Tavallinen kylä ei saa kasvattaa - ainoastaan viranomaisten innokylä
Aiemmin lapsensa koulukiusaamiseen puuttuneet vanhemmat joutuivat lastensuojelun psykoanalyyttisten tutkimusten ja provokaatioiden kohteeksi.
Nykyisin he saavat suoraan rikostuomion mikäli ottavat kiusaajan puhutteluun.
Rikosoikeuden professori varoittaa vanhempia ottamasta naapurin lapsia puhutteluun:
”Edessä voi olla tuomio vapaudenriistosta ( Iltalehti, 13.4.2018 ).
Aikuinen saattaa syyllistyä mielestään tavallisessa kurinpidossa lapsen vapaudenriistoon, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.
Lasta saa pitää arestissa, mutta silloinkaan hän ei saa jäädä täysin yksin.
Eskari-ikäinen lapsi uhkaa uhmapäissään karata kotoa, eikä tottele mitään aikuisen ohjeita tai pyyntöjä. Naapurin lapset ovat kiusanneet omaa lastaa ja mieli tekisi ojentaa kiusaajia sanallisesti oman kodin seinien suojassa.
Tuttuja tilanteita kaikille vanhemmille, mutta kuinka lasta saa kasvattaa, jottei tule rikkoneeksi lakia tai lapsenoikeuksia?
- Oman lapsen saa lukita lyhyeksi ajaksi omaan huoneeseensa, mutta naapurin lasta ei kannata tuoda kotiinsa edes puhuttelua varten. Muuten edessä voi olla tuomio vapaudenriistosta, selventää Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.
Kasvatukselliset perusteet
Lain mukaan vapaudenriisto tarkoittaa tilannetta, jossa joku sulkee sisään, sitoo, kuljettaa johonkin tai muulla tavalla oikeudettomasti riistää toiselta ihmiseltä liikkumisvapauden tai eristään toisen tämän ympäristöstä.
Tällä perusteella lapsen aresti omassa huoneessa voisi olla vapaudenriisto, mutta jos teko on tehty kasvatuksellisin perustein, se ei ole lain silmissä väärin.
Yksioikoinen rajanveto siitä, mikä käy ja mikä ei, on haastavaa, sillä lakia tulkitaan aina tapauskohtaisesti. Tolvasen mukaan tulkintaan vaikuttavat ainakin lapsen ikä, terveydentila ja tilanne, jossa epäilty vapaudenriisto on tehty.
- Lapsen kohdalla vapaudenriiston perusteena täytyy olla kasvattaminen ja lapsen hyvinvoinnin suojelu. Vanhemmillahan on kasvatusvelvollisuus ja vastuu lapsen turvallisuudesta.
Teini-ikäisen aresti laiton?
Aresti muuttuu laittomaksi vapaudenriistoksi, jos telkeäminen on säännöllistä ja jatkuvaa.
Tolvanen kertoo tapauksesta, jossa vanhemmat säännönmukaisesti lukitsivat lapsensa yöksi huoneeseensa. Oikeuden mukaan se ei ollut hyväksyttyä tai perusteltua.
- Lasta ei myöskään saa eristää kokonaan muusta elämästä, vaan hänen pitää pystyä saamaan halutessaan kontakti aikuiseen tavalla tai toisella.
Lakia rikotaan todennäköisesti myös silloin, jos arestiin pakotettu lapsi on jo teini-ikäinen. Kaupungille illaksi mielivää alaikäistä nuorta ei siis yleensä saa sulkea väkipakolla huoneeseensa.
- Suoraan sanottuna aikuisilla on tässä tapauksessa aika vähän tehtävissä.
- Pitää muistaa, että 16-vuotiaalla on jo seurakuntavaaleissa äänioikeus ja hänellä on myös seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Tällöin voidaan katsoa, että hänellä on paljon enemmän itsemääräämisoikeutta kuin pienemmällä lapsella. Myös aikuisen vastuu pienemmästä lapsesta on suurempi, Tolvanen sanoo.
Kylä ei saa enää kasvattaa- elleivät ole viranomaisia
Omia huollettavia lapsia saa siis pitää arestissa kasvatuksellisesti, mutta vieraiden lasten kohdalla kynnys vapaudenriiston tunnusmerkkien täyttymiseen on erittäin matala.
Tolvanen ei suosittele missään tapauksessa tuomaan edes tuttuja lapsia kotiin kasvatukselliseen puhutteluun.
