Eerikan tapauksen viranomaistyötä kiitettävän rehellisesti pohtinut yliopistonlehtori ja valtiotieteiden tohtori Aino Kääriäinen reflektoi Talentia -lehdessä sosiaalityön hiljaista tietoa:
”Hiljaisella tiedolla ei voi perustella mitään sosiaalityössä. Kun joudumme tekemään asiakkaidemme henkilökohtaiseen elämään vaikuttavia päätöksiä, meidän on kuitenkin kyettävä ne myös aina perustelemaan.”
Sosiaalityö on ammatillista viranomaistoimintaa, johon ei voi kätkeytyä julkilausumattomia perusteluja. Täsmällisen tiedon vaatimusta ei voi korvata vetoamalla hiljaiseen tietoon, Kääriäinen sanoo.
Hiljaisen tiedon käsite rantautui suomalaiseen sosiaalityöhön 1980- luvun lopulla ja sen käyttö levisi nopeasti 2000- luvulle siirryttäessä varhaisen puuttumisen ideologian myötä. Sosiaalityössä " hiljainen tieto" on harhaanjohtava käsite, sillä ilmiössä ei ole kyse sen paremmin tiedosta kuin hiljaisuudesta.
Sosiologit Adam Jamrozik ja Luisa Nocella huomauttivat jo 90- luvulla kirjassaan Sociology of Social Problems, että sosiaalityön oletettu hiljainen tieto on usein vain vanhentuneita ja virheellisiä uskomuksia, yhdenmukaisuuden pakkoon perustuvaa ryhmäkäyttäytymistä ja epäeettisiä ja lainvastaisia organisaatiokäytäntöjä ja toimintarutiineja.
Hiljainen tieto vaikuttaakin pikemmin äänekkäältä vihapuheelta ja propagandalta, jolla oikeutetaan sosiaalityön asiantuntijuutta, legitimiteettiä, mandaattia ja vallan- ja reviirinlaajennushankkeita.
Politisoitu hiljaisen tiedon käsite perustuu Polanyin väärintulkintaan ja pyrkii kritiikin estämiseen
Vaikka monissa sosiaalialan tutkimuksissa on osoitettu hiljaisen tiedon näkyväksi tekemisen välttämättömyys työn laadun kannalta, käsitettä alettiin Michael Polanyi:ta (tacit knowledge) väärinymmärtäen ja -tulkiten käyttää kuvaamaan ikäänkuin olemassa olevaa tietovarantoa (Kääriäinen & Kuusisto- Niemi, Janus vol 13 (4),452-460).
Varatuomari Leeni ikonen kuvaa kirjassaan Salassapidettävä- suojeleeko laki lasta vai lastensuojelijaa ?kuinka lastensuojelun asiakassuunnitelmien laatimista hankaloittaa yleensä se, ettei lastensuojelun työntekijä tiedä tai kykene yksilöimään huostaanoton jatkamisen perusteita ja niitä seikkoja, joiden tulee muuttua lapsen kotiuttamiseksi. Kuitenkin sanaparia "hiljainen tieto " on käytetty Suomalaisissa hallinto-oikeuksissa huostaanottopäätösten perusteluna( Ikonen, 2013, 418).
Sirpa Kuusisto-Niemi ja Aino Kääriäinen ilmoittivat jo vuosia sitten vastustavansa sosiaalityön toiminnan perustelua hiljaisella tiedolla. Heidän mukaansa hiljainen tieto antaa työntekijälle ennemminkin vahvan eettisen velvollisuuden tehdä näkyväksi sen, mitä työssään havainnoi ja ajattelee (Janus vol 13(4), 452 ).
"Sanattomuus, hiljaisuus, implisiittisyys, intuitiivisyys, non- verbaalisuus, vaikeneminen ja näkymättömyys ovat sanoja, jotka on säännönmukaisesti liitetty puheeseen sosiaalityön tiedonmuodostuksesta ja tietämisestä. Tälle puhelle on tunnusomaista, että se muotoutuu joko julistukseksi, kuten ”Sosiaalityöntekijöillä on hiljaista tietoa!”, tai vetoomukseksi ”Mutta tässä unohdetaan kokonaan työntekijöiden hiljainen tieto!”. Puhe hiljaisesta tiedosta näyttää noudattavan sellaista retoriikan kaavaa, jossa sen nimeäminen on jo argumentti sinänsä. Kuulijan odotetaan hiljaisen tiedon nimeämisen jälkeen virittyvän ylevään ja kunnioittavaan mielentilaan, jossa ei ole sijaa kritiikille tai kyseenalaistamiselle. Hiljainen tieto riittää sellaisenaan. Tiedonmuodostuksen kannalta hiljaisesta tiedosta puhuminen näyttää sosiaalityössä johtaneen tilanteeseen, joka on tiedon luomisen ja kumuloitumisen antiteesi (Mt., 454- 455).
