Kirjaaminen syö resursseja ja tuottaa oikeusturvaongelmia
"Joskus tuntuu, että vasusta tulee rikosrekisteri, joka seuraa lapsen mukana koko päivähoitoiän".
"Sosiaalirikosrekisteri ei kuivu koskaan"
Hoito- ja hoivatyössä huomattava osa resursseista menee kirjaamiseen ja kirjoittamiseen. Kirjaamisen positiviisesta vaikutuksesta työhön ei ole näyttöä: päinvastoin.
Samaan aikaan, kun hallinnolliset tehtävät ja kirjaaminen on lisääntynyt, kertoo vanhuspalvelujen tutkija Teppo Kröger että "työntekijät yhä harvemmin voivat käyttää aikaa asiakkaiden sosiaaliseen tukeen ja vuorovaikutukseen".
Hoitajamitoituksen muuttaminen ei auta, jos työaikaa ei voi käyttää ihmisten parissa.
Professori Kröger sanoo, että vanhusten hoivatyön heikentyminen on yhteydessä pitkään käynnissä olleeseen sote-uudistukseen. Hän uskoo, että uusi sote kasvattaa kustannuksia, eikä kukaan tiedä paranevatko palvelut.
Organisaatioiden sisällönhallintaa tutkineen Pasi Tyrväisen (2009) mukaan organisaatioissa käytetään 60 % työajasta dokumenttien käsittelyyn.
Ulla Tiililä ja Kati Karvinen ovat analysoineet sosiaali- ja hoitotyön tekstejä toimittamassaan teoksessa Elämän ja kuoleman tekstit.
Tiililän mukaan päiväkodeissa toivotaan sihteereitä takaisin tekstityön hallitsemattoman paisumisen takia.
Kirjallisiin töihin kuluvaa aikaa ei seurata eikä lasketa työksi. Tekstit kuitenkin sitovat resursseja ja ohjaavat työntekijöiden arkea ja ammatillista ajattelua. Teksteillä on merkittävä rooli esimerkiksi siinä, miten palveluja toteutetaan ja millaista hoitoa ihmisille tarjotaan.
Tutkittaessa esimerkiksi kiireen lisääntymistä hoitotyössä (Niemelä 2006) on sivuutettu dokumentointiin, raportointiin ja muuhun kirjoittamiseen kuluva aika, vaikka kirjoittaminen lisää työtaakkaa ja kiirettä kotihoidossakin.
Valtakunnallisessa kyselyssä päiväkotien kirjaamisesta noin neljäsosa päiväkotien työntekijöistä kirjaa viikossa työpäivän verran tai enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 20 hengen yksikössä neljäsosa eli viisi työntekijää käyttää kirjaamiseen päivän viikossa. Tällöin yhden työntekijän koko työaika on käytännössä pelkkää kirjaamista.
Kyselyssä kävi myös ilmi, että asioita kirjataan usein kahteen kertaan; ensin kirjataan käsin paperille ja myöhemmin sama kirjoitetaan tietokoneelle. Kaksinkertaista kirjaamista kertoi tekevänsä jopa 65 prosenttia vastaajista. (Tiililä& Karvinen, 2017, 21-25).
Asiakirjoja mielenterveystyön välineinä tutkineen Sirpa Saarion mukaan asiakirjojen kautta voidaan vaikuttaa hyvinkin konkreettisesti asiakkaiden elämäntilanteisiin ja siten myös psyykkiseen hyvinvointiin, osoittaa työn tehokkuus ja vaikuttavuus ulkopuolisille, sekä viime kädessä lunastaa työn olemassaolon oikeutus. Tällöin on tärkeää eritellä sitä, missä määrin asiakirjat turvaavat organisaation asemaa ja palvelevat sen hallintologiikkaa, ja missä määrin niillä ajetaan ammatillisia pyrkimyksiä ja asiakkaiden asiaa.
Saario varoittaa, että asiakirjat luovat usein itsestään selviltä näyttäviä ammatillisia toiminta- ja ajattelutapoja. Esimerkiksi loppulausunnot rakentavat ja ylläpitävät työtapaa, joka ensisijassa pohjautuu viralliseen asiantuntijatietoon. Asiakkaan oma suullinen kertomus tai työntekijän vuorovaikutustilanteen pohjalta muodostama käsitys asiakkaan tilanteesta jää toissijaisiksi.
Sen lisäksi, että asiakirjoilla on asiakkaiden elämään kauaskantoisia merkityksiä, ne vaikuttavat usein huomaamatta työntekijöiden työorientaatioon ja sitä kautta vakiinnuttavat tietynlaisia ammatillisia hoiva- ja sosiaalityön käytäntöjä (mt.,35, 40- 42).
Salla Niemen mukaan hallinnon kieli tulee osaksi päivähoitoyksikön kieltä ja virkakielen koukerot valutetaan asiakasviestintään, koska siihen johdatellaan erilaisin tekstein. Laadunhallintasuunnitelman olemassaolo ei kuitenkaan sinänsä paranna laatua (mt.,88.89).
Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomuksia tutkineen Essi Lehtisen mukaan puheenaiheina ja lauseen toimijoina ihmiset ovat käytännössä väistyneet kokonaan. Nykyisissä toimintakertomuksissa ei niinkään kerrota lapsista, lasten huoltajista tai viranomaisista, vaan abstraktimmista tarkoitteista: määristä, osuuksista, asteista, käytöstä, kysynnästä ja tarpeesta ( mt.,82).
Saara Jylhän mukaan monet virastot ovat jo pitkään hyödyntäneet järjestelmiä, joista saa valmiita lauseita ja tekstikatkelmia kirjoittamisen tueksi. Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätökset on 1980-luvun lopusta asti tuotettu valmiita tekstikatkelmia hyödyntäen (mt., 118).
Sonja Perttulaa (2014) jäi tutkimuksessaan mietityttämään kuinka ympäripyöreästi sosiaalityöntekijät olivat kuvanneet sosiaalihuollolle asetettuja odotuksia. Huostaanottohakemuksissa ei juurikaan perustella miten sijaishuollon odotetaan toteuttavan lapsen etua. "Erityisen kummallista oli se, että joistakin huostaanottohakemuksista oli löydettävissä sanasta sanaan samoja kohtia." (Perttula, 2014, 83.)
