Vuosaaren terveyskeskus on puhuttanut valtamediaakin, sen muutosten jälkeen, kun terveysasema uudistui sen otettua käyttöön 1.12.2017 terveys- ja hyvinvointikeskus -palvelumallin. Terveys- ja hyvinvointikeskuksen hissien edessä voi kuulla keskustelua, joka ei mairittele palvelua.
Vuosaaren terveysaseman asiakkailla on nykyisin nimetty, ammattilainen, joka toimii yhteyshenkilönä ja koordinoi asiakkaan palvelukokonaisuutta. Ainakin Helsingin kaupungin tiedotteen mukaan. Useat osin valittavat, ettei yhteishenkilöön saa yhteyttä ja jos saa tämä on kiukkuinen, tyly ja ilmoittaa, että on liian kiireinen asian käsittelyyn. Erityisesti eläkeikäiset ovat kokeneet palvelun töykeäksi, kun heitä jututtaa ovella.
Helsingin kaupungin tiedote toteaa:
"Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tekevät tiiviimmin yhteistyötä asiakkaiden hyväksi."
Kuitenkin Lokakuun Liikkeen tietoon on tullut, että ongelmia on ollut ja asiakastyytyväisyyden saamiseksi olisi palvelun tarjonnassa paljon petrattavaa Vuosaaressa.
TE-toimiston asiantuntija, jonka nimeä toimituksemme ei paljasta, on kuullut usealta asiakkaaltaan, että Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksessa palvelu on pahimmillaan asiakkaille huutamista ja heidän käskyttämistä. Työntekijät oireilevat muutoksiin työssään tunteidensäätelyvaikeuksilla ja kohdistavat stressinsä asiakkaisiin.
Eräs Lokakuun liikkeelle yhteydessä ollut kertoi, että vuoden 2016 lopulla hakiessaan lääkäriltä B-lausuntoa psykoterapian KELA:n tuen jatkohakemuksen vuoksi, ei ulkomaalaistaustainen lääkäri ollut tiennyt velvollisuudekseen toteuttaa tällaista ja potilas oli joutunut jopa lääkärin kanssa väittelemään asiasta, jossa lopulta lääkäri oli luovuttanut ja tämän jälkeen kysynyt potilaalta toteuttaessaan lausuntoa vuoden kestävään tukeen, tuleeko lausunnon olla vapaamuotoinen, A-lausunto vai B-lausunto. Kun kyseinen potilas jätti asiasta kirjallisen palautteen terveyskeskuksen palautelaatikkoon, ei hän saanut palautteseen mitään vastausta koskaan ja kukaan ei ollut häneen myöhemmin yhteydessä selvittääkseen lääkärinsä ammattitaidon puutteiden havainnointia potilaalta tai edes pahoitellakseen tapahtunutta. Kyseinen lääkäri ei myöskään tahtonut kiinnittää potilaan valitukseen mielenterveydellisestä oireilustaan huomiota ja käsitteli asian sanoen: "Sinähän olet psykoterapiassa."
Vuosaaren terveyskeskuksen ulkomaalaistaustaisesta lääkäristä oli myös aiemmin vuodesta syntynyt keskustelua somessa ja tästä julkaisi Helsingin Uutiset 9.2.2016, mutta kaiketi ongelmaa ei saatu korjattua ylilääkäri Taina Salon toimesta, joka oli kommentoinut itselleen vaikeaksi osallistua somekeskusteluun potilaiden asioista.
Samainen potilas sai sittemmin itselleen sairaanhoitajan yhteyshenkilökseen ja joutui pyytämään itselleen lausuntoa KELA:lle, koska oli terveydentilaltaan romahtanut, kun lääkäri ei ollut psykoterapian B-lausunnon kirjaamisyhteydessä osoittanut kiinnostusta hoidon tarvetta kohtaan, vaan oli todennut, että psykoterapia saa riittää.