Kääriäinen ja Kuusisto-Niemi kysyivät aiheellisesti miksi sosiaalityön dokumentoimatonta työtä ja eksplisiittisesti perustelemattomia ratkaisuja puolustellaan ja perustellaan hiljaisella tiedolla ja sen olemassaololla. Tutkijoiden mukaan hiljaisen tiedon taakse piiloutuminen – pelkkä puhuminen siitä – pitää lopettaa. Tieto pitää tehdä näkyväksi. Oman työn arviointi ja kriittinen suhtautuminen sen dokumentointiin muodostaa asiantuntijuuden perustan (Mt., 452 - 460)
Oletettu "hiljainen tieto" on mielivaltaan johtava oikeusturvaongelma
Tutkijoiden toive tiedon näkyvyydestä ei ole toteutunut sosiaalityön nykyisissä käytännöissä. Kääriäinen vetoaakin jälleen avoimen tiedon puolesta Talentia- lehdessä. Hänen mukaansa tiedon avoin reflektointi edellyttää tiedon näkyväksi tekemistä puheeksi, sanoiksi ja teksteiksi.
– Hiljaisesti tiedetty on saatava näkyviin ja jaettavaksi. Siksi jakamisen välineet korostuvat sosiaalityössä. Dokumentointi on tärkein väline saattaa kyseinen tieto näkyväksi. Oman työn arviointi ja kriittinen suhtautuminen sen dokumentointiin muodostavat asiantuntijuuden perustan.
Dokumentointi onkin jatkuvaa valintojen tekoa. Valinnoilla on merkitystä, koska tekstit jäävät elämään. Asiakirjoihin tallennetun tiedon häviämättömyyttä on pidetty haavoittavana erityisesti asiakkaiden kannalta.
– Opettaessani muistutan, että asiakirjoja tulisi kirjoittaa aina asiakkaan elämäntilanteen parantamiseksi. Ei vain siksi, että dokumentointi on työhön kuuluva velvollisuus.
Kirjoittajana työntekijä tekee retorisia valintoja. Hän voi muuttaa tahattomasti tai tahallaan tapaamisen aikana käytyjä keskusteluja tai tapahtumakulkuja.
Aino Kääriäisen mukaan asiakirjakirjoittamisen eettisyyden perusta on dialogissa. Mitä avoimemmin ammattilainen keskustelee kohtaamisessa myös asiakirjan kirjoittamisesta ja osallistaa asiakkaan kertomaan näkemyksiään sen sisällöistä, sitä vähemmän asiakassuhteen dokumentointi herättää myöhemmin epäluuloja ja ahdistusta.
– Kun asiakas kohdataan vastavuoroisessa suhteessa, työntekijä voi myös kirjoittaa niin, ettei asiakirjoista muodostu kumpaakaan osapuolta loukkaavia, vähätteleviä tai mitätöiviä tekstejä.
Kääriäinen muistuttaa Helsingin Maunulassa kehitetystä dokumentoivasta työtavasta ( yhteiskirjaaminen). Siellä on asiakkaille luovutettu asiakastapaamisesta laaditut asiakirjat, joita he ovat voineet arvioida, korjata tai täydentää reaaliajassa. Työtapa on vähentänyt vastentahtoisia huostaanottoja, muutoksenhakuja, valituksia ja kanteluita.
Kääriäinen kehottaa sosiaalityöntekijöitä tutkimaan omia ajattelu- ja toimintatapojaan, koska ne vaikuttavat asiakastyöhön:
– Jos ei tunnista itseään ammattilaisena ja hiljaisen tiedon laatikoissa on jemmassa paljon juttuja, ne laatikot voivat päsähdellä hallitsemattomasti auki kesken jonkin työtilanteen. Ja sitten oletkin emootioidesi vietävänä.
