaa, tunnustaa ja korjata välittömästi, jotta lastensuojelun toiminta voitaisiin saattaa perustehtävänsä ja voimassa olevien lakien mukaiseksi.


Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on todennut, että Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia. 

Näyttää siltä, että Kurttilan ehdottaman reformin sijaan lastensuojelu saa perheiden oikeusturvaa uhkaaviin käytäntöihinsä sijoituksia lisäävää ja oikeusturvaongelmia ylläpitävää ja pahentavaa lisärahoitusta.

Lastensuojelun reformi ei tule tapahtumaan ilman kansalaisten painostusta – ja lapsibisneksellä rahastavien vastustusta. 

Lastensuojelu, samoin kuin kehitysyhteistyö, on myös ennalta ehkäisevää turvallisuuspolitiikkaa. 

Lapset ja perheet eivät voi odottaa apua loputtomiin. Heitteille jättäminen ei ole ilmaista. Jollei makseta tänään, niin tulevaisuudessa aivan varmasti. Korkojen kanssa. 

Toimittaja Tuula Malinin sanoin: ”Viranomaisvetoista yhteiskunnan ulkopuolelle kasvattamista ei kenenkään tulisi seurata hiljaa sivusta. Sen seurauksista ei kukaan meistä tule jäämään osattomaksi.”