- Näissä pitää olla hyvin varovainen, sillä oikeus arvioi sitä, missä määrin lapsi itse pystyy määräämään tilannetta. Lapsihan voi kokea, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa, vaikka aikuinen ajattelisi toisin. Parempi on kutsua vanhemmat paikalle selvittämään tilannetta.
Takana ovat siis ne ajat, kun kerrostalon äkäinen talonmies piti kurissa koko lapsilauman puhutteluillaan, Tolvanen naurahtaa.
- Sellaiseen ei ole enää paluuta. Yhteiskunnasta on tullut siinä määrin individualistinen paikka, että on syytä pitää varansa, ettei saa tuomiota. ( Iltalehti, 13.4.2018 )
Tolvanen on väärässä. Erilaiset viranomaisyhteisöt ja heidän innokylänsä saavat kasvattaa lapsia hyvinkin kyseenalaisin perustein ja menetelmin varhaisen puuttumisen nimissä. Mikäli kiusaaja koetaan kumppaniksi tai kollegaksi, kiusaamiseen ja väkivaltaan ei puututa.
Tutkimuksessaan Riskillä merkityt Timo Harrikari väittää, että ”puuttumiskulttuurin todennäköisimpiä pesäpaikkoja ovat suhteellisen pienet kunnat, joissa viranomaistoimintaan kohdistuva valvonta on vähäistä, poliittinen rakenne ja sitä indikoiva arvomaailma edistävät matalaa toleranssia, infrastruktuuri ja paikallinen palvelujärjestelmä ovat kontrollin lisäämiselle suosiollisia, ja joista löytyy sopivaa valistumatonta kansalaisaktivismia ja innokasta keskiluokkaista moralismia aikuisten välisen "kylähengen kohottamiseksi" samalla kun voidaan erottautua "riskiperheistä”.
Sosiaalityön professori Mirja Satkan mukaan puuttuminen saattaa vahvistaa lapsen poikkeavaa käyttäytymistä etenkin tilanteissa, joissa hän puuttumisten seurauksena omaksuu itselleen poikkeavan identiteetin. (Esim. Harrikari 2008, 109–110; Harrikari & Pekkarinen 2008). Hänen mukaansa lasten kanssa toimivien ammattilaisten mahdollisuuksia riskidiagnooseihin parannetaan vaatimuksilla madaltaa henkilön tietosuojaa riskitapausten osalta ja kehittämällä yhä parempia riskitekijöiden diagnoosivälineitä.
Viranomaisen rikos ei ole rikos vaan erityisosaamista ja lapsen etu
Omat vanhemmat eivät enää saa lapsensa terveystietoja mutta viranomaisilla on oikeus tehdä lapsista riskiluokituksia ja - pistetyksiä. Nykyisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edeltäjä Stakes on huoliluokittanut 2000- luvulla noin 30 000 lasta vanhempiensa selän takana.
Sijaishuollon työntekijät voivat harjoittaa lapsiin kohdistuvaa alistamista ja väkivaltaa luvallisesti kunhan löytävät sille kasvatuksellisen viitekehyksen, osaavat nimetä väkivallan lapsen edun mukaiseksi rajoittamiseksi ja fabrikoida sille perusteet.
Hallinnollinen vapaudenriisto tarkoittaa tilannetta, jossa viranomainen sulkee sisään, sitoo, kuljettaa johonkin tai muulla tavalla riistää toiselta ihmiseltä liikkumisvapauden tai eristään toisen tämän ympäristöstä.
Hallinnollisen vapaudenriiston pitäisi perustua todistettuun välittömään varaan mutta käytännössä perusteeksi riittää viranomaisen subjektiivinen tunne; huoli.
Huostaanotto alkaa usein kiireellisenä sijoituksena. Suomessa sijoitetaan kiireellisesti yksi lapsi joka toinen tunti eli kaikkiaan noin 4000 lasta vuodessa. Valtaosa heistä kokee kiireellisen sijoituksen ensimmäistä kertaa elämässään. Määrissä on ollut rajua kasvua koko vuosituhannen ajan. Kiireelliset sijoitukset ovat noin nelinkertaistuneet kymmenessä vuodessa 2000-luvulla.
Arviolta joka kolmas suomalaislapsi on jossakin elämänsä vaiheessa lastensuojelun asiakas, ja jopa 20:s lapsi tulee sijoitetuksi.
Tahdonvastainen huostaanotto käsitellään hallinto-oikeudessa (HAO). Hallinto-oikeuskäsittely on erilainen kuin vaikkapa rikosasian käsittely käräjillä. Tosiseikkaselvittely puuttuu eli sosiaalityöntekijöiden väittämien todenperäisyyttä ei tutkita. Perhe häviää jutun 93 prosentissa tapauksista.