– Mitä enemmän työkulttuurissa on hiljaista ja jakamatonta tietoa, sen hallitsemattomampaa ja ennakoimattomampaa työyhteisön toiminta on, Kääriäinen varoittaa ( Tasala, Talentia, 20.7.2016) .
Hiljainen tieto onkin äänekästä vihapuhetta?
Kääriäisen peräänkuuluttaman avoimuuden ja dialogisuuden hengen vastaisesti Talentia- lehti leimaa asiakkaiden oikeusturvaansa korjaavat pyrkimykset selventää ja oikaista asiantuntijoiden usein virheelliseen " hiljaiseen tietoon" perustuvia dokumentteja omia asiakirjoja tuottamalla vahingolliseksi asiakirjakilpavarusteluksi.
Jutussa annetaan hiljaisesti ymmärtää, että turhien asiakirjojen tuottaminen olisi yksinomaan huoltajuudesta riitelevien asiakkaiden taipumus vaikka sosiaalitoimen asiakkaisiin kohdistamat turhat tutkimukset lausuntoineen ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti (Morris, 2015). Kuka tutkisi kuinka paljon lastensuojelussa poltetaan vuosittain veronmaksajien rahoja lausuntotehtailuun l. erilaisiin useimmiten jo tehtyjen päätösten oikeuttamiseksi laadittuihin yleensä asiakkaita mustamaalaaviin olosuhde-, lastensuojeluntarve-, mielenterveys-, vauvahavainnointi-, vanhemmuuden- ja vuorovaikutusarviointilausuntoihin?
Tutkimusta kaipaisi myös missä määrin nk. moniammatillinen yhteistyö perustuu julkilausumattomiin vihjailuihin. Kääriäinenhän on aiemmissa tutkimuksisaan (2003, 165 – 166) havainnut, että sosiaalityöntekijät eivät halua kategorisoida asiakkaitaan suoraan vaan tekevät sen moniammatillisen ryhmän avulla, käyttämällä kategorisoinnissaan moniammatillisen ryhmän ääntä ja asiantuntijastatuksia (esim. psykiatri).
Omat antipatiat ja vihantunteet siis sanoitetaan toisilla, hallinnollistetaan ja medikalisoidaan. Moniammatillisesta työryhmästä tulee sosiaalityöntekijän "hiljaisen tiedon" tai pikemminkin vaietun vihapuheen kuoro ja monistamo. Menettelytapa hävittää vastuun ja estää myös asiakkaiden valitusmahdollisuudet päätöksistä ja väärinkäytöksistä.
Sinikka Mönkkönen osoitti väitöskirjassaan, ettei dialogista vuorovaikutusta kuvaavaa puhetapaa näkynyt sosiaalialan asiakastyön tarinoissa, tutkijan kenttätyön havainnoissa sen enempää kuin sosiaali- ja terveysalan työryhmissä tai julkisessa keskustelussa (2002, 85). Tutkimustieto osoittaa myös, että lapsen edun kulmakivi; lasten kuuleminen ei toteudu lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosessien missään vaiheessa (Oranen 2008; Heinonen 2011; Pajulammi 2014; Tolonen 2015).
Anitta Jokisen tutkimissa Helsingin lastensuojelun avohuollon asiakassuunnitelmissa asiakkaiden osallisuuden kokemukset eivät vastanneet virallista osallisuuden normia. Vanhempien kokemus oli, etteivät he ole asiakirjoissa subjekteja vaan objekteja, joilla ei ole mahdollisuutta määritellä, mitä asiakirjoihin kirjoitetaan ( 2014, 73-74).
Lastensuojelun fabrikoidut asiakirjat perustuvat julkilausumattomiin vihjailuihin ja todistamattomiin syytöksiin
Professori Bo Edvardsson on kiinnittänyt huomiota lastensuojelun työntekijöiden laajamittaiseen asiakirjatehtailuun ja - manipulointiin, jolle hän antoi nimen fabrikointi. Hänen tutkimansa lastensuojelun selvitykset eivät perustuneet objektiiviseen tosiseikkaselvittelyyn vaan muistuttivat enemmän subjektiivisia syytekirjelmiä, joissa oli sellaisia tyypillisiä piirteitä kuin yksipuolinen valikointi, epäluotettavuus, toistaminen ja tietojen epämääräisyys.