Monet asiakkaat ja lastensuojelujuristit ovat jo pitkään epäilleet, että huostaanottohakemukset tehdään käyttäen valmiita hallinto-oikeudessa menestyksekkäiksi todettuja tekstisapluunoita.
Professori Brid Featherstonen mukaan sosiaalityöntekijät ovat eriytyneet ja eristäytyneet asiakkaistaan niin fyysisesti kuin sosiaalisesti. He työskentelevät organisaatioissa, joissa 70% työajasta käytetään tietokoneilla ja joiden kiinnostus kohdistuu mitattaviin tavoitteisiin, tietokonejärjestelmiin ja lomakepohjiin.
He tekevät autoillaan käyntejä yhteisöihin, joita eivät tunne tehdäkseen siellä kaltoinkohteluseulauksia ja johtopäätöksiä riittämättömästä ravinnosta ja kiintymyssuhteista tietämättä mitään perheiden arjesta tai ongelmien konteksteista esim. perheiden mahdollisuudesta käyttää joukkoliikennettä, saavuttaa palveluja tai ostaa edullista ja terveellistä ruokaa.
Featherstone samoin kuin Carlene Firmin korostavat suomalaisille sosiaalityöntekijöille lähes tuntematonta placematters- projekteista tuttua rakenne- ja yhteisönäkökulmaa ja ongelmien kontekstien tuntemisen merkitystä.
Featherstone kehottaa kiinnittämään huomiota sosiaalityöntekijöiden käyttämään kieleen, joka on vallan ja intervention, ei avun ja tuen kieltä. Sosiaalityössä kieli on keskeinen työvälline ja huolipuheen ja -kirjausten tuottaminen saattaa jyrätä ja korvata varsinaisen auttamisen.
Professori vastustaa lapsen käsittämistä ja käsitteellistämistä perheestään, suvustaan ja yhteisöstään irrallisena sosiaalityön objektina. Hän itse ei pidä intervention kielestä vaan peräänkuuluttaa rinnallakulkemisen dialogia.
Asiakirjaväärentämistä ei pidä mitätöidä viranomaisen "mielen sanoiksi"
Pitkään alalla toimineen sosiaalityöntekijän Niina Nurmelan mukaan sosiaalityössä tapahtuu laitonta vallankäyttöä. Nurmela kertoo, että asiakasta kyykytetään esimerkiksi pimittämällä hänestä tehtyjä merkintöjä.
Laitonta vallankäyttöä harjoitetaan myös siten, että asiakkaalta ei tarkisteta asioiden todellista laitaa, vaan sosiaalityöntekijä tekee omia tulkintojaan perheen tilanteesta.
Savon Sanomat kertoo Lokakuun Liikkeenkin uutisoiman, monelle lastensuojeluperheelle tutun tarinan, jossa oma-aloitteinen avunhaku asiakirjoja fabrikoivasta, tekaistuja rikossyytteitä tehtailevasta ja laittomia toimintakäytäntöjä noudattavasta lastensuojelusta johtaa taloudelliseen ja juridiseen katastrofiin.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ilmaissut huolensa lastensuojelun kirjaamiskäytännöistä:
https://www.avi.fi/documents/10191/37941/Hyv%C3%A4_hallintok%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6_lastensuojeluasioiden_kirjaamisessa.pdf/5ecf117a-8302-4294-9dc4-800fdaa8bd9a
Suomalaisessa sijaishuollossa vallitsee merkillinen käytäntö perustella uusia asiakirjaväärennöksia ja muita lainrikkomuksia menneillä rikkomuksilla. Samalla tavoin kuin laittomasta kiireellisestä sijoituksesta tulee laittoman huostaanoton peruste jäävissä vanhemmuudenarvioinnissa, sijoitettujen ja vanhempien yhteydenpidon tukematta jättäminen ja perheen jälleenyhdistämisen laiminlyönti katsotaan perusteeksi uusiin laiminlyönteihin eli perheen jälleenyhdistämisen viivyttämiseen ja estämiseen.
Sijaishuoltoyrittäjä voi saada asiakirjafabrikoinnilla perustelemistaan laittomista tapaamisrajoituksistaan ja vieraannuttamisestaan palkinnon koko lapsuuden mittaisen huostaanoton muodossa.
Kirjaukset voivat olla virheellisiä myös vahingossa tai väärinymmärryksen vuoksi.
Useimmiten tosiseikkojen vastaisia kirjauksia tehdään kuitenkin sillä tarkoituksella, että virkamies varautuu mahdolliseen valitukseen, kanteluun tai rikosilmoitukseen niiden moitteenvaraisten tekojen vuoksi, mihin hän on virkatoimissaan syyllistynyt. Virkamies siis varautuu ennakolta oikeusviranomaisten puuttumiseen harhaanjohtavia asiakirjoja tuottamalla eli fabrikoimalla asiakirjoja.
Suomen laki kannustaa asiakasrekisteritietojen väärentämiseen niiden menettelytapojen vuoksi, miten todistamisen ja todistelun periaatteita hallinto-oikeuksissa sovelletaan. Yleensä hallinto-oikeudessa koko todistelu on siinä, mitä virkamies sanoo tai mitä hän on joskus kirjoittanut. Jopa käräjäoikeuksissa oikeuskäytäntö on eräillä paikkakunnilla rappeutunut siten, että oikeudenkäymiskaaren mukaisia ns. kovia todisteita ei tarvita, jos altavastaajana on virkamies.
Hoivayrittäjät työntekijöineen kirjaavat työntekijöiden vallan väärinkäytöstä, kaltoinkohtelusta ja väkivallasta kertovia asiakkaita mm. harhaisiksi, "viranomaisvastaisiksi ", "voimavaravastentahtoisiksi" ja vihapuhujiksi niiin päivähoidossa, lastensuojelussa, mielenterveys- ja päihdehuollossa kuin vanhuspalveluissa- ilman juridisia seuraamuksia.
Päiväkotien työntekijät "osaavat" jo havaita lapsen kaltoinkohtelun- aikuisen käytöksestä tai ulkoisesta olemuksesta ”eikä suinkaan lapsessa näkyvistä merkeistä”. Lapsen laiminlyönnin osoittimeksi kerrotaan mm. lapsen syömis- ja univaikeudet ja väsymys ( Lokka & Pokela, 2016, 49 ) ja kaltoinkohtelun tunnistusmenetelmäksi mm. lapsen leikin havainnointi (mt., 30).
