Lapsella on oikeus olla lapsi Vuosi sitten marraskuussa Helsingin kaupungin päiväkodissa 58-vuotias lastentarhanopettaja huusi pienokaiselle ja sitten iski avokämmenellä tätä päähän ohimon alueelle.
Kyseessä oli tavallinen ulosmenotilanne. Lapselle oli puettu ulkovaatteet ja hän oli ulostanut housuihinsa. Lastentarhanopettaja oli huutanut pienelle lapselle tästä syystä.
Pieni lapsi oli reagoinut huutamiseen mennen makaamaan patjalle. Lastentarhaopettaja kertoi oikeudelle, että oli mennyt nostamaan lasta ja samanaikaisesti läpsäissyttä tätä ohimolle. Hänen mukaansa sekä hän että lapsi olivat järkyttyneet tilanteesta. Lapsi oli enemmänkin säikähtänyt kuin tuntenut kipua.
Myös käräjillä todistanut toinen hoitaja kertoi, ettei "uskonut" lapselle aiheutuneen lyönnistä kipua.
Todistajan mukaan lyönti oli kuitenkin ollut napakka.
Todistaja kuvaili, kuinka lapsi jäi makaamaan lattialle ja samalla itki.
Todistajan mukaan 58-vuotias oli ennen lyöntiä huutanut lapselle kovaan ääneen. Hän oli ollut tilanteessa aggressiivinen ja kiihtynyt.
Lastentarhanopettaja vastasi alun perin Helsingin käräjäoikeudessa syytteeseen pahoinpitelystä. Hän myönsi käräjäsalissa teon, mutta katsoi, että kyse on lievästä pahoinpitelystä. Helsingin käräjäoikeus oli eri mieltä siitä aiheutuiko lapselle kipua vai ei. Oikeuden mukaan on selvää, että lyönti aiheutti lapselle kipua.
Pahoinpitely on kohdistunut pieneen puolustuskyvyttömään lapseen. Se on kohdistunut lapseen, joka oli 58-vuotiaan hoidossa päiväkodissa työaikana. Erityinen vastuu lapsesta oli ollut juuri lastentarhaopettajalla.
Näillä perustein käräjäoikeus totesi, ettei teko ole vähäinen. Oikeus tuomitsi ex-lastentarhanopettajan 70 päiväsakkoon.
Suomen lain mukaan lasten kanssa työskentelevillä tulee olla nuhteeton rikosrekisteri väkivallan suhteen. Tähän vedoten käräjillä tuomittu nainen valitti päätöksestä Helsingin hovioikeuteen.
Hän katsoi, että käräjäoikeuden tuomio on "epätarkoituksenmukainen", koska hänen työsuhteensa on peruutettu tapauksen johdosta.
Teon seuraamus oli hänen mielestä ankara: hän on menettänyt työnsä 58-vuotiaana, lähellä eläkeikää. Hänen on vaikea enää työllistyä. Työpaikan menetys aiheutti myös merkittävää eläketulojen alenemista.
Hovioikeus katsoo tiistaina antamassaan päätöksessä:
- Yksittäisestä avokämmenellä tapahtuneesta läpsäyksestä aiheutunutta työpaikan menetystä voidaan pitää sellaisena poikkeuksellisena ja ennakoimattomana seikkana, joka voidaan ottaa rangaistusta määrättäessä huomioon", toteaa hovioikeus viitaten samalla korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen vuodelta 2006. (KKO 2006/44).
Hovi alensi sakkojen määrän 40 päiväsakkoon. Se ei lieventänyt pahoinpitelyä lieväksi pahoinpitelyksi.
Lokakuun Liike tahtoo huomauttaa, ettei tavallisen kansan kohdalla yksittäisen pahoinpitelyn kohdalla mietitä mahdollista työllistymisen estymistä tulevaisuudessa, vaikka rikosrekisterejä tarkistetaan monissa työsuhteissa tänä päivänä monista syistä. Tärkeää on myös havaita, ettei hoitotyössä vieläkään selkeästi osata erottaa miten väkivaltainen teko lapselle on lyönti, vaikka se ei aiheuttaisikaan fyysistä kipua. Lastenhoitoalalla selkeästi ei myöskään ymmärretä vieläkään kuinka herkässä iässä kaksivuotias on, kun lyönti ei heitä itseään vakavana asiana huolettanut.
