
Vuosia olen miettinyt sairaan lapsen sisarena, miten törkeästi rahastetaan hänen sairaudellaan ja millaiseen asemaan hänet sairaana on asetettu alistetuksi sanoin: "Saathan sinä yhteiskunnalta suuret tuet." Viesti on niin syyttävä, että rivien välistä voisi lukea: "Tajuatko paljonko synnynnäinen sairautesi on maksanut meille? Koetas nyt sairaana maksaa takaisin se meille!" Opiskelemaankin on vakavasti sairaana vaikea päästä ja suorittaa opinnot niin, että saat opintotuet ja työmaailmassa alentuneella vastustuskyvyllä on kiva taistella työnantajan kanssa siitä, että saa sairaslomaoikeudet ja pitää työpaikan paljon sairastelevana. Ja hänen tilanteella ovat tienanneet ja tienaavat monet sosiaalityöntekijät, lääkärit, tutkijat, apteekkarit jne.
Keskisuomalainen kertoi: Joka kolmas vanki vapautuu vailla kotia (2.10.2016). Mites tää on yhä mahdollista ja miksi asialle ei ole tehty mitään? Pitääkö vankienkin ajatella, että kalliiksi ovat tulleet, joten tulkoot kalliiksi jatkossakin? Mitäs järkeä siinä on?
Kun lastensuojelubisneksen ympärillä pyörii valtavasti varoja ja tällä elätetään epäpäteviä sosiaalivirkailijoita, sosiaalityöntekijöitä, monia palveluja tarjoavia laitoksia ja heidän työntekijöitä, sijaisperheitä ja näitä ylläpitäviä tahoja ja samaan aikaan pohditaan miksi sitä kotiinpäin tehtävää eheyttävää tukea ei saada, joutuu ihmettelemään miksi tästä ei leikata. Miksi ei leikata huostaanottobisneksestä ja laiteta sille rajoja?
Miksi ei siirretä varoja avohuollon tukitoimiin, jotka ovat tutkitusti halvempia ja tukevat perheen eheytymistä ja nopeammin lastensuojeluasiakkuudeen tarpeen vähenemistä?
Kuinka monella hallituksen edustajalla on oma lehmä ojassa lapsibisneksessä tai jonkun läheisen lehmä?
Eikö leikkausten avulla voisi tarkemmin hallitus katsoa minne siirtää varoja ja kuinka estää varojen turhan valumisen turhuuksiin? Tutkimusten mukaan vangin vapauduttua ensimmäinen 15 minuutia vapaudessa vaikuttaa vakavasti valtiomme rikostilastoihin. Kodittomuus, juurettomuus, epäonnistunut linkkittyminen yhteiskuntaan vankeuden aikana, johtaa helposti rikoksen uusimiseen tai uuteen rikokseen, jota ei ole ehtinytkään kokeilla vielä. Miksi tällaista kierrettä pidetään yllä, kun sen haitat tiedetään?
Meiltä löytyy aikuisia ystäviä lapsille, saa miehiä isien korvikkeiksi yksinhuoltaja äitien lapsille ja vanhuksia isovanhempien korvikkeiksi mummoja ja vaareja vailla oleville perheille, löytyy tukiperheitä kuormittuneille perheille jne...
Miksi vangeille ei ole suotu tällaisiin hienoihin tukiin mahdollisuutta samalla tavalla? Eikö vangit voisi päästä meditatiivisiin tietoisen läsnäolon kursseihin helpommin käsiksi itsensä etsimiseksi ja eikö heille voisi tarjota työtä josta saisi ihan oikeaa palkkaa, jotta kiinnostus työntekoon ja verojen maksuun kehittyisi? Eikö jokaiselta löytyisi taitoja, jos niiden havaitsemiseen ja ylläpitämiseen jaksettaisiin laittaa resursseja tarvittaessa?
Minä luulin,että vankilassa olisi jokaisella vangilla oma sosiaalityöntekijä, joka tukisi häntä vankeusaikana suunnittelemaan vapauttaan. Jos tällainen on, miten on mahdollista, että niin moni on vapauteen päästyään koditon tai vailla työtä? Eikö kuntien tulisi tukea vankeinhoitoa ja yhteiskuntaan mukaan ottamisen toteutumista, jotta rikoskierre saadaan katkaistua? Eikö tähän olisi saatavilla hyvää bisnestä ympärille?