Valheellisia rekisterimerkintöjä ja turhia seulauksia ja tutkimuksia tehdään myös yritettäessä medikalisoida hallinnollisia kiistoja, jotta asiakas ei voisi valittaa niistä. Kiintymyssuhdearvioinnin tai kaltoinkohtelututkimusten kohteeksi ei välttämättä valikoidu se, joka on potentiaalinen uhka lapselle vaan se, josta seulaaja ei pidä, joka on kritisoinut organisaatiota tai tehnyt valituksia kohtelustaan ja joka muodostaa potentiaalisen uhkan työntekijän ammatilliselle itsetunnolle tai organisaation maineelle.
Asiakkaiden harjoittaman taltioinnin lisäännyttyä esim. lastensuojelun tilaamista lastensuojeluilmoituksista, väärien dokumenttien luomisesta, ennakkotietojen manipuloinnista ja kirjausten ja dokumenttien väärentämisestä on runsaasti todisteita. Ruotsalaiset tutkijat uskaltavat jo puhua lastensuojelun harjoittamasta väärentämistoiminnasta oikeilla nimillä ja analysoida sen yksityiskohtia ja laajuutta.
Suomalaiset sosiaalityön tutkijat vaikenevat. He kääntävät/ mitätöivät lastensuojelun harjoittaman tahallisen ja tarkoituksellisen väärentämistoiminnan sosiaalityöntekijöiden "mielen sanoiksi", "hiljaiseksi tiedoksi" tai asiakkaiden kokemuksiksi siitä miten "eletty korvaa tai korjaa luetun."
Väärennystoimintaa ei tutkita sellaisenaan eikä siihen oteta suoraan kantaa. Epäeettisenä ja paheksuttavana pidetään vain asiakkaiden pyrkimyksiä taltioida palavereja ja julkaistaa omia tapauskertomuksiaan ja asiakaspapereitaan.
Monet tutkijat paheksuvat sosiaalityötä "juridisoitumisesta" mutta eivät tunnu olevan lainkaan huolissaan asiakirjojen väärentämisestä tai asiakkaiden olemattomasta oikeusturvasta.
He eivät tunnu myöskään piittaavaan siitä, että asiakirjaväärentäminen tuottaa kärsimystä ja kuolemaa: laittomia ja traumaattisia vapaudenriistoja, hoidon laiminlyöntiä ja vammauttavaa ja tappavaa väärää hoitoa, syrjäytymistä ja enneaikaista eläköitymistä ja itsemurhia.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan "lasten kanssa toimijoita kannustetaan kyttäämään ja ilmiantamaan kansalaisia lastensuojeluun ”huolen” takia.
Lastensuojelun ydinosaamista on tuottaa tuhansia sivuja kielteistä aineistoa perheestä. Näitä kirjoituksia käytetään hallinto-oikeudessa lastensuojelujutuissa ”todisteina” perhettä vastaan. Ainoastaan yksittäisissä poikkeustapauksissa ja sattumanvaraisesti järjestelmä toimii ja perhe saa tarvitsemansa palvelut ja asianmukaisen kohtelun."
Fabrikoidut asiakaskirjaukset ovat kuoleman tekstejä, joilla oikeutetaan hoidon laiminlyönti ja salataan virheet ja kaltoinkohtelu
Toimittaja Satu Krautsuk väittää, että Suomesta on tullut maa, jossa lääkärienkin puheet kannattaa tallentaa eikä sekään riitä. Krautsuk havaitsi tutkimuksissaan, että kaltoinkohtelua tapahtui paitsi lastensuojelussa myös laitoksissa, joissa hoidetaan tai kuntoutetaan psyykkisesti sairaita nuoria.
Hän kertoo saaneensa paljon viestejä epätoivoisilta vanhemmilta, jotka kertoivat huonosta kohtelusta myös kehitysvammaisten hoitokodeissa.
Laiminlyöntien kohteina ovat olleet lapset, mielenterveysongelmaiset, vammaiset ja vanhukset. Ihmiset, joista vain harva pystyy nousemaan vastarintaan ja puolustamaan oikeuksiaan.
Krautsukin mukaan "kukaan ulkopuolinen taho ei valvo, mitä laitoksissa kirjataan ylös ja kuinka todenmukaisia kirjaukset ovat.
Kuitenkin kantelujen ratkaisut perustuvat dokumentoituun näyttöön. Jos kantelijalla ei sitä ole, virhe tai laiminlyönti ei päädy tilastoihin.
Kaikkien haastattelemieni vanhempien mukaan ikäviä tilanteita on jätetty kirjaamatta tai ne on kirjattu väärin.Monet äideistä ja isistä kokevat, että ainoa keino todistaa laiminlyönnit on keskustelujen tallentaminen - salaa. Olen kuullut tallenteita, joissa lääkärin ja koulukodin ohjaajan puheet ovat jotain ihan muuta kuin papereihin on kirjattu. Vielä useammin olen kuullut äidin tai isän harmittelevan jälkikäteen sitä, kun ei tullut tallennettua.
Suurin osa haastattelemistani vanhemmista on kokenut, että laitos tai hoitokoti on myös “kostanut” kantelut joko heille tai heidän lapselleen. Kosto on vanhempien mukaan toteutettu esimerkiksi rajoittamalla yhteydenpitoa. Pelko omaan lapseen kohdistuvasta kostosta on myös yksi syy siihen, miksi suuri osa heistä ei uskalla puhua epäkohdista." ( YLE, 8.2.2019)
Lastensuojeluprosessi käynnistyy usein fabrikoidulla lastensuojeluilmoituksella, joista siirrytään provokaation (trollaus), mustan PR:n ja maalittamisen kautta huostaanoton varmistaviin fabrikoituihin lastensuojelulausuntoihin, rikosilmoituksiin ja asiakassuunnitelmiin.
Toisin kuin nettikiusaaminen lastensuojelun harjoittama kiusaaminen on elinikäistä, jopa ylisukupolvista. Sosiaalirikosrekisteri ei kuivu koskaan ja ohimenneet ongelmat ja usein asenteelliset, virheelliset ja valheelliset merkinnät vaikuttavat asiakkaan ja tämän lasten kohteluun vuosikymmentenkin kuluttua.
Valitettavasti syyttömyysolettama, tosiseikkaselvittely tai syyttäjän näyttötaakka eivät ole voimassa huostaanotot käsittelevässä hallinto- oikeudessa, jossa pelkkä rikostutkinnan käynnistyminen tai sosiaalityöntekijän mutu ymmärretään usein näytöksi asiakkaan syyllisyydestä.
