
Lastensuojelulain mukaan lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Avohuollon tukitoimia esimerkiksi kotiapua, terapiaa tai avohuollon sijoituksia tulisi myöntää ja jatkaa vaikka 18 ikävuoteen asti, jos niillä estetään lapsen hyvinvoinnin heikkeneminen ja huostaanotto. Avohuollon tukitoimien on aina oltava ensisijaisia toimia ja asiakaslähtöisiä , oikea-aikaisia ja tarpeenmukaisia ollakseen tehokkaita.
Vaikka lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen, Suomessa asiakaslähtöisiä avohuollon tukitoimia ei ole tarjolla riittävästi tai lainkaan. Lastensuojelussa avohuollon tukitoimia tarjotaan lainvastaisesti vain muutamia kuukausia, jonka jälkeen haetaan automaattisesti huostaanottoa. Huostaanotto ei usein takaa lapselle pysyvyyttä, tarvittua hoitoa, koulutusta, osallisuutta tai mahdollisuutta perheen jälleenyhdistämiseen tai yhteydenpitoon läheisten kanssa. Sijaishuoltopaikat vaihtuvat usein eikä niitä valvota. Tämä ei ole lapsen etu.
että huostaanottoa on pakko hakea. Lastensuojelun käsikirjan väite kolmen kuukauden rajasta on kuitenkin virheellinen, lakiin perustumaton. Laki ei käsikirjan kuvaamaa kolmen kuukauden aikarajaa ole tuntenut vuoden 2007 alun jälkeen, ja sitä ennenkin aikaraja koski vain alle 12-vuotiaita ja tarkkaan ottaen oli kuusi kuukautta.