Vaikka moniammatillista yhteistyötä luvataan ja koordinointiin luvataan ammattilainen moniammatillisessa yhteistyössä, kävi niinkin surullisesti, että potilaalle tehtiin lausunto sairauspäivärahaan, vaikka potilas ei ollut tähän oikeutettu, sillä ei ollut ollut tarpeeksi pitkään jälkeen kuntoutustuen työttömänä työnhakijana. Lääkärin olisi pitänyt kirjoittaa lausunto kuntoutustukeen.
Kaiken lisäksi lääkäri ensin unohti luvattuaan tektiviestissään kirjoittaa lausunnon seuraavalla viikolla kirjottaa lausunnon ja asian havaitseminen jäi potilaan vastuulle, joka oli alentuneessa kyvyssä toimia. Tämän lisäksi lausunnon sairaseläkkeeseen kirjatessaan lääkäri päättikin raksia ruutuun kohdan, jossa ilmoittaa, ettei ota kantaa potilaan työkykyyn, kun lausuntoa juuri pyydettiin kannanottona työkykyyn ja tämä ei kelvannut tietenkään KELA:lle, joka ei voinut laittaa sitten lausuntoa eteenpäin. Tämän jälkeen lääkärin päättäessä korjata lausunnon, tämä ei tiennyt, ettei hän voi vanhaa lausuntoa korjata tietokannasta, joka järjestelmänä on rakennettu niin, ettei lääkäri voi jälkikäteen muokata kirjauksia potilaan oikeusturvaksi ja tehtyään kirjauskorjausta vanhaan, ei hän kyennytkään siinä potilaan läsnäollessa sitä tallentamaan ja näin ollen tulostamaan ja potilas joutui selventämään tälle lääkärille, että lääkärin koettama toimenpide ei ole mahdollinen potilaan oikeusturvaksi.
Mahdollisesti tämän toisen suomalaistaustaisen lääkärin toteuttamat lausumistavat estivät lopulta potilaalta saada tukea tuoksi puoleksi vuodeksi, sillä sitä haettiin lopulta puoleksi vuodeksi useita kuukaiseja myöhässä ja lopullisessa päätöksessä tuli ilmi samoihin aikoihin, kun tuen tarpeen oli arvioitu loppuvan, että tukea hakevalla on edessä paljon vielä hyvää työkykyä ja hän jää taantuvassa tuen pyynnössä tukea vaille.
Kuntoutuminen oli toteutunut tuon 8 kuukauden aikana psykoterapian keinoin, tosin potilas jäi ilman taloudellisia tukia kahdesti kuukaudeksi tuon ajan jakson ajan selvitellessään lääkärin toiminnan aiheuttamia sotkuja saadessaan tätä kuuluisaa ammatillista koordinointia, josta ilmoitetaan Helsingin kaupungin sivuilla.
Syksyllä potilas ilmotautui heti kyseisen ei toteutuneen sairaseläkejakson jälkeen TE-toimistoon ja pyysi saada tukea ja pääsi tuetun työllistymisen palvelulinjalle oltuaan kuitenkin kolme ja puolivuotta työttä työkyvyn menettämisen jälkeen.
TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjan tapaamisella lähdettiin heti asiaan ja katsottiin mahdollisia työllistymiskeinoja ja keskustelussa ilmeni, että terveydellisistä syistä työttä ollut asiakas olisi oikeutettu palkkatukeen, mutta TE-toimiston asiantuntija tarvitsisi vielä Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksen lääkäriltä lausunnon, jossa ilmenisi lyhyesti asiakkaan sairaskertomus mainintoina diagnooseista eli siitä mihin hoitoa on saanut sekä sairasloma- ja kuntoutusajankohdista. Lisäksi asiakkaalle tarjottiin mahdollisuutta päästä TE-toimiston psykologille ammatinvalintatesteihin asiakkaan tuodessa esille tahtovansa vaihtaa alaa, tehdä töitä ja päästä opiskelemaan jotain uutta.
Jopa löytyi työ, joka kiinnosti asiakasta todella ja joka haki juuri palkkatuettuja työntekijöitä. Asiakkaan ajatus oli työllistyä pian ja miettiä siinä samalla sitten opintopolkua tulevassa.
TE-toimistosta olosuhteesta iloisena siirryttyään ulos, tuo helsinkiläinen soitti heti työtä tarjoavalla taholle kyselläkseen lisää työstä ja tämä lisäsi hänen tahtotilaansa päästä tuohon paikkaan työskentelemään. Hän soitti myös samantein Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskukseen yhteyshenkilölleen ja jätti viestin ja sai hyvin pian vastauksen soittopyyntöönsä.
Asiakas esitti tuolloin 23.8.2017 asiansa kiireelliseksi ja kertoi avoimesta työpaikasta ja oikeudestaan palkkatukeen ja TE-toimiston tarpeesta saada lääkärin lausunto. Yhteyshenkilö ihmeteli tätä ja oli jokseenkin vastahakoinen tätä asiaa viemään eteenpäin, mutta potilas puhutti tätä yhteyshenkilöään toimimaan, joka sitten lupasi selvittää asiaa lääkäriltä.
Kesti hetken ja asiasta ei kuulunut vastausta ja potilas soitti terveys- ja hyvinvointikeskukseen yhteyshenkilölleen uudelleen, joka olikin unohtanut jo asian ja lupasi selvittää asiaa uudelleen ja soittaa takaisin. Kun yhteyshenkilö lopulta soitti, oli asiakas itse estynyt ja yhteyshenkilö lupasi soittaa myöhemmin.
Soittoa ei kuulunut, sillä yhteyshenkilö kirjasikin asiansa potilaan omakantaan ja tästä tuli kyllä tekstiviesti-ilmoitus potilaalle, joka tosin ei havainnut tätä useiden mm. Sokoksen mainosviestien lomasta, koska ei ollut odottanut saavansa terveydenhoidolta tuntemattomasta lähteestä tekstiviestiä, joka ilmoittaa kirjauksesta omakantaan.
Potilas odotti ja odotti kiltisti ja lopulta käveli sitten 17.10.2017 terveys- ja hyvinvointikeskukseen ja kysyi vastaanottovirkailijalta, josko tämä osaisi kertoa miten asia on edennyt. Hänelle tulostettiin epikriiseistä kirjaukset 12.9.2017, joissa selveni, että lääkäri, joka olikin jo kolmas lääkäri vuoden sisällä ja jolle nyt vuorostaan yhteyshenkilö oli asian vienyt oli konsultoinut seniori Kemppaista ja nyt näiden lääkäreiden näkemys oli, että potilaan esittämä lausuntopyyntö ei olekaan tässä asiassa samalla tavalla riittävä kuin esimerkiksi silloin, kun potilas pyytää lausuntoa sairaspäivärahaa tai sairaseläkettä varten, vaan terveyskeskuslääkärien mukaan TE-toimiston tulee toimittaa heille kirjallinen pyyntö lausunnosta.
Tämän lisäksi terveys- ja hyvinvointikeskuksen yhteyshenkilö omassa sähköisessä viestissään ilmoittaa potilaalle kantanaan:
"Oma kannanottoni asiaan on, ettei TE-toimistolla tulisi olla mitään syytä pyytää sairaustietojasi."
Asiakas olikin sitten havaittuaan tämän kumman seikan yhteyshenkilöönsä TE-toimistossa yhteydessä ensin sähköpostilla, jossa kirjasi sanatarkkaan lääkäreiden nimet ja heidän kirjauksensa ja samoin yhteyshenkilönsä terveys- ja hyvinvointikeskuksessa nimen sekä kirjauksen kokonaisuudessa, jossa mm lukee myös:
"Terveysasemalta kirjoitetaan lausuntoja eri tarkoituksiin ja niistä on omat ohjeensa meillä."
kuitenkaan tuomatta esille tarkkaan hallintolain mukaisesti mihin ohjeistukseen nyt toimimattomuudessa vuorostaan vedotaan.