Huostaanotto on purettava, kun siihen johtaneet syyt ovat poistuneet. Lain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten henki on perheen jälleenyhdistäminen, mutta Suomessa huostaanotto on käytännössä pysyvä: alle 7 %:a huostaanotoista puretaan vuosittain.
Suomessa ei tilastoida huostaanottojen syitä valtakunnallisesti. Suurin yksittäinen syy vanhempien kohdalla on ”riittämätön vanhemmuus”. Lapsen koulunkäyntivaikeuksilla ja oppimisvaikeusdiagnooseilla on selkeä yhteys lastensuojeluun ja huostaanottoihin. Koulukiusaaminen johtaa helposti uhrin huostaanottoon.
Koulukiusaaminen täyttää kidutuksen tunnusmerkit
Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti kritisoi kovin sanoin suomalaisen peruskoulun piittaamattomuutta koulukiusaamisen ehkäisyssä.
Lehden mukaan koulukiusaaminen täyttää monet kidutuksen tunnusmerkit eikä kouluissa edelleenkään puututa kiusaamisen riittävän jämäkästi.
– Ongelma pyritään ratkomaan sopivasti neuvotellen, pahoittamatta kenenkään mieltä. Ollaan neutraaleja eikä asetuta kenenkään puolelle tyyliin ”ei tehdä tästä nyt numeroa”, kirjoitti Lehti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
Lehti vertaa koulukiusaamista kidutukseen. Hänen mukaansa koulukiusaaminen täyttää usein kidutuksen tunnusmerkit, jotka ovat voimakkaan henkisen tai ruumiillisen kärsimyksen aiheuttaminen toiselle tarkoituksena pelotella, syrjiä, pakottaa johonkin, rangaista, saada tietoja tai tunnustus tai tyydyttää kiduttajan sadistiset tarpeet.
– Kun lapsi kokee jotain, joka vastaa kidutusta, ja hänen mielenterveytensä on uhattuna vuosikymmeniksi eteenpäin, siitä nimenomaa pitää tehdä iso numero.
Ratkaisuksi Lehti tarjoaa tiukkaa koulukuria. Hänen mukaansa ”kiva ja sovitteleva ilmapiiri ilman kenenkään syyllistämistä” on kiusaamisen suitsimisessa tehoton.
Kunnon koulukuri sekä väkivallan tekijän vanhempien mukanaolo ojentamisprosessissa ovat hyvin keskeisiä asioita.”– On olemassa hyvää kansainvälistä tutkimustietoa siitä, että tehokas välituntivalvonta, kunnon koulukuri sekä väkivallan tekijän vanhempien mukanaolo ojentamisprosessissa ovat hyvin keskeisiä asioita koulukiusaamisen vastustamisessa.
Lehti kirjoittaa, että lapsen oikeus turvalliseen ja terveelliseen kasvuympäristöön on pelkkä vitsi sille noin 15 prosentille oppilaista, joita kiusataan koulussa.
– Heille koulu on mielenterveyden kannalta vaarallisimpia paikkoja, joihin he ikinä astuvat.
Lehti kertoo tavanneensa satoja kouluväkivallan traumatisoimia ihmisiä, mutta vielä kukaan ei kerro traumatisoituneensa määrätietoisen koulukurin vuoksi.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kotiopetus-on-tuloksellista-ja-turvallista-miksi-lastensuojelu-piinaa-kotikoululaisia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/-koulukiusaamisen-karut-kasvot
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/portailla-parantunut-oppilas
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/laki-on-niin-kuin-se-luetaan
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/koulukiusaaminen-rjhti-ksiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-kiireellisesta-sijoituksesta-tehdaan-pysyva-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lskln-vakivaltatyon-opas-eli-kuinka-lyoda-lasta-oikein
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijat-tuomareina-helsingin-hallinto-oikeus
Aiemmin lapsensa koulukiusaamiseen puuttuneet vanhemmat joutuivat lastensuojelun psykoanalyyttisten tutkimusten ja provokaatioiden kohteeksi.
Nykyisin he saavat suoraan rikostuomion mikäli ottavat kiusaajan puhutteluun.
Rikosoikeuden professori varoittaa vanhempia ottamasta naapurin lapsia puhutteluun:
”Edessä voi olla tuomio vapaudenriistosta ( Iltalehti, 13.4.2018 ).