Edvardsson kuvaa sosiaalitoimen auktoriteettien ajattelu- ja suhtautumistapoja vanhempiin ja lapsiin syyttämisstrategioiksi, joissa väärennetään ja manipuloidaan joko todisteita, tietoja tai suhteita. Syyttämisstrategiat ovat Edvardssonin mukaan valtastrategioita, joilla tavoitellaan tiettyä päätöstä tai kontrollin tasoa.
Lastensuojelussa eivät tunnu edelleenkään toteutuvan yleiset oikeusperiaatteet eivätkä ammattieettiset ihanteet. Tutkimustietoa ei kerätä , käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994; Pekkarinen 2011; Finnila- Tuohimaa 2013).
Kirjaamiskäytännöt pyrkivät objektiivisen dokumentaation sijaan turvaamaan työntekijöiden selustaa ja oikeuttamaan jo tehtyjä tai suunnitteilla olevia päätöksiä.
Asiakkaista pyritään etsimään epätieteellisillä menetelmillä kalliita asiantuntijapalveluita, laitostutkimuksia ja - säilytyksiä edellyttäviä ja oikeuttavia puutteita ja vikoja. Auttamisen lopputulos on perheiden voimaantumisen ja kotiuttamisen sijaan liian usein perheiden leimaaminen, syrjäyttäminen ja/ tai lapsen huostaanotto, joka tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan valvomattomaan laitoshoitoon liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen-Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).
Asiakkaiden viimeisetkin oikeusturvan rippeet lastensuojeluprosesseissa häviävät hallinto-oikeuskäsittelyn ja toimimattomien valitusreittien myötä.
Tosiseikkaselvittelyn, näytönarvioinnin, asiakkaiden suullisen kuulemisen ja toimivien valitusreittien puuttuessa hallinto-oikeudenkäytön perustaksi muodostuvat puutteellisesti koulutettujen, usein jäävien ja sijaishuollon edunvalvontaan keskittyvien työntekijöiden vanhemmuutta arvioivat tarkistamattomat lausunnot, tuntemukset ja kuvaukset.
Asiakkaan oikeusturva on oman aktiivisuuden varassa- tarkista asiakirjasi hiljaisen tiedon varalta!
Iltalehti uutisoi hiljattain äidistä, joka menetti lapsensa sosiaalitoimessa " hiljaisesti tiedettyjen" rikollistaipumusten ja sosiaalitoimen keksimän rikosrekisterin takia.
Äiti ihmettelee, miksei asiakaskertomuksessa ole lain edellyttämällä tavalla mainintaa, kuka tietopyyntöjä on tehnyt, koska, kenelle ja millä perusteilla.
- Asiakirjoissa on luvaton määrä perätöntä tietoa, hän huokaa.
- Ja lokitietojen mukaan useat kymmenet lastensuojelutyöntekijät ovat käyneet niitä katselemassa.
Jokaisen lastensuojelussa asioineen on hyvä muistaa, että rekisteritietoja arkistoidaan pahimmillaan 120 vuotta ja virheelliset merkinnät vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, jopa seuraavaan sukupolveen, jossa niitä voidaan käyttää huostaanoton perusteina.
Asiakkaiden kannattaa siis tarkistaa omat rekisteritietonsa ja vaatia korjaukset lastensuojelun virheellisiin merkintöihin, joita on tavallisesti runsaasti.
Rekisteritietojen tarkastuspyyntö
on maksutonta kerran vuodessa ja anotaan lapsen nimellä. Rekisteritiedot on lain mukaan toimitettava kahden viikon tai erityistapauksissa viimeistään kuukauden sisällä tarkastuspyynnöstä. Mikäli papereita ei toimiteta, kannattaa kääntyä tietosuojavaltuutetun puoleen.
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/59166_Rekisteritietojen_tarkastuspyynto.pdf
http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=24e13858-7313-4dd9-90df-cbdf2ac2cd9b&groupId=64384
http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/106082_rekisteritietojen_tarkastuspyynto.pdf
Virheellisten rekisteritietojen korjaaminen
Mikäli rekisteritiedoissa ilmenee virheitä, on rekisterinpitäjän omasta tai rekisteröidyn aloitteesta korjattava virheellinen tieto. Rekisteröidyn on anottava oikeutta kirjallisesti perustellen esim. ”Rekisteritietojen korjaamispyyntö” – lomakkeella. Lomake toimitetaan oman asiointipisteen henkilökunnalle. Jos tietojen korjaamisesta kieltäydytään, pyydä kieltäytymisestä kirjallinen päätös ja mene tietosuojavaltuutetun tai juristin juttusille.