TE-toimistolla työelämää koskevien päätösten asiantuntija oli kummissaan, sillä muut heidän asiakkaat eivät ole joutuneet palkkatukiasiassa pyytämään TE-toimistolta kirjallista lausuntopyyntöä vietäväksi terveyskeskuslääkärille, vaan heidän asiakkaat ovat saaneet itse esittää sanallisesti tuon lausuntopyynnön ja tämä on johtanut lausunnon saamiseen. Asiantuntija totesi tosin myös ihmettelevän sitä, miten luulee terveyskeskuksen ammattilainen, joka koordinoi terveyskeskuksen asiakkaan saamia palveluja, että hän voisi tehdä terveydellisistä syistä myönnetyn palkkatuen puollon asiakkaalleen ilman lääkäriltä saatua lausuntoa. Hän myös ihmetteli, miksi terveys- ja hyvinvointikeskuksen yhteyshenkilö ei ollut ollut yhteydessä TE-toimistoon ja kysynyt sieltä miksi kyseistä lausuntoa tarvitaan palkkatukea varten ja mikä on yleinen käytäntö tässä seikassa, kun Helsingin kaupungin sivuilla luvataan Vuosaaren siirryttyä terveys- ja hyvinvointikeskus -toimintamalliin parempaa moniammatillista yhteistyötä.
TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjan asiantuntija tosin myös totesi, että ongelmia on ollut aiemminkin Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksen kanssa yhteistyössä. Hän kertoi, että tällaisia tilanteita varten heillä on TE-toimistolla yhteyshenkilö, joka tulee olemaan Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskukseen yhteydessä, jotta jatkossa yhteistyö toteutuisi jouhevasti. Tämän lisäksi hän tarjoutui olemaan Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksen asiakkaan yhteyshenkilöön yhteydessä asian selvitämiseksi ja lupasi jopa tuottaa tuon tarpeettoman kirjallisen lausuntopyynnön, jotta asia pääsisi etenemään.
Jostain syystä yleiseksi asenteeksi on noussut, että ihmiset eivät haluaisi töihin. Näihin ihmisiin voi tutustua vaikkapa käymällä keskustelua TE-toimistolla ravaaviin tai heitä TE-toimistolla tukeviin. Taustalla on hurjia tarinoita monesta epäkohdasta valtion palvelun tarjonnassa, kun työtä tekevät eivät tee työtään kuten se kuuluisi tehdä tukeakseen työttämiä takaisin työelämään.
Lokakuun liike huomauttaa, että ihmisen työttömyyteen liittyy jonkin asteista leimaantumista ja leimaamista. Ihmisen työttömyydellä on tutkitusti suuri vaikutus sille, millaiseksi hänet mielletään. Yleisimmin tuota leimaa tuo esille negatiivinen retoriikka, jossa tuodaan esille työttömän yhteiskuntaan sopimattomuutta. Työttömiä vanhempia leimataan jopa suoraan lasten kasvattamiseen ja huoltamiseen kyvyttömiksi ja työttömyyden tuoma köyhyys liitetään myös vanhemmuudessa kyvyttömyydeksi vastata lapsen kehitystarpeisiin.
Ihmisten työllistäminen ja työllistyminen tulisi siis olla kaikessa tuessa se yksi tärkein seikka tässä kulutushysteerisessä valtiossa, jossa peruskoulutuskin on luotu, jotta lapset oppivat mahdollisimman pian itsenäisiksi avainkaulalapsiksi, jotta molemmat vanhemmat voivat olla töissä sen sijaan että joku perheestä olisi heitä kotona vastassa vastaamassa heidän kehitystarpeisiin muutoinkin kuin vain satunnaisin WhatsApp-viestein. Lapseltahan odotetaan peruskoulutuksen jälkeen kykyä päästä jatkokoulutukseen sekä työllistyä, jotta voi tehdä lisää avainkaulalapsia tuottamaan valtion viranomaisten palkan taakse veromarkkoja.