Lastensuojelun asiakaskirjaukset eivät sellaisenaan kerro asiakkaista tai heidän tarpeistaan tai elämästään. Ne on luotu kertomaan ja kertovat ensisijaisesti hoivayrittäjien, sosiaalityön ja sosiaalityöntekijöiden tarpeista ja tulkinnoista.
Joskus asiakirjat kertovat myös silkasta pahantahtoisuudesta ja huolimattomuudesta. Varatuomari Outi Mannonen kuvailee virheellisten lastensuojeluasiakirjojen kaavan: ”Ensin kirjataan ylös aiheeton epäily. Seuraava työtekijä käsittää sen faktaksi ja lisää kirjauksiin omat luulonsa. Seuraava työntekijä alkaa kirjausten perusteella tehdä huostaanottohakemusta. Kukaan ei perehdy siihen, mitä oikeasti on tapahtunut.”
Asiakkaan vaihtoehdoiksi jää pidättäytyminen kaikista kontakteista, joista seuraa arkistoitavia merkintöjä tai yhteydenpidon tallentaminen , jatkuva asiakirjojen tarkistaminen ja valmentautuminen kiusaamiseen.
Sijoituksen vastustaminen / purkuhakemus tai valitus aluehallintovirastolle sosiaali- tai terveyspalveluista näyttää johtavan säännönmukaisesti asiakirjafabrikointiin ja joko tekaistuun rikossyytteeseen vanhempaa vastaan tai pakotettuun "avohuollon tukitoimeen" huostaanoton aikaansaamiseksi.
Milloin tulee epäillä väärentämistä?
Asiakirjoja käsittelevän on syytä valpastua ja epäillä palveluprosessin lainmukaisuutta ja asiakirjojen aitoutta ja asianmukaisuutta jos:
-Asiakkaalle tai tämän juristille ei haluta luovuttaa asiakirjoja tai ne luovutetaan vasta oikeudessa.
-Asiakirjat on laadittu asiakasta kuulematta/ tapaamatta.
-Asiakirjojen tekijät on salattu tai merkitty virheellisesti.
-Toimitetut asiakirjat ovat "kadonneet".
-Tietoja pyytäneen viranomaisen nimeä ei mainita eikä pyydettyjä tietoja ole merkitty yksilöidysti.
-Syytä tai lainkohtaa, miksi tietoja pyydetään ei ole selvitetty.
-Asiakirjasta puuttuvat tutkimusajat ja paikat, tutkimuksen suorittajat ja lausunnon valmistelijat.
-Asiakirjoista ei ilmene ketä siteerataan ja tiedot tapahtumien kulusta ovat epämääräisiä esim. tarkka selostus tutkimuksiin/ tutkimustarpeeseen johtaneesta tilanteesta puuttuu.
- Palaverista on kirjattu useampi versio, joista vain yksi annetaan asiakkaalle.
-Asiallinen ja selkeäkielinen kuvaus perheen tilanteesta puuttuu tai kuvaus on esitetty toimijat kätkevässä passiivimuodossa esim. ”lastensuojelussa heräsi huoli”, ”päätettiin aloittaa perhetyö” ja perhettä kuvaillaan epämääräisellä psykologisoivalla kielellä ja mutudiagnooseilla esim. ”puutteet vanhemmuudessa” ”huoli vanhemman mielenterveydestä”, ”voivaravastentahtoinen asenne” tms. Syytä huoleen on myös, jos luonnehdinnat perheestä ovat psykopatologisoivia ja mustamaalaavia eikä perheen näkökantoja, vahvuuksia tai verkostoja mainita.
-Havaintoja, kertomuksia ja johtopäätöksiä ei ole erotettu toisistaan eikä asiakirjoista ilmene kenen havainnosta, kertomuksesta tai johtopäätöksestä on kyse.
-Virheellisiä asiakirjamerkintöjä ei suostuta oikaisemaan.
-Tapauksessa on konsultoitu ( lastensuojelun) moniammatillista asiantuntijaryhmää, mutta asiakirjoissa ei ole kuvattu, mitä tietoja asiantuntijaryhmän käyttöön on annettu, kun lausuntoa on pyydetty.
Kiinnostavaa olisi tietää kuinka paljon mielenterveystoimistojen, oikeuspsykiatrian ja a-klinikoiden resursseja haaskataan lastensuojelun tilaamiin turhiin ja tarkoitushakuisiin "lausuntoihin" ja "tutkimuksiin"?
Kuinka moni diagnoosi/ lääkärinlausunto on tehty lastensuojelun tilaustyönä potilasta tutkimatta sosiaalityöntekijän "ennakkotiedotuksen" perusteella ja kuinka monet lausunnot on suoraan kopioitu lastensuojelun asiakirjoista kuten jopa osa hallinto-oikeuden päätöksistä?
Professori J.P. Roos ohjeistaa lastensuojelun asiakkaita seuraavasti: ”Missä vain voitte, kieltäkää tietojenne luovutus muille viranomaisille. Pyytäkää saada nähdä kaikki teitä koskevat tiedot ja vaatikaa (kirjallisesti) korjattavaksi niissä olevat virheet (joita niissä tavallisesti on runsaasti!). Vain tällöin teillä on jonkinlaisia mahdollisuuksia puolustautua tilanteessa, jossa lapsenne halutaan ottaa teiltä pois.”
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/valesossujen-valekirjaukset-sossun-sanoittamat-lastensuojeluilmoitukset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-vaarentaa-asiakirjoja-ilman-rangaistuksen-riskia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityo-karsii-munchhausenin-oireyhtymasta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakarin-ja-sosiaalityontekijan-moninakokulmainen-yhteistyo-tapausesimerkki
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulun-lastensuojelu-fabrikoi-asiakirjoja-lastensuojeluilmoitukset-lisaantyivat-40
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/erityisen-tuen-painopeitto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-muistuttaa-uskonnollista-aivopesua
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iii-taistelu-vaaria-tulkintoja-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyysiin-uskoville-adhd-on-hukassa-olevaa-vanhemmuutta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomeen-71-miljoonalla-uusi-hoivajatti-lapsi-laakari-vanhus-ja-turvapaikanhakijabisnes-yhdistyvat-humanan-coronaria-kauppojen-myota
"Joskus tuntuu, että vasusta tulee rikosrekisteri, joka seuraa lapsen mukana koko päivähoitoiän".