Lokakuun Liike tahtoo myös huomauttaa, ettei sakkojärjestelyllä mitenkään ennaltaehkäistä väkivaltaisuuden uusiutumista. Nykykäytäntö valtion tuomiotoimintatavoissa väkivallan kohdalla on hyvin vanhanaikainen sekä turhauttavuudessaan väkivallan kierrettä ylläpitävä. Luonnollisesti uhreille tulisi antaa korvaukset kärsimästään kivusta ja muissa menetyksissään ja heille tulisi olla tarjolla kriisiapua ja vastaaja tulisi asettaa maksamaan maksukykynsä mukaisesti oikeudenkäyntikuluja, mutta sakkorangaistusta pohtiessa tulisi olla mielummin tarjolla ammatillisesti pätevää kuntouttavaa väkivaltatyötä, joka tukisi väkivaltaan ajatunutta pois väkivaltaisista ratkaisuista sekä auttaisi löytämään tunteidensäätelykykyä. Myös väkivaltatyön tulisi olla humaania väkivaltaan ajatunutta kohtaan.
Väkivaltaisuus on kuitenkin aina malliopittua, stressaavaksi koetun tilanteen aiheuttamaa haastavaa käytöstä ja yhteiskunnan tulisi osata kokonaisuudessaan kantaa oma vastuunsa sen edessä sen kierrettä katkaistessa. Pelkkä sakkorangaistus ei juurikaan tue meitä muutoin kuin valtion kassan pyörittämisessä, jolla tuetaan viranomaisten palkkatuloja ilman todellista tulosta.
Lue myös:
Lastentarhanopettaja löi kaksivuotiasta avokämmenellä - kaupunki järjesti pikapotkut (IL 20.12.2016):
http://m.iltalehti.fi/uutiset/201612202200043373_uu.shtml…
5 ikävää lapsuusmuistoa, jotka saattavat vaikuttaa aikuisiälläkin (Mielen Ihmeet):
http://mielenihmeet.fi/5-ikavaa-lapsuusmuistoa-saattavat-v…/
Kyseessä oli tavallinen ulosmenotilanne. Lapselle oli puettu ulkovaatteet ja hän oli ulostanut housuihinsa. Lastentarhanopettaja oli huutanut pienelle lapselle tästä syystä.
Pieni lapsi oli reagoinut huutamiseen mennen makaamaan patjalle. Lastentarhaopettaja kertoi oikeudelle, että oli mennyt nostamaan lasta ja samanaikaisesti läpsäissyttä tätä ohimolle. Hänen mukaansa sekä hän että lapsi olivat järkyttyneet tilanteesta. Lapsi oli enemmänkin säikähtänyt kuin tuntenut kipua.
Myös käräjillä todistanut toinen hoitaja kertoi, ettei "uskonut" lapselle aiheutuneen lyönnistä kipua.
Todistajan mukaan lyönti oli kuitenkin ollut napakka.
Todistaja kuvaili, kuinka lapsi jäi makaamaan lattialle ja samalla itki.
Todistajan mukaan 58-vuotias oli ennen lyöntiä huutanut lapselle kovaan ääneen. Hän oli ollut tilanteessa aggressiivinen ja kiihtynyt.
Lastentarhanopettaja vastasi alun perin Helsingin käräjäoikeudessa syytteeseen pahoinpitelystä. Hän myönsi käräjäsalissa teon, mutta katsoi, että kyse on lievästä pahoinpitelystä. Helsingin käräjäoikeus oli eri mieltä siitä aiheutuiko lapselle kipua vai ei. Oikeuden mukaan on selvää, että lyönti aiheutti lapselle kipua.
Pahoinpitely on kohdistunut pieneen puolustuskyvyttömään lapseen. Se on kohdistunut lapseen, joka oli 58-vuotiaan hoidossa päiväkodissa työaikana. Erityinen vastuu lapsesta oli ollut juuri lastentarhaopettajalla.
Näillä perustein käräjäoikeus totesi, ettei teko ole vähäinen. Oikeus tuomitsi ex-lastentarhanopettajan 70 päiväsakkoon.