Aikuinen saattaa syyllistyä mielestään tavallisessa kurinpidossa lapsen vapaudenriistoon, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.
- Esimerkiksi naapurin kiusaajalapset puhutteluun ottaneet vanhemmat tuomittiin vapaudenriistosta.
- Kiusaaminen itähelsinkiläisen päiväkodin esikouluryhmässä on johtanut siihen, että joukko lasten vanhempia harkitsee valituksen tekemistä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (avi) päiväkodin toiminnasta.
- Kiusaamista ja vapaudenriistoa voidaan perustella uskonnolla.
- Lapsen ilmoittaminen poissaolevaksi koulusta koulukiusaamisen vuoksi voi johtaa lastensuojeluilmoitukseen.
- Rikosoikeuden professorin mukaan laki sallii oman lapsen laittamisen arestiin joksikin aikaa, mutta toisten lasten liikkumisenvapauden rajoittaminen johtaa herkemmin rikostuomioon.
Lasta saa pitää arestissa, mutta silloinkaan hän ei saa jäädä täysin yksin.
Eskari-ikäinen lapsi uhkaa uhmapäissään karata kotoa, eikä tottele mitään aikuisen ohjeita tai pyyntöjä. Naapurin lapset ovat kiusanneet omaa lastaa ja mieli tekisi ojentaa kiusaajia sanallisesti oman kodin seinien suojassa.
Tuttuja tilanteita kaikille vanhemmille, mutta kuinka lasta saa kasvattaa, jottei tule rikkoneeksi lakia tai lapsenoikeuksia?
- Oman lapsen saa lukita lyhyeksi ajaksi omaan huoneeseensa, mutta naapurin lasta ei kannata tuoda kotiinsa edes puhuttelua varten. Muuten edessä voi olla tuomio vapaudenriistosta, selventää Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.
Kasvatukselliset perusteet
Lain mukaan vapaudenriisto tarkoittaa tilannetta, jossa joku sulkee sisään, sitoo, kuljettaa johonkin tai muulla tavalla oikeudettomasti riistää toiselta ihmiseltä liikkumisvapauden tai eristään toisen tämän ympäristöstä.
Tällä perusteella lapsen aresti omassa huoneessa voisi olla vapaudenriisto, mutta jos teko on tehty kasvatuksellisin perustein, se ei ole lain silmissä väärin.
Yksioikoinen rajanveto siitä, mikä käy ja mikä ei, on haastavaa, sillä lakia tulkitaan aina tapauskohtaisesti. Tolvasen mukaan tulkintaan vaikuttavat ainakin lapsen ikä, terveydentila ja tilanne, jossa epäilty vapaudenriisto on tehty.
- Lapsen kohdalla vapaudenriiston perusteena täytyy olla kasvattaminen ja lapsen hyvinvoinnin suojelu. Vanhemmillahan on kasvatusvelvollisuus ja vastuu lapsen turvallisuudesta.
Teini-ikäisen aresti laiton?
Aresti muuttuu laittomaksi vapaudenriistoksi, jos telkeäminen on säännöllistä ja jatkuvaa.
Tolvanen kertoo tapauksesta, jossa vanhemmat säännönmukaisesti lukitsivat lapsensa yöksi huoneeseensa. Oikeuden mukaan se ei ollut hyväksyttyä tai perusteltua.
- Lasta ei myöskään saa eristää kokonaan muusta elämästä, vaan hänen pitää pystyä saamaan halutessaan kontakti aikuiseen tavalla tai toisella.
Lakia rikotaan todennäköisesti myös silloin, jos arestiin pakotettu lapsi on jo teini-ikäinen. Kaupungille illaksi mielivää alaikäistä nuorta ei siis yleensä saa sulkea väkipakolla huoneeseensa.
- Suoraan sanottuna aikuisilla on tässä tapauksessa aika vähän tehtävissä.
- Pitää muistaa, että 16-vuotiaalla on jo seurakuntavaaleissa äänioikeus ja hänellä on myös seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Tällöin voidaan katsoa, että hänellä on paljon enemmän itsemääräämisoikeutta kuin pienemmällä lapsella. Myös aikuisen vastuu pienemmästä lapsesta on suurempi, Tolvanen sanoo.
Kylä ei saa enää kasvattaa- elleivät ole viranomaisia
Omia huollettavia lapsia saa siis pitää arestissa kasvatuksellisesti, mutta vieraiden lasten kohdalla kynnys vapaudenriiston tunnusmerkkien täyttymiseen on erittäin matala.
Tolvanen ei suosittele missään tapauksessa tuomaan edes tuttuja lapsia kotiin kasvatukselliseen puhutteluun.
- Näissä pitää olla hyvin varovainen, sillä oikeus arvioi sitä, missä määrin lapsi itse pystyy määräämään tilannetta. Lapsihan voi kokea, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa, vaikka aikuinen ajattelisi toisin. Parempi on kutsua vanhemmat paikalle selvittämään tilannetta.
Takana ovat siis ne ajat, kun kerrostalon äkäinen talonmies piti kurissa koko lapsilauman puhutteluillaan, Tolvanen naurahtaa.
- Sellaiseen ei ole enää paluuta. Yhteiskunnasta on tullut siinä määrin individualistinen paikka, että on syytä pitää varansa, ettei saa tuomiota. ( Iltalehti, 13.4.2018 )
Tolvanen on väärässä. Erilaiset viranomaisyhteisöt ja heidän innokylänsä saavat kasvattaa lapsia hyvinkin kyseenalaisin perustein ja menetelmin varhaisen puuttumisen nimissä. Mikäli kiusaaja koetaan kumppaniksi tai kollegaksi, kiusaamiseen ja väkivaltaan ei puututa.
Tutkimuksessaan Riskillä merkityt Timo Harrikari väittää, että ”puuttumiskulttuurin todennäköisimpiä pesäpaikkoja ovat suhteellisen pienet kunnat, joissa viranomaistoimintaan kohdistuva valvonta on vähäistä, poliittinen rakenne ja sitä indikoiva arvomaailma edistävät matalaa toleranssia, infrastruktuuri ja paikallinen palvelujärjestelmä ovat kontrollin lisäämiselle suosiollisia, ja joista löytyy sopivaa valistumatonta kansalaisaktivismia ja innokasta keskiluokkaista moralismia aikuisten välisen "kylähengen kohottamiseksi" samalla kun voidaan erottautua "riskiperheistä”.
Sosiaalityön professori Mirja Satkan mukaan puuttuminen saattaa vahvistaa lapsen poikkeavaa käyttäytymistä etenkin tilanteissa, joissa hän puuttumisten seurauksena omaksuu itselleen poikkeavan identiteetin. (Esim. Harrikari 2008, 109–110; Harrikari & Pekkarinen 2008). Hänen mukaansa lasten kanssa toimivien ammattilaisten mahdollisuuksia riskidiagnooseihin parannetaan vaatimuksilla madaltaa henkilön tietosuojaa riskitapausten osalta ja kehittämällä yhä parempia riskitekijöiden diagnoosivälineitä.
Viranomaisen rikos ei ole rikos vaan erityisosaamista ja lapsen etu
Omat vanhemmat eivät enää saa lapsensa terveystietoja mutta viranomaisilla on oikeus tehdä lapsista riskiluokituksia ja - pistetyksiä. Nykyisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edeltäjä Stakes on huoliluokittanut 2000- luvulla noin 30 000 lasta vanhempiensa selän takana.
Sijaishuollon työntekijät voivat harjoittaa lapsiin kohdistuvaa alistamista ja väkivaltaa luvallisesti kunhan löytävät sille kasvatuksellisen viitekehyksen, osaavat nimetä väkivallan lapsen edun mukaiseksi rajoittamiseksi ja fabrikoida sille perusteet.
Hallinnollinen vapaudenriisto tarkoittaa tilannetta, jossa viranomainen sulkee sisään, sitoo, kuljettaa johonkin tai muulla tavalla riistää toiselta ihmiseltä liikkumisvapauden tai eristään toisen tämän ympäristöstä.
Hallinnollisen vapaudenriiston pitäisi perustua todistettuun välittömään varaan mutta käytännössä perusteeksi riittää viranomaisen subjektiivinen tunne; huoli.
Huostaanotto alkaa usein kiireellisenä sijoituksena. Suomessa sijoitetaan kiireellisesti yksi lapsi joka toinen tunti eli kaikkiaan noin 4000 lasta vuodessa. Valtaosa heistä kokee kiireellisen sijoituksen ensimmäistä kertaa elämässään. Määrissä on ollut rajua kasvua koko vuosituhannen ajan. Kiireelliset sijoitukset ovat noin nelinkertaistuneet kymmenessä vuodessa 2000-luvulla.
Arviolta joka kolmas suomalaislapsi on jossakin elämänsä vaiheessa lastensuojelun asiakas, ja jopa 20:s lapsi tulee sijoitetuksi.