"Sosiaalirikosrekisteri ei kuivu koskaan"
Hoito- ja hoivatyössä huomattava osa resursseista menee kirjaamiseen ja kirjoittamiseen. Kirjaamisen positiviisesta vaikutuksesta työhön ei ole näyttöä: päinvastoin.
Samaan aikaan, kun hallinnolliset tehtävät ja kirjaaminen on lisääntynyt, kertoo vanhuspalvelujen tutkija Teppo Kröger että "työntekijät yhä harvemmin voivat käyttää aikaa asiakkaiden sosiaaliseen tukeen ja vuorovaikutukseen".
Hoitajamitoituksen muuttaminen ei auta, jos työaikaa ei voi käyttää ihmisten parissa.
Professori Kröger sanoo, että vanhusten hoivatyön heikentyminen on yhteydessä pitkään käynnissä olleeseen sote-uudistukseen. Hän uskoo, että uusi sote kasvattaa kustannuksia, eikä kukaan tiedä paranevatko palvelut.
Organisaatioiden sisällönhallintaa tutkineen Pasi Tyrväisen (2009) mukaan organisaatioissa käytetään 60 % työajasta dokumenttien käsittelyyn.
Ulla Tiililä ja Kati Karvinen ovat analysoineet sosiaali- ja hoitotyön tekstejä toimittamassaan teoksessa Elämän ja kuoleman tekstit.
Tiililän mukaan päiväkodeissa toivotaan sihteereitä takaisin tekstityön hallitsemattoman paisumisen takia.
Kirjallisiin töihin kuluvaa aikaa ei seurata eikä lasketa työksi. Tekstit kuitenkin sitovat resursseja ja ohjaavat työntekijöiden arkea ja ammatillista ajattelua. Teksteillä on merkittävä rooli esimerkiksi siinä, miten palveluja toteutetaan ja millaista hoitoa ihmisille tarjotaan.
Tutkittaessa esimerkiksi kiireen lisääntymistä hoitotyössä (Niemelä 2006) on sivuutettu dokumentointiin, raportointiin ja muuhun kirjoittamiseen kuluva aika, vaikka kirjoittaminen lisää työtaakkaa ja kiirettä kotihoidossakin.
Valtakunnallisessa kyselyssä päiväkotien kirjaamisesta noin neljäsosa päiväkotien työntekijöistä kirjaa viikossa työpäivän verran tai enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 20 hengen yksikössä neljäsosa eli viisi työntekijää käyttää kirjaamiseen päivän viikossa. Tällöin yhden työntekijän koko työaika on käytännössä pelkkää kirjaamista.
Kyselyssä kävi myös ilmi, että asioita kirjataan usein kahteen kertaan; ensin kirjataan käsin paperille ja myöhemmin sama kirjoitetaan tietokoneelle. Kaksinkertaista kirjaamista kertoi tekevänsä jopa 65 prosenttia vastaajista. (Tiililä& Karvinen, 2017, 21-25).
Asiakirjoja mielenterveystyön välineinä tutkineen Sirpa Saarion mukaan asiakirjojen kautta voidaan vaikuttaa hyvinkin konkreettisesti asiakkaiden elämäntilanteisiin ja siten myös psyykkiseen hyvinvointiin, osoittaa työn tehokkuus ja vaikuttavuus ulkopuolisille, sekä viime kädessä lunastaa työn olemassaolon oikeutus. Tällöin on tärkeää eritellä sitä, missä määrin asiakirjat turvaavat organisaation asemaa ja palvelevat sen hallintologiikkaa, ja missä määrin niillä ajetaan ammatillisia pyrkimyksiä ja asiakkaiden asiaa.
Saario varoittaa, että asiakirjat luovat usein itsestään selviltä näyttäviä ammatillisia toiminta- ja ajattelutapoja. Esimerkiksi loppulausunnot rakentavat ja ylläpitävät työtapaa, joka ensisijassa pohjautuu viralliseen asiantuntijatietoon. Asiakkaan oma suullinen kertomus tai työntekijän vuorovaikutustilanteen pohjalta muodostama käsitys asiakkaan tilanteesta jää toissijaisiksi.
Sen lisäksi, että asiakirjoilla on asiakkaiden elämään kauaskantoisia merkityksiä, ne vaikuttavat usein huomaamatta työntekijöiden työorientaatioon ja sitä kautta vakiinnuttavat tietynlaisia ammatillisia hoiva- ja sosiaalityön käytäntöjä (mt.,35, 40- 42).
Salla Niemen mukaan hallinnon kieli tulee osaksi päivähoitoyksikön kieltä ja virkakielen koukerot valutetaan asiakasviestintään, koska siihen johdatellaan erilaisin tekstein. Laadunhallintasuunnitelman olemassaolo ei kuitenkaan sinänsä paranna laatua (mt.,88.89).
Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomuksia tutkineen Essi Lehtisen mukaan puheenaiheina ja lauseen toimijoina ihmiset ovat käytännössä väistyneet kokonaan. Nykyisissä toimintakertomuksissa ei niinkään kerrota lapsista, lasten huoltajista tai viranomaisista, vaan abstraktimmista tarkoitteista: määristä, osuuksista, asteista, käytöstä, kysynnästä ja tarpeesta ( mt.,82).
Saara Jylhän mukaan monet virastot ovat jo pitkään hyödyntäneet järjestelmiä, joista saa valmiita lauseita ja tekstikatkelmia kirjoittamisen tueksi. Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätökset on 1980-luvun lopusta asti tuotettu valmiita tekstikatkelmia hyödyntäen (mt., 118).
Sonja Perttulaa (2014) jäi tutkimuksessaan mietityttämään kuinka ympäripyöreästi sosiaalityöntekijät olivat kuvanneet sosiaalihuollolle asetettuja odotuksia. Huostaanottohakemuksissa ei juurikaan perustella miten sijaishuollon odotetaan toteuttavan lapsen etua. "Erityisen kummallista oli se, että joistakin huostaanottohakemuksista oli löydettävissä sanasta sanaan samoja kohtia." (Perttula, 2014, 83.)
Monet asiakkaat ja lastensuojelujuristit ovat jo pitkään epäilleet, että huostaanottohakemukset tehdään käyttäen valmiita hallinto-oikeudessa menestyksekkäiksi todettuja tekstisapluunoita.