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/58425_Rekisteritietojen_korjaamispyynto.pdf
http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=20c44d08-4453-493f-8995-077652ab4c1e&groupId=112876
http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/106095_potilastietojen_korjaamisvaatimus.pdf
Selvitys omien henkilötietojen käsittelystä
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan yksityisyyttä turvaa erityislaki, jonka mukaan asiakkaalle tulee antaa tiedot hänen henkilötietojaan käsitelleistä viimeisen kahden vuoden ajalta ilman erityistä syytä. Terveydenhuollossa potilas saa ilman erityistä syytä lokitietonsa kahden vuoden ajalta. Muilla hallinnonaloilla lokitietoja luovutetaan harkinnanvaraisesti julkisuuslain asianosaisen tiedonsaantioikeuden nojalla.
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/58426_Selvitys_omien_henkilotietojen_kasittelysta.pdf
http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=cc7671b4-d55f-4054-a8d9-20f2e5b69354&groupId=64384
http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/106089_kayttolokitietojen_tarkastuspyynto.pdf
Lue myös:
http://docplayer.fi/97873-Hiljaisen-tiedon-vallasta-nakyvan-tiedon-valtaan-tiedon-nakyvaksi-tekemisen-puolesta.html
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
”Hiljaisella tiedolla ei voi perustella mitään sosiaalityössä. Kun joudumme tekemään asiakkaidemme henkilökohtaiseen elämään vaikuttavia päätöksiä, meidän on kuitenkin kyettävä ne myös aina perustelemaan.”
Sosiaalityö on ammatillista viranomaistoimintaa, johon ei voi kätkeytyä julkilausumattomia perusteluja. Täsmällisen tiedon vaatimusta ei voi korvata vetoamalla hiljaiseen tietoon, Kääriäinen sanoo.
Hiljaisen tiedon käsite rantautui suomalaiseen sosiaalityöhön 1980- luvun lopulla ja sen käyttö levisi nopeasti 2000- luvulle siirryttäessä varhaisen puuttumisen ideologian myötä. Sosiaalityössä " hiljainen tieto" on harhaanjohtava käsite, sillä ilmiössä ei ole kyse sen paremmin tiedosta kuin hiljaisuudesta.
Sosiologit Adam Jamrozik ja Luisa Nocella huomauttivat jo 90- luvulla kirjassaan Sociology of Social Problems, että sosiaalityön oletettu hiljainen tieto on usein vain vanhentuneita ja virheellisiä uskomuksia, yhdenmukaisuuden pakkoon perustuvaa ryhmäkäyttäytymistä ja epäeettisiä ja lainvastaisia organisaatiokäytäntöjä ja toimintarutiineja.
Hiljainen tieto vaikuttaakin pikemmin äänekkäältä vihapuheelta ja propagandalta, jolla oikeutetaan sosiaalityön asiantuntijuutta, legitimiteettiä, mandaattia ja vallan- ja reviirinlaajennushankkeita.
Politisoitu hiljaisen tiedon käsite perustuu Polanyin väärintulkintaan ja pyrkii kritiikin estämiseen
Vaikka monissa sosiaalialan tutkimuksissa on osoitettu hiljaisen tiedon näkyväksi tekemisen välttämättömyys työn laadun kannalta, käsitettä alettiin Michael Polanyi:ta (tacit knowledge) väärinymmärtäen ja -tulkiten käyttää kuvaamaan ikäänkuin olemassa olevaa tietovarantoa (Kääriäinen & Kuusisto- Niemi, Janus vol 13 (4),452-460).
Varatuomari Leeni ikonen kuvaa kirjassaan Salassapidettävä- suojeleeko laki lasta vai lastensuojelijaa ?kuinka lastensuojelun asiakassuunnitelmien laatimista hankaloittaa yleensä se, ettei lastensuojelun työntekijä tiedä tai kykene yksilöimään huostaanoton jatkamisen perusteita ja niitä seikkoja, joiden tulee muuttua lapsen kotiuttamiseksi. Kuitenkin sanaparia "hiljainen tieto " on käytetty Suomalaisissa hallinto-oikeuksissa huostaanottopäätösten perusteluna( Ikonen, 2013, 418).
Sirpa Kuusisto-Niemi ja Aino Kääriäinen ilmoittivat jo vuosia sitten vastustavansa sosiaalityön toiminnan perustelua hