
Suomen ensimmäinen free range kanalan yrittäjä oli ollut viemässä munatoimitusta, kun vaimon itkuinen puhelu keskeytti työpäivän. Kahdeksankuinen poika oli tippunut hoitopöydältä sekunnin epähuomiossa ja oli matkalla Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Poika säästyi reisiluun murtumaa lukuunottamatta muilta vammoilta ja on onneksi lopputarkastusten jälkeen todettu toipuneen täysin.
Välttilä tahtoo jakaa ajatuksiaan asian toisesta puolesta, joka sykäyttää kaikkia lastensuojelun kanssa samankaltaisissa tilanteissa erinäisellä onnella elämäänsä koskevissa asioissa yhteistyötä tehdessään.
- Uusi lastensuojelulaki nimittäin lähtee isolla vaihteella pykälään, kun alle yksivuotiaalla murtuu luu. Sairaalasta otetaan välittömästi yhteys poliisiin ja kotipaikkakunnan sosiaalivirastoon. Ja ei, se ei ole tiedustelu, vaan lastensuojeluilmoitus ja tutkintapyyntö. Kovimmat mahdolliset lääkkeet, mitä virkakoneistolla on tarjota lastensuojelussa.
Välttilä kuvaa kuinka tutkinnan kohteeksi joutuminen ja sen kokemuksena vastaanottaminen herättää tunteita, vaikka olisikin syytön lapseen kohdistettuun väkivaltaan.
Jo pelkästään lapsen haavoittuminen tahattomasta toiminnasta johtuen aiheuttaa valtavia tunteita koko perheelle:
- Kamala onnettomuus, kivustaan oksentava vauva, huolesta sairaat vanhemmat, nukkumaton yö, hätääntyneet sisarukset. Kamalaa. Ihan helvetin kamalaa.
Vanhempien kanssa ennen pojan kotiuttamista oli ensin käynyt keskustelemassa sosiaalikuraattori. Hän etukäteen oli selittänyt asioiden kulusta tutkintaan ja kysynyt mitä mieltä he ovat tilanteesta.
- Molemmat sanoimme, että meistä on hyvä, että asioihin puututaan ja että kaikki tapaukset tutkitaan. Miten muuten pystytään löytämään lapsiin kohdistuva väkivalta? Nollatoleranssi on hyvä asia.
Tätä seurasi moniammatillinen kokous, jossa olivat paikalla vastuuhoitaja, hoitava lääkäri, pediatrian ylilääkäri, hänen assistenttinsa sekä sosiaalikuraattori vanhempien kanssa. Kokous alkoi ylilääkärin kysymyksellä: "Onko poikanne kovin itkuinen lapsi?".
- Sen kysymyksen jälkeen meillä molemmilla loppui toimintakyky. Iski vasten kasvoja tietoisuus siitä, että me jumalauta olemme tässä ja nyt tutkinnan alla epäilynä lapseen kohdistuva väkivalta. Voin kertoa, ettei yhtään helpottanut ajatus siitä, että tämä tehdään kaikille ja että se on oikeasti hyvä asia.
Tunne ei yhtään helpottunut myöskään siitä, että heti perään soitti paikkakunnan lastenvalvonta ja seuraavana päivänä poliisi kertoen esitutkinnan aloittamisesta.
Välttilä ei väitä heitä kohdellun kaltoin, mutta kuvatessaan hienosti myös, kuinka prosessi vaikuttaa ajatteluun, kun se luonnollisesti aiheuttaa negatiivisia tunteita ja saa pelkäämään, ettei syyttömyyteen tulla uskomaan totta puhumalla, tahtoo hän kirjoituksellaan valventaa samanlaisiin tilanteisiin joutuvia perheitä ennakoivasti tiedostamaan kuinka voimakkaita tunteita ja ajatuksia nuo tilanteet herättävät.
Välttilöiden perheen kohdalla tarina sai onnellisen lopun, kun syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen ja lastensuojeluasiakkuuskin loppui. Luonnollinen tarve päästää kärsimys ulos tapahtumien jälkeen tulee esille muodossa:
- Ennen kaikkea kirjoitin tämän siksi, että koko juttu tuntui niin helvetin pahalta.
Tahdon muistuttaa, että vaikka Välttilöiden perheen onneksi perhe-elämä sai jatkua henkisesti erittäin kuormittavan prosessin jälkeen normaalisti, monen perheen kohdalla näin ei tapahdu. Blogi ei kerro minkälainen tukiverkosto perheellä oli prosessin aikana, vaikkakin kertoo mm. sosiaalikuraattorin käyneen ennen prosessin alkua selvittämässä vanhemmille tulevaa.
Monen perheen kohdalla ei lastensuojelun toiminnassa ole sosiaalikuraattoria tukena perheelle tai vanhempia edes päästetä moniammatillisiin palavereihin kertomaan kantaansa kaikille samaan aikaan, mikä mahdollistaisi tiedon eheyden. Lastensuojelu tekee yhä useissa tilanteissa vanhemmista rikosilmoituksia ilmoittamatta edes vanhemmille ja kuulematta edes itse heitä.
Lastensuojelu myös huostaanottaa helposti suoraan lapsia esitutkinnan aikana, jonka ovat laittaneet ensin alulle tehden rikosilmoituksen ja syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen ovat perhe-elämän olosuhteisiin vaikuttaneet jo niin paljon lastensuojelulliset toimenpiteet, että lasten palauttaminen vaikeutuu kaikkien reagoidessa toimenpiteisiin. Lastensuojelu myös tuomitsee ennakoiden vanhempia teoista, jotka ovat esitutkinnassa, leimaavat vanhemmat kirjauksissaan syyllistyneiksi tekoon, jakavat näitä näkemyksiään muille viranomaisille totuutena, eikä pahoittele toimintaansa ja suorita asianmukaista jälkipuintia, kun poliisi lopettaa esitutkinnan sanoilla: "Ei ole syytä epäillä, kyseessä oli vain lastensuojelun huoli."
Tahdon painottaa, että Mikko Välttilä koki Helvetiksi lastensuojelullisen kokemuksen, kun lakimme määrää kuitenkin viranomaiset myös tukemaan vanhemmuutta (LSL 4.). Välttilöiden kokemusta haluamattamme vähätellä, voi kokemuksen myös nähdä Kiirastulena, sillä todellinen Helvetti alkaa, kun perhe ei kestä tutkimuksen aiheuttamaa painetta syyttöminä vanhemmuudentuen ulkopuolelle jäädessään tutkimuksen aikana, kun sosiaalitoimi ei suostu poliisitutkinnan jälkeenkään uskomaan syyttömyyttä tai kun vanhemmat tuomitaan syyttöminä toiminnasta, jota eivät ole toteuttaneet, lastensuojelun valheellisten väitteiden takia.
Tahdon muistuttaa, että todellinen Helvetti alkaa siitä, kun sosiaalitoimi kirjaa asiakirjoihin totuutena väitteitä, jotka eivät ole totta, toteuttamatta väitteidensä taakse tarvittavia tutkimuksia siirtääkseen lasta tahtomaansa paikkaan näin ilman lain mukaista perustelua toiminnalleen.
Tahdon kiittää Välttilää blokikirjoituksestaan, joka on tarpeellista tietoa kokemusasiantuntevuudesta, jota hiljennetään sosiaalitoimen toimesta valtavasti. Kun Välttilä kertoo kokeneensa asiallisesti toteutetun sosiaalityöskentelyn vakavassa asiassa Helvetiksi, on tärkeää muistaa heitä, jotka joutuvat kärsimään moninkertaisesti Korkeimmassa Helvetissä sosiaalitoimen ja tästä johtuvan moniammattillisen viranomaisyhteistyön laittoman vallankäytön edessä.
Lue myös:
Minun perheeni, lastensuojelun asiakas. (US 3.11.2016):
http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225466-minun-pe…
Sosiaalityöntekijä syyttää alaansa laittomuuksista (LL 5.11.2016):
http://www.lokakuunliike.com/…/sosiaalityontekija-syyttaa-a…