Professori Brid Featherstonen mukaan sosiaalityöntekijät ovat eriytyneet ja eristäytyneet asiakkaistaan niin fyysisesti kuin sosiaalisesti. He työskentelevät organisaatioissa, joissa 70% työajasta käytetään tietokoneilla ja joiden kiinnostus kohdistuu mitattaviin tavoitteisiin, tietokonejärjestelmiin ja lomakepohjiin.
He tekevät autoillaan käyntejä yhteisöihin, joita eivät tunne tehdäkseen siellä kaltoinkohteluseulauksia ja johtopäätöksiä riittämättömästä ravinnosta ja kiintymyssuhteista tietämättä mitään perheiden arjesta tai ongelmien konteksteista esim. perheiden mahdollisuudesta käyttää joukkoliikennettä, saavuttaa palveluja tai ostaa edullista ja terveellistä ruokaa.
Featherstone samoin kuin Carlene Firmin korostavat suomalaisille sosiaalityöntekijöille lähes tuntematonta placematters- projekteista tuttua rakenne- ja yhteisönäkökulmaa ja ongelmien kontekstien tuntemisen merkitystä.
Featherstone kehottaa kiinnittämään huomiota sosiaalityöntekijöiden käyttämään kieleen, joka on vallan ja intervention, ei avun ja tuen kieltä. Sosiaalityössä kieli on keskeinen työvälline ja huolipuheen ja -kirjausten tuottaminen saattaa jyrätä ja korvata varsinaisen auttamisen.
Professori vastustaa lapsen käsittämistä ja käsitteellistämistä perheestään, suvustaan ja yhteisöstään irrallisena sosiaalityön objektina. Hän itse ei pidä intervention kielestä vaan peräänkuuluttaa rinnallakulkemisen dialogia.
Asiakirjaväärentämistä ei pidä mitätöidä viranomaisen "mielen sanoiksi"
Pitkään alalla toimineen sosiaalityöntekijän Niina Nurmelan mukaan sosiaalityössä tapahtuu laitonta vallankäyttöä. Nurmela kertoo, että asiakasta kyykytetään esimerkiksi pimittämällä hänestä tehtyjä merkintöjä.
Laitonta vallankäyttöä harjoitetaan myös siten, että asiakkaalta ei tarkisteta asioiden todellista laitaa, vaan sosiaalityöntekijä tekee omia tulkintojaan perheen tilanteesta.
Savon Sanomat kertoo Lokakuun Liikkeenkin uutisoiman, monelle lastensuojeluperheelle tutun tarinan, jossa oma-aloitteinen avunhaku asiakirjoja fabrikoivasta, tekaistuja rikossyytteitä tehtailevasta ja laittomia toimintakäytäntöjä noudattavasta lastensuojelusta johtaa taloudelliseen ja juridiseen katastrofiin.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ilmaissut huolensa lastensuojelun kirjaamiskäytännöistä:
https://www.avi.fi/documents/10191/37941/Hyv%C3%A4_hallintok%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6_lastensuojeluasioiden_kirjaamisessa.pdf/5ecf117a-8302-4294-9dc4-800fdaa8bd9a
Suomalaisessa sijaishuollossa vallitsee merkillinen käytäntö perustella uusia asiakirjaväärennöksia ja muita lainrikkomuksia menneillä rikkomuksilla. Samalla tavoin kuin laittomasta kiireellisestä sijoituksesta tulee laittoman huostaanoton peruste jäävissä vanhemmuudenarvioinnissa, sijoitettujen ja vanhempien yhteydenpidon tukematta jättäminen ja perheen jälleenyhdistämisen laiminlyönti katsotaan perusteeksi uusiin laiminlyönteihin eli perheen jälleenyhdistämisen viivyttämiseen ja estämiseen.
Sijaishuoltoyrittäjä voi saada asiakirjafabrikoinnilla perustelemistaan laittomista tapaamisrajoituksistaan ja vieraannuttamisestaan palkinnon koko lapsuuden mittaisen huostaanoton muodossa.
Kirjaukset voivat olla virheellisiä myös vahingossa tai väärinymmärryksen vuoksi.
Useimmiten tosiseikkojen vastaisia kirjauksia tehdään kuitenkin sillä tarkoituksella, että virkamies varautuu mahdolliseen valitukseen, kanteluun tai rikosilmoitukseen niiden moitteenvaraisten tekojen vuoksi, mihin hän on virkatoimissaan syyllistynyt. Virkamies siis varautuu ennakolta oikeusviranomaisten puuttumiseen harhaanjohtavia asiakirjoja tuottamalla eli fabrikoimalla asiakirjoja.
Suomen laki kannustaa asiakasrekisteritietojen väärentämiseen niiden menettelytapojen vuoksi, miten todistamisen ja todistelun periaatteita hallinto-oikeuksissa sovelletaan. Yleensä hallinto-oikeudessa koko todistelu on siinä, mitä virkamies sanoo tai mitä hän on joskus kirjoittanut. Jopa käräjäoikeuksissa oikeuskäytäntö on eräillä paikkakunnilla rappeutunut siten, että oikeudenkäymiskaaren mukaisia ns. kovia todisteita ei tarvita, jos altavastaajana on virkamies.
Hoivayrittäjät työntekijöineen kirjaavat työntekijöiden vallan väärinkäytöstä, kaltoinkohtelusta ja väkivallasta kertovia asiakkaita mm. harhaisiksi, "viranomaisvastaisiksi ", "voimavaravastentahtoisiksi" ja vihapuhujiksi niiin päivähoidossa, lastensuojelussa, mielenterveys- ja päihdehuollossa kuin vanhuspalveluissa- ilman juridisia seuraamuksia.
Päiväkotien työntekijät "osaavat" jo havaita lapsen kaltoinkohtelun- aikuisen käytöksestä tai ulkoisesta olemuksesta ”eikä suinkaan lapsessa näkyvistä merkeistä”. Lapsen laiminlyönnin osoittimeksi kerrotaan mm. lapsen syömis- ja univaikeudet ja väsymys ( Lokka & Pokela, 2016, 49 ) ja kaltoinkohtelun tunnistusmenetelmäksi mm. lapsen leikin havainnointi (mt., 30).