Suomen lain mukaan lasten kanssa työskentelevillä tulee olla nuhteeton rikosrekisteri väkivallan suhteen. Tähän vedoten käräjillä tuomittu nainen valitti päätöksestä Helsingin hovioikeuteen.
Hän katsoi, että käräjäoikeuden tuomio on "epätarkoituksenmukainen", koska hänen työsuhteensa on peruutettu tapauksen johdosta.
Teon seuraamus oli hänen mielestä ankara: hän on menettänyt työnsä 58-vuotiaana, lähellä eläkeikää. Hänen on vaikea enää työllistyä. Työpaikan menetys aiheutti myös merkittävää eläketulojen alenemista.
Hovioikeus katsoo tiistaina antamassaan päätöksessä:
- Yksittäisestä avokämmenellä tapahtuneesta läpsäyksestä aiheutunutta työpaikan menetystä voidaan pitää sellaisena poikkeuksellisena ja ennakoimattomana seikkana, joka voidaan ottaa rangaistusta määrättäessä huomioon", toteaa hovioikeus viitaten samalla korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen vuodelta 2006. (KKO 2006/44).
Hovi alensi sakkojen määrän 40 päiväsakkoon. Se ei lieventänyt pahoinpitelyä lieväksi pahoinpitelyksi.
Lokakuun Liike tahtoo huomauttaa, ettei tavallisen kansan kohdalla yksittäisen pahoinpitelyn kohdalla mietitä mahdollista työllistymisen estymistä tulevaisuudessa, vaikka rikosrekisterejä tarkistetaan monissa työsuhteissa tänä päivänä monista syistä. Tärkeää on myös havaita, ettei hoitotyössä vieläkään selkeästi osata erottaa miten väkivaltainen teko lapselle on lyönti, vaikka se ei aiheuttaisikaan fyysistä kipua. Lastenhoitoalalla selkeästi ei myöskään ymmärretä vieläkään kuinka herkässä iässä kaksivuotias on, kun lyönti ei heitä itseään vakavana asiana huolettanut.
Lokakuun Liike tahtoo myös huomauttaa, ettei sakkojärjestelyllä mitenkään ennaltaehkäistä väkivaltaisuuden uusiutumista. Nykykäytäntö valtion tuomiotoimintatavoissa väkivallan kohdalla on hyvin vanhanaikainen sekä turhauttavuudessaan väkivallan kierrettä ylläpitävä. Luonnollisesti uhreille tulisi antaa korvaukset kärsimästään kivusta ja muissa menetyksissään ja heille tulisi olla tarjolla kriisiapua ja vastaaja tulisi asettaa maksamaan maksukykynsä mukaisesti oikeudenkäyntikuluja, mutta sakkorangaistusta pohtiessa tulisi olla mielummin tarjolla ammatillisesti pätevää kuntouttavaa väkivaltatyötä, joka tukisi väkivaltaan ajatunutta pois väkivaltaisista ratkaisuista sekä auttaisi löytämään tunteidensäätelykykyä. Myös väkivaltatyön tulisi olla humaania väkivaltaan ajatunutta kohtaan.
Väkivaltaisuus on kuitenkin aina malliopittua, stressaavaksi koetun tilanteen aiheuttamaa haastavaa käytöstä ja yhteiskunnan tulisi osata kokonaisuudessaan kantaa oma vastuunsa sen edessä sen kierrettä katkaistessa. Pelkkä sakkorangaistus ei juurikaan tue meitä muutoin kuin valtion kassan pyörittämisessä, jolla tuetaan viranomaisten palkkatuloja ilman todellista tulosta.
Lue myös:
Lastentarhanopettaja löi kaksivuotiasta avokämmenellä - kaupunki järjesti pikapotkut (IL 20.12.2016):
http://m.iltalehti.fi/uutiset/201612202200043373_uu.shtml…
5 ikävää lapsuusmuistoa, jotka saattavat vaikuttaa aikuisiälläkin (Mielen Ihmeet):
http://mielenihmeet.fi/5-ikavaa-lapsuusmuistoa-saattavat-v…/
RSS Feed