Tahdonvastainen huostaanotto käsitellään hallinto-oikeudessa (HAO). Hallinto-oikeuskäsittely on erilainen kuin vaikkapa rikosasian käsittely käräjillä. Tosiseikkaselvittely puuttuu eli sosiaalityöntekijöiden väittämien todenperäisyyttä ei tutkita. Perhe häviää jutun 93 prosentissa tapauksista.
Huostaanotto on purettava, kun siihen johtaneet syyt ovat poistuneet. Lain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten henki on perheen jälleenyhdistäminen, mutta Suomessa huostaanotto on käytännössä pysyvä: alle 7 %:a huostaanotoista puretaan vuosittain.
Suomessa ei tilastoida huostaanottojen syitä valtakunnallisesti. Suurin yksittäinen syy vanhempien kohdalla on ”riittämätön vanhemmuus”. Lapsen koulunkäyntivaikeuksilla ja oppimisvaikeusdiagnooseilla on selkeä yhteys lastensuojeluun ja huostaanottoihin. Koulukiusaaminen johtaa helposti uhrin huostaanottoon.
Koulukiusaaminen täyttää kidutuksen tunnusmerkit
Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti kritisoi kovin sanoin suomalaisen peruskoulun piittaamattomuutta koulukiusaamisen ehkäisyssä.
Lehden mukaan koulukiusaaminen täyttää monet kidutuksen tunnusmerkit eikä kouluissa edelleenkään puututa kiusaamisen riittävän jämäkästi.
– Ongelma pyritään ratkomaan sopivasti neuvotellen, pahoittamatta kenenkään mieltä. Ollaan neutraaleja eikä asetuta kenenkään puolelle tyyliin ”ei tehdä tästä nyt numeroa”, kirjoitti Lehti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.
Lehti vertaa koulukiusaamista kidutukseen. Hänen mukaansa koulukiusaaminen täyttää usein kidutuksen tunnusmerkit, jotka ovat voimakkaan henkisen tai ruumiillisen kärsimyksen aiheuttaminen toiselle tarkoituksena pelotella, syrjiä, pakottaa johonkin, rangaista, saada tietoja tai tunnustus tai tyydyttää kiduttajan sadistiset tarpeet.
– Kun lapsi kokee jotain, joka vastaa kidutusta, ja hänen mielenterveytensä on uhattuna vuosikymmeniksi eteenpäin, siitä nimenomaa pitää tehdä iso numero.
Ratkaisuksi Lehti tarjoaa tiukkaa koulukuria. Hänen mukaansa ”kiva ja sovitteleva ilmapiiri ilman kenenkään syyllistämistä” on kiusaamisen suitsimisessa tehoton.
Kunnon koulukuri sekä väkivallan tekijän vanhempien mukanaolo ojentamisprosessissa ovat hyvin keskeisiä asioita.”– On olemassa hyvää kansainvälistä tutkimustietoa siitä, että tehokas välituntivalvonta, kunnon koulukuri sekä väkivallan tekijän vanhempien mukanaolo ojentamisprosessissa ovat hyvin keskeisiä asioita koulukiusaamisen vastustamisessa.
Lehti kirjoittaa, että lapsen oikeus turvalliseen ja terveelliseen kasvuympäristöön on pelkkä vitsi sille noin 15 prosentille oppilaista, joita kiusataan koulussa.
– Heille koulu on mielenterveyden kannalta vaarallisimpia paikkoja, joihin he ikinä astuvat.
Lehti kertoo tavanneensa satoja kouluväkivallan traumatisoimia ihmisiä, mutta vielä kukaan ei kerro traumatisoituneensa määrätietoisen koulukurin vuoksi.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kotiopetus-on-tuloksellista-ja-turvallista-miksi-lastensuojelu-piinaa-kotikoululaisia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/-koulukiusaamisen-karut-kasvot
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/portailla-parantunut-oppilas
http://www.lokakuunliike.com/mirja-heleniuksen-blogi/laki-on-niin-kuin-se-luetaan
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/koulukiusaaminen-rjhti-ksiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekija-ei-puutu-lapsen-kaltoinkohteluun-sijaishuollossa-mita-tehda
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-herattaa-suuria-tunteita-puretaan-sosiaalityontekijoiden-myytteja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-kiireellisesta-sijoituksesta-tehdaan-pysyva-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lskln-vakivaltatyon-opas-eli-kuinka-lyoda-lasta-oikein
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityontekijat-tuomareina-helsingin-hallinto-oikeus
RSS Feed