Lue myös:
Työtön Go! - Elena Uusitalo:
https://elenauusitalo.weebly.com/blog/tyoton-go
Vuosaaren terveysaseman asiakkailla on nykyisin nimetty, ammattilainen, joka toimii yhteyshenkilönä ja koordinoi asiakkaan palvelukokonaisuutta. Ainakin Helsingin kaupungin tiedotteen mukaan. Useat osin valittavat, ettei yhteishenkilöön saa yhteyttä ja jos saa tämä on kiukkuinen, tyly ja ilmoittaa, että on liian kiireinen asian käsittelyyn. Erityisesti eläkeikäiset ovat kokeneet palvelun töykeäksi, kun heitä jututtaa ovella.
Helsingin kaupungin tiedote toteaa:
"Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tekevät tiiviimmin yhteistyötä asiakkaiden hyväksi."
Kuitenkin Lokakuun Liikkeen tietoon on tullut, että ongelmia on ollut ja asiakastyytyväisyyden saamiseksi olisi palvelun tarjonnassa paljon petrattavaa Vuosaaressa.
TE-toimiston asiantuntija, jonka nimeä toimituksemme ei paljasta, on kuullut usealta asiakkaaltaan, että Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksessa palvelu on pahimmillaan asiakkaille huutamista ja heidän käskyttämistä. Työntekijät oireilevat muutoksiin työssään tunteidensäätelyvaikeuksilla ja kohdistavat stressinsä asiakkaisiin.
Eräs Lokakuun liikkeelle yhteydessä ollut kertoi, että vuoden 2016 lopulla hakiessaan lääkäriltä B-lausuntoa psykoterapian KELA:n tuen jatkohakemuksen vuoksi, ei ulkomaalaistaustainen lääkäri ollut tiennyt velvollisuudekseen toteuttaa tällaista ja potilas oli joutunut jopa lääkärin kanssa väittelemään asiasta, jossa lopulta lääkäri oli luovuttanut ja tämän jälkeen kysynyt potilaalta toteuttaessaan lausuntoa vuoden kestävään tukeen, tuleeko lausunnon olla vapaamuotoinen, A-lausunto vai B-lausunto. Kun kyseinen potilas jätti asiasta kirjallisen palautteen terveyskeskuksen palautelaatikkoon, ei hän saanut palautteseen mitään vastausta koskaan ja kukaan ei ollut häneen myöhemmin yhteydessä selvittääkseen lääkärinsä ammattitaidon puutteiden havainnointia potilaalta tai edes pahoitellakseen tapahtunutta. Kyseinen lääkäri ei myöskään tahtonut kiinnittää potilaan valitukseen mielenterveydellisestä oireilustaan huomiota ja käsitteli asian sanoen: "Sinähän olet psykoterapiassa."
Vuosaaren terveyskeskuksen ulkomaalaistaustaisesta lääkäristä oli myös aiemmin vuodesta syntynyt keskustelua somessa ja tästä julkaisi Helsingin Uutiset 9.2.2016, mutta kaiketi ongelmaa ei saatu korjattua ylilääkäri Taina Salon toimesta, joka oli kommentoinut itselleen vaikeaksi osallistua somekeskusteluun potilaiden asioista.
Samainen potilas sai sittemmin itselleen sairaanhoitajan yhteyshenkilökseen ja joutui pyytämään itselleen lausuntoa KELA:lle, koska oli terveydentilaltaan romahtanut, kun lääkäri ei ollut psykoterapian B-lausunnon kirjaamisyhteydessä osoittanut kiinnostusta hoidon tarvetta kohtaan, vaan oli todennut, että psykoterapia saa riittää.
Vaikka moniammatillista yhteistyötä luvataan ja koordinointiin luvataan ammattilainen moniammatillisessa yhteistyössä, kävi niinkin surullisesti, että potilaalle tehtiin lausunto sairauspäivärahaan, vaikka potilas ei ollut tähän oikeutettu, sillä ei ollut ollut tarpeeksi pitkään jälkeen kuntoutustuen työttömänä työnhakijana. Lääkärin olisi pitänyt kirjoittaa lausunto kuntoutustukeen.
Kaiken lisäksi lääkäri ensin unohti luvattuaan tektiviestissään kirjoittaa lausunnon seuraavalla viikolla kirjottaa lausunnon ja asian havaitseminen jäi potilaan vastuulle, joka oli alentuneessa kyvyssä toimia. Tämän lisäksi lausunnon sairaseläkkeeseen kirjatessaan lääkäri päättikin raksia ruutuun kohdan, jossa ilmoittaa, ettei ota kantaa potilaan työkykyyn, kun lausuntoa juuri pyydettiin kannanottona työkykyyn ja tämä ei kelvannut tietenkään KELA:lle, joka ei voinut laittaa sitten lausuntoa eteenpäin. Tämän jälkeen lääkärin päättäessä korjata lausunnon, tämä ei tiennyt, ettei hän voi vanhaa lausuntoa korjata tietokannasta, joka järjestelmänä on rakennettu niin, ettei lääkäri voi jälkikäteen muokata kirjauksia potilaan oikeusturvaksi ja tehtyään kirjauskorjausta vanhaan, ei hän kyennytkään siinä potilaan läsnäollessa sitä tallentamaan ja näin ollen tulostamaan ja potilas joutui selventämään tälle lääkärille, että lääkärin koettama toimenpide ei ole mahdollinen potilaan oikeusturvaksi.
Mahdollisesti tämän toisen suomalaistaustaisen lääkärin toteuttamat lausumistavat estivät lopulta potilaalta saada tukea tuoksi puoleksi vuodeksi, sillä sitä haettiin lopulta puoleksi vuodeksi useita kuukaiseja myöhässä ja lopullisessa päätöksessä tuli ilmi samoihin aikoihin, kun tuen tarpeen oli arvioitu loppuvan, että tukea hakevalla on edessä paljon vielä hyvää työkykyä ja hän jää taantuvassa tuen pyynnössä tukea vaille.
Kuntoutuminen oli toteutunut tuon 8 kuukauden aikana psykoterapian keinoin, tosin potilas jäi ilman taloudellisia tukia kahdesti kuukaudeksi tuon ajan jakson ajan selvitellessään lääkärin toiminnan aiheuttamia sotkuja saadessaan tätä kuuluisaa ammatillista koordinointia, josta ilmoitetaan Helsingin kaupungin sivuilla.
Syksyllä potilas ilmotautui heti kyseisen ei toteutuneen sairaseläkejakson jälkeen TE-toimistoon ja pyysi saada tukea ja pääsi tuetun työllistymisen palvelulinjalle oltuaan kuitenkin kolme ja puolivuotta työttä työkyvyn menettämisen jälkeen.
TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjan tapaamisella lähdettiin heti asiaan ja katsottiin mahdollisia työllistymiskeinoja ja keskustelussa ilmeni, että terveydellisistä syistä työttä ollut asiakas olisi oikeutettu palkkatukeen, mutta TE-toimiston asiantuntija tarvitsisi vielä Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksen lääkäriltä lausunnon, jossa ilmenisi lyhyesti asiakkaan sairaskertomus mainintoina diagnooseista eli siitä mihin hoitoa on saanut sekä sairasloma- ja kuntoutusajankohdista. Lisäksi asiakkaalle tarjottiin mahdollisuutta päästä TE-toimiston psykologille ammatinvalintatesteihin asiakkaan tuodessa esille tahtovansa vaihtaa alaa, tehdä töitä ja päästä opiskelemaan jotain uutta.
Jopa löytyi työ, joka kiinnosti asiakasta todella ja joka haki juuri palkkatuettuja työntekijöitä. Asiakkaan ajatus oli työllistyä pian ja miettiä siinä samalla sitten opintopolkua tulevassa.