Eikö joku hallituksen edustajista voisi alkaa rahastamaan tällä vankeinhoitoasialla lapsiasian sijaan ja osoittaa todella suurta "munaa" sillä että uskaltaa tehdä rikollisten kanssa yhteistyötä? Firmaan voisi palkata vaikka entisen rikollisen toimitusjohtajaksi jostain veropetosketjusta. Jos joku perustaisi tällaisen bisneshain hallituksesta, se saisi varmasti aikaan monia lakimuutoksia sekä suuren kannatuksen ja samalla voisi sitten kalastella ääniä katujemme puhdistajana ja rikostilastojen pienentäjänä sekä laupiaana armahtajana kaiken sen leiman edessä mitä rikokseen syyllistynyt vapauduttuaan kantaa hyvin pitkään. Oma erikoisala voisi olla seksuaalirikoksiin syyllistyneiden mukaan ottaminen toimintaan sekä erityistä ammatillista osaamista voisi hakea lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttäneiden tukemisessa. Linkittyminen ja kytkeytyminen kaikkiin tahoihin, jotka tukevat jo nyt erilaisissa haasteissa painiskelevia ihmisiä olisi mahtava saavutus ja samalla kokonaisen palvelukulttuurin luominen.
Jos joku perustaa tällaisen, tulen mielelläni töihin mukaan. Kirjoitteluni toimikoot yhtenä CV:n osana.
Jonkinnäköistä toimintaa valtion taholta tarjotaan kyllä. Rikosseuraamuslaitoksen erikoissuunnittelija, hankepäällikkö Heidi Lind kertoo:
– Tähän mennessä vastaan tulleita hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi Kuopion asuntotyöryhmä ja Joensuun ASO-työryhmä, joissa yhdyskuntaseuraamustoimistot kutsuvat vangin tarpeen mukaan koolle toimijoita, kuten sosiaalitoimen sekä päihde- ja mielenterveyspalveluita.
Täällä mieron tiellä pohdin, kun Oulun lastensuojelu antoi lasta seksuaalisesti hyväksikäyttää tämän isän vuosikausia puuttumatta toimintaan ollenkaan ja kun Helsingissä kuoli pieni Eerika, Nivalassa PKS tahtoo toteuttaa vieraannuttamista ja ohjata sosiaalitoimea antamaan vanhempien tavata lapsia vain kerran kuussa PKS:n tarjomassa tuetussa tapaamisessa ainoastaan tuon kolme tuntia ja kun niin monet käyvät näitä samankaltaisia kamaluuksia läpi Suomessa, niin mikä ihme estää näistä lapsista tulemasta rikollisia tai mielisairaita. Estääkö lastensuojelun toiminta todella rikollisuuden syntymisen tai mielenterveysongelmien kehkeytymisen? Niinhän se 9-vuotias helsinkiläislapsikin tahtoo kuolla ja kuulee harhaisia ääniä, koska Helsingin lastensuojelu väitti tietävänsä mitään tutkimatta lapsen edun.
Täällä mieron tiellä pohdin myös rikollisiksi leimattuja vanhempia ja heidän kohtaloaan, kun he eivät ole rikokseen oikeasti syyllistyneet, mutta lastensuojelu näin tahtoi väittää ja tuomari uskoi suoraan retoriikkaa. Miten heidän vanhemmuuttaan tuetaan ja kun ei sitä tukemiseen kouluttamista taideta oikeasti osata antaa noissa oppilaitoksissa, niin miten sosiaalivirkailijat edes voisivat saada valmiuksia tuen antamiseen?
Täällä mieron tiellä toivoisin hallituksen leikkaavan sieltä mistä pitää leikata, niiltä, jotka eivät tarvitse niin paljon ja siirtävän varat sinne, minne kuuluukin. Koulutukseen nyt ainakin pitäisi lisätä, opetukseen ja varhaiskasvatukseen, vanhemmuuden tukemiseen sekä vankeinhoitoon ja entisten vankien tukemiseen. Tuen tulisi pyrkiä yleisen tuen tarpeen vähenemiseen.
Käsittääkseni viime vuosien aikana on valtamedia tiedottanut tutkimuksista, joista saa aika selkeän kuvan mistä voisi ottaa ja minne voisi lisätä, jotta saadaan hyvinvointia lisättyä. Ei sitä aina tarvitse lähimmän kaverin selkää rapsuttaa ja ystävien olkaa taputella. Välillä voisi tehdä oikeasti sitä työtä mihin on palkattukin.
Joka kolmas vanki vapautuu vailla kotia (2.10.2016):
http://www.ksml.fi/…/Joka-kolmas-vanki-vapautuu-vai…/847086…
Hallituksen pataluhaksi haukkunut professori ei lannistu: "Haistakaa paska" (2.10.2016):
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2016100222403520_uu.shtml…
Asunnottomuus (wiki):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Asunnottomuus