Valheellisia rekisterimerkintöjä ja turhia seulauksia ja tutkimuksia tehdään myös yritettäessä medikalisoida hallinnollisia kiistoja, jotta asiakas ei voisi valittaa niistä. Kiintymyssuhdearvioinnin tai kaltoinkohtelututkimusten kohteeksi ei välttämättä valikoidu se, joka on potentiaalinen uhka lapselle vaan se, josta seulaaja ei pidä, joka on kritisoinut organisaatiota tai tehnyt valituksia kohtelustaan ja joka muodostaa potentiaalisen uhkan työntekijän ammatilliselle itsetunnolle tai organisaation maineelle.
Asiakkaiden harjoittaman taltioinnin lisäännyttyä esim. lastensuojelun tilaamista lastensuojeluilmoituksista, väärien dokumenttien luomisesta, ennakkotietojen manipuloinnista ja kirjausten ja dokumenttien väärentämisestä on runsaasti todisteita. Ruotsalaiset tutkijat uskaltavat jo puhua lastensuojelun harjoittamasta väärentämistoiminnasta oikeilla nimillä ja analysoida sen yksityiskohtia ja laajuutta.
Suomalaiset sosiaalityön tutkijat vaikenevat. He kääntävät/ mitätöivät lastensuojelun harjoittaman tahallisen ja tarkoituksellisen väärentämistoiminnan sosiaalityöntekijöiden "mielen sanoiksi", "hiljaiseksi tiedoksi" tai asiakkaiden kokemuksiksi siitä miten "eletty korvaa tai korjaa luetun."
Väärennystoimintaa ei tutkita sellaisenaan eikä siihen oteta suoraan kantaa. Epäeettisenä ja paheksuttavana pidetään vain asiakkaiden pyrkimyksiä taltioida palavereja ja julkaistaa omia tapauskertomuksiaan ja asiakaspapereitaan.
Monet tutkijat paheksuvat sosiaalityötä "juridisoitumisesta" mutta eivät tunnu olevan lainkaan huolissaan asiakirjojen väärentämisestä tai asiakkaiden olemattomasta oikeusturvasta.
He eivät tunnu myöskään piittaavaan siitä, että asiakirjaväärentäminen tuottaa kärsimystä ja kuolemaa: laittomia ja traumaattisia vapaudenriistoja, hoidon laiminlyöntiä ja vammauttavaa ja tappavaa väärää hoitoa, syrjäytymistä ja enneaikaista eläköitymistä ja itsemurhia.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan "lasten kanssa toimijoita kannustetaan kyttäämään ja ilmiantamaan kansalaisia lastensuojeluun ”huolen” takia.
Lastensuojelun ydinosaamista on tuottaa tuhansia sivuja kielteistä aineistoa perheestä. Näitä kirjoituksia käytetään hallinto-oikeudessa lastensuojelujutuissa ”todisteina” perhettä vastaan. Ainoastaan yksittäisissä poikkeustapauksissa ja sattumanvaraisesti järjestelmä toimii ja perhe saa tarvitsemansa palvelut ja asianmukaisen kohtelun."
Fabrikoidut asiakaskirjaukset ovat kuoleman tekstejä, joilla oikeutetaan hoidon laiminlyönti ja salataan virheet ja kaltoinkohtelu
Toimittaja Satu Krautsuk väittää, että Suomesta on tullut maa, jossa lääkärienkin puheet kannattaa tallentaa eikä sekään riitä. Krautsuk havaitsi tutkimuksissaan, että kaltoinkohtelua tapahtui paitsi lastensuojelussa myös laitoksissa, joissa hoidetaan tai kuntoutetaan psyykkisesti sairaita nuoria.
Hän kertoo saaneensa paljon viestejä epätoivoisilta vanhemmilta, jotka kertoivat huonosta kohtelusta myös kehitysvammaisten hoitokodeissa.
Laiminlyöntien kohteina ovat olleet lapset, mielenterveysongelmaiset, vammaiset ja vanhukset. Ihmiset, joista vain harva pystyy nousemaan vastarintaan ja puolustamaan oikeuksiaan.
Krautsukin mukaan "kukaan ulkopuolinen taho ei valvo, mitä laitoksissa kirjataan ylös ja kuinka todenmukaisia kirjaukset ovat.
Kuitenkin kantelujen ratkaisut perustuvat dokumentoituun näyttöön. Jos kantelijalla ei sitä ole, virhe tai laiminlyönti ei päädy tilastoihin.
Kaikkien haastattelemieni vanhempien mukaan ikäviä tilanteita on jätetty kirjaamatta tai ne on kirjattu väärin.Monet äideistä ja isistä kokevat, että ainoa keino todistaa laiminlyönnit on keskustelujen tallentaminen - salaa. Olen kuullut tallenteita, joissa lääkärin ja koulukodin ohjaajan puheet ovat jotain ihan muuta kuin papereihin on kirjattu. Vielä useammin olen kuullut äidin tai isän harmittelevan jälkikäteen sitä, kun ei tullut tallennettua.
Suurin osa haastattelemistani vanhemmista on kokenut, että laitos tai hoitokoti on myös “kostanut” kantelut joko heille tai heidän lapselleen. Kosto on vanhempien mukaan toteutettu esimerkiksi rajoittamalla yhteydenpitoa. Pelko omaan lapseen kohdistuvasta kostosta on myös yksi syy siihen, miksi suuri osa heistä ei uskalla puhua epäkohdista." ( YLE, 8.2.2019)
Lastensuojeluprosessi käynnistyy usein fabrikoidulla lastensuojeluilmoituksella, joista siirrytään provokaation (trollaus), mustan PR:n ja maalittamisen kautta huostaanoton varmistaviin fabrikoituihin lastensuojelulausuntoihin, rikosilmoituksiin ja asiakassuunnitelmiin.
Toisin kuin nettikiusaaminen lastensuojelun harjoittama kiusaaminen on elinikäistä, jopa ylisukupolvista. Sosiaalirikosrekisteri ei kuivu koskaan ja ohimenneet ongelmat ja usein asenteelliset, virheelliset ja valheelliset merkinnät vaikuttavat asiakkaan ja tämän lasten kohteluun vuosikymmentenkin kuluttua.
Valitettavasti syyttömyysolettama, tosiseikkaselvittely tai syyttäjän näyttötaakka eivät ole voimassa huostaanotot käsittelevässä hallinto- oikeudessa, jossa pelkkä rikostutkinnan käynnistyminen tai sosiaalityöntekijän mutu ymmärretään usein näytöksi asiakkaan syyllisyydestä.
Lastensuojelun asiakaskirjaukset eivät sellaisenaan kerro asiakkaista tai heidän tarpeistaan tai elämästään. Ne on luotu kertomaan ja kertovat ensisijaisesti hoivayrittäjien, sosiaalityön ja sosiaalityöntekijöiden tarpeista ja tulkinnoista.
Joskus asiakirjat kertovat myös silkasta pahantahtoisuudesta ja huolimattomuudesta. Varatuomari Outi Mannonen kuvailee virheellisten lastensuojeluasiakirjojen kaavan: ”Ensin kirjataan ylös aiheeton epäily. Seuraava työtekijä käsittää sen faktaksi ja lisää kirjauksiin omat luulonsa. Seuraava työntekijä alkaa kirjausten perusteella tehdä huostaanottohakemusta. Kukaan ei perehdy siihen, mitä oikeasti on tapahtunut.”
Asiakkaan vaihtoehdoiksi jää pidättäytyminen kaikista kontakteista, joista seuraa arkistoitavia merkintöjä tai yhteydenpidon tallentaminen , jatkuva asiakirjojen tarkistaminen ja valmentautuminen kiusaamiseen.
Sijoituksen vastustaminen / purkuhakemus tai valitus aluehallintovirastolle sosiaali- tai terveyspalveluista näyttää johtavan säännönmukaisesti asiakirjafabrikointiin ja joko tekaistuun rikossyytteeseen vanhempaa vastaan tai pakotettuun "avohuollon tukitoimeen" huostaanoton aikaansaamiseksi.
Milloin tulee epäillä väärentämistä?
Asiakirjoja käsittelevän on syytä valpastua ja epäillä palveluprosessin lainmukaisuutta ja asiakirjojen aitoutta ja asianmukaisuutta jos:
-Asiakkaalle tai tämän juristille ei haluta luovuttaa asiakirjoja tai ne luovutetaan vasta oikeudessa.
-Asiakirjat on laadittu asiakasta kuulematta/ tapaamatta.
-Asiakirjojen tekijät on salattu tai merkitty virheellisesti.
-Toimitetut asiakirjat ovat "kadonneet".
-Tietoja pyytäneen viranomaisen nimeä ei mainita eikä pyydettyjä tietoja ole merkitty yksilöidysti.
-Syytä tai lainkohtaa, miksi tietoja pyydetään ei ole selvitetty.
-Asiakirjasta puuttuvat tutkimusajat ja paikat, tutkimuksen suorittajat ja lausunnon valmistelijat.
-Asiakirjoista ei ilmene ketä siteerataan ja tiedot tapahtumien kulusta ovat epämääräisiä esim. tarkka selostus tutkimuksiin/ tutkimustarpeeseen johtaneesta tilanteesta puuttuu.
- Palaverista on kirjattu useampi versio, joista vain yksi annetaan asiakkaalle.
-Asiallinen ja selkeäkielinen kuvaus perheen tilanteesta puuttuu tai kuvaus on esitetty toimijat kätkevässä passiivimuodossa esim. ”lastensuojelussa heräsi huoli”, ”päätettiin aloittaa perhetyö” ja perhettä kuvaillaan epämääräisellä psykologisoivalla kielellä ja mutudiagnooseilla esim. ”puutteet vanhemmuudessa” ”huoli vanhemman mielenterveydestä”, ”voivaravastentahtoinen asenne” tms. Syytä huoleen on myös, jos luonnehdinnat perheestä ovat psykopatologisoivia ja mustamaalaavia eikä perheen näkökantoja, vahvuuksia tai verkostoja mainita.
-Havaintoja, kertomuksia ja johtopäätöksiä ei ole erotettu toisistaan eikä asiakirjoista ilmene kenen havainnosta, kertomuksesta tai johtopäätöksestä on kyse.
-Virheellisiä asiakirjamerkintöjä ei suostuta oikaisemaan.
-Tapauksessa on konsultoitu ( lastensuojelun) moniammatillista asiantuntijaryhmää, mutta asiakirjoissa ei ole kuvattu, mitä tietoja asiantuntijaryhmän käyttöön on annettu, kun lausuntoa on pyydetty.
Kiinnostavaa olisi tietää kuinka paljon mielenterveystoimistojen, oikeuspsykiatrian ja a-klinikoiden resursseja haaskataan lastensuojelun tilaamiin turhiin ja tarkoitushakuisiin "lausuntoihin" ja "tutkimuksiin"?
Kuinka moni diagnoosi/ lääkärinlausunto on tehty lastensuojelun tilaustyönä potilasta tutkimatta sosiaalityöntekijän "ennakkotiedotuksen" perusteella ja kuinka monet lausunnot on suoraan kopioitu lastensuojelun asiakirjoista kuten jopa osa hallinto-oikeuden päätöksistä?
Professori J.P. Roos ohjeistaa lastensuojelun asiakkaita seuraavasti: ”Missä vain voitte, kieltäkää tietojenne luovutus muille viranomaisille. Pyytäkää saada nähdä kaikki teitä koskevat tiedot ja vaatikaa (kirjallisesti) korjattavaksi niissä olevat virheet (joita niissä tavallisesti on runsaasti!). Vain tällöin teillä on jonkinlaisia mahdollisuuksia puolustautua tilanteessa, jossa lapsenne halutaan ottaa teiltä pois.”
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/valesossujen-valekirjaukset-sossun-sanoittamat-lastensuojeluilmoitukset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-vaarentaa-asiakirjoja-ilman-rangaistuksen-riskia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityo-karsii-munchhausenin-oireyhtymasta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakarin-ja-sosiaalityontekijan-moninakokulmainen-yhteistyo-tapausesimerkki
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulun-lastensuojelu-fabrikoi-asiakirjoja-lastensuojeluilmoitukset-lisaantyivat-40
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/erityisen-tuen-painopeitto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-muistuttaa-uskonnollista-aivopesua
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iii-taistelu-vaaria-tulkintoja-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyysiin-uskoville-adhd-on-hukassa-olevaa-vanhemmuutta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomeen-71-miljoonalla-uusi-hoivajatti-lapsi-laakari-vanhus-ja-turvapaikanhakijabisnes-yhdistyvat-humanan-coronaria-kauppojen-myota
RSS Feed