TE-toimistosta olosuhteesta iloisena siirryttyään ulos, tuo helsinkiläinen soitti heti työtä tarjoavalla taholle kyselläkseen lisää työstä ja tämä lisäsi hänen tahtotilaansa päästä tuohon paikkaan työskentelemään. Hän soitti myös samantein Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskukseen yhteyshenkilölleen ja jätti viestin ja sai hyvin pian vastauksen soittopyyntöönsä.
Asiakas esitti tuolloin 23.8.2017 asiansa kiireelliseksi ja kertoi avoimesta työpaikasta ja oikeudestaan palkkatukeen ja TE-toimiston tarpeesta saada lääkärin lausunto. Yhteyshenkilö ihmeteli tätä ja oli jokseenkin vastahakoinen tätä asiaa viemään eteenpäin, mutta potilas puhutti tätä yhteyshenkilöään toimimaan, joka sitten lupasi selvittää asiaa lääkäriltä.
Kesti hetken ja asiasta ei kuulunut vastausta ja potilas soitti terveys- ja hyvinvointikeskukseen yhteyshenkilölleen uudelleen, joka olikin unohtanut jo asian ja lupasi selvittää asiaa uudelleen ja soittaa takaisin. Kun yhteyshenkilö lopulta soitti, oli asiakas itse estynyt ja yhteyshenkilö lupasi soittaa myöhemmin.
Soittoa ei kuulunut, sillä yhteyshenkilö kirjasikin asiansa potilaan omakantaan ja tästä tuli kyllä tekstiviesti-ilmoitus potilaalle, joka tosin ei havainnut tätä useiden mm. Sokoksen mainosviestien lomasta, koska ei ollut odottanut saavansa terveydenhoidolta tuntemattomasta lähteestä tekstiviestiä, joka ilmoittaa kirjauksesta omakantaan.
Potilas odotti ja odotti kiltisti ja lopulta käveli sitten 17.10.2017 terveys- ja hyvinvointikeskukseen ja kysyi vastaanottovirkailijalta, josko tämä osaisi kertoa miten asia on edennyt. Hänelle tulostettiin epikriiseistä kirjaukset 12.9.2017, joissa selveni, että lääkäri, joka olikin jo kolmas lääkäri vuoden sisällä ja jolle nyt vuorostaan yhteyshenkilö oli asian vienyt oli konsultoinut seniori Kemppaista ja nyt näiden lääkäreiden näkemys oli, että potilaan esittämä lausuntopyyntö ei olekaan tässä asiassa samalla tavalla riittävä kuin esimerkiksi silloin, kun potilas pyytää lausuntoa sairaspäivärahaa tai sairaseläkettä varten, vaan terveyskeskuslääkärien mukaan TE-toimiston tulee toimittaa heille kirjallinen pyyntö lausunnosta.
Tämän lisäksi terveys- ja hyvinvointikeskuksen yhteyshenkilö omassa sähköisessä viestissään ilmoittaa potilaalle kantanaan:
"Oma kannanottoni asiaan on, ettei TE-toimistolla tulisi olla mitään syytä pyytää sairaustietojasi."
Asiakas olikin sitten havaittuaan tämän kumman seikan yhteyshenkilöönsä TE-toimistossa yhteydessä ensin sähköpostilla, jossa kirjasi sanatarkkaan lääkäreiden nimet ja heidän kirjauksensa ja samoin yhteyshenkilönsä terveys- ja hyvinvointikeskuksessa nimen sekä kirjauksen kokonaisuudessa, jossa mm lukee myös:
"Terveysasemalta kirjoitetaan lausuntoja eri tarkoituksiin ja niistä on omat ohjeensa meillä."
kuitenkaan tuomatta esille tarkkaan hallintolain mukaisesti mihin ohjeistukseen nyt toimimattomuudessa vuorostaan vedotaan.
TE-toimistolla työelämää koskevien päätösten asiantuntija oli kummissaan, sillä muut heidän asiakkaat eivät ole joutuneet palkkatukiasiassa pyytämään TE-toimistolta kirjallista lausuntopyyntöä vietäväksi terveyskeskuslääkärille, vaan heidän asiakkaat ovat saaneet itse esittää sanallisesti tuon lausuntopyynnön ja tämä on johtanut lausunnon saamiseen. Asiantuntija totesi tosin myös ihmettelevän sitä, miten luulee terveyskeskuksen ammattilainen, joka koordinoi terveyskeskuksen asiakkaan saamia palveluja, että hän voisi tehdä terveydellisistä syistä myönnetyn palkkatuen puollon asiakkaalleen ilman lääkäriltä saatua lausuntoa. Hän myös ihmetteli, miksi terveys- ja hyvinvointikeskuksen yhteyshenkilö ei ollut ollut yhteydessä TE-toimistoon ja kysynyt sieltä miksi kyseistä lausuntoa tarvitaan palkkatukea varten ja mikä on yleinen käytäntö tässä seikassa, kun Helsingin kaupungin sivuilla luvataan Vuosaaren siirryttyä terveys- ja hyvinvointikeskus -toimintamalliin parempaa moniammatillista yhteistyötä.
TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjan asiantuntija tosin myös totesi, että ongelmia on ollut aiemminkin Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksen kanssa yhteistyössä. Hän kertoi, että tällaisia tilanteita varten heillä on TE-toimistolla yhteyshenkilö, joka tulee olemaan Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskukseen yhteydessä, jotta jatkossa yhteistyö toteutuisi jouhevasti. Tämän lisäksi hän tarjoutui olemaan Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksen asiakkaan yhteyshenkilöön yhteydessä asian selvitämiseksi ja lupasi jopa tuottaa tuon tarpeettoman kirjallisen lausuntopyynnön, jotta asia pääsisi etenemään.
Jostain syystä yleiseksi asenteeksi on noussut, että ihmiset eivät haluaisi töihin. Näihin ihmisiin voi tutustua vaikkapa käymällä keskustelua TE-toimistolla ravaaviin tai heitä TE-toimistolla tukeviin. Taustalla on hurjia tarinoita monesta epäkohdasta valtion palvelun tarjonnassa, kun työtä tekevät eivät tee työtään kuten se kuuluisi tehdä tukeakseen työttämiä takaisin työelämään.
Lokakuun liike huomauttaa, että ihmisen työttömyyteen liittyy jonkin asteista leimaantumista ja leimaamista. Ihmisen työttömyydellä on tutkitusti suuri vaikutus sille, millaiseksi hänet mielletään. Yleisimmin tuota leimaa tuo esille negatiivinen retoriikka, jossa tuodaan esille työttömän yhteiskuntaan sopimattomuutta. Työttömiä vanhempia leimataan jopa suoraan lasten kasvattamiseen ja huoltamiseen kyvyttömiksi ja työttömyyden tuoma köyhyys liitetään myös vanhemmuudessa kyvyttömyydeksi vastata lapsen kehitystarpeisiin.
Ihmisten työllistäminen ja työllistyminen tulisi siis olla kaikessa tuessa se yksi tärkein seikka tässä kulutushysteerisessä valtiossa, jossa peruskoulutuskin on luotu, jotta lapset oppivat mahdollisimman pian itsenäisiksi avainkaulalapsiksi, jotta molemmat vanhemmat voivat olla töissä sen sijaan että joku perheestä olisi heitä kotona vastassa vastaamassa heidän kehitystarpeisiin muutoinkin kuin vain satunnaisin WhatsApp-viestein. Lapseltahan odotetaan peruskoulutuksen jälkeen kykyä päästä jatkokoulutukseen sekä työllistyä, jotta voi tehdä lisää avainkaulalapsia tuottamaan valtion viranomaisten palkan taakse veromarkkoja.
Lue myös:
Työtön Go! - Elena Uusitalo:
https://elenauusitalo.weebly.com/blog/tyoton-go
RSS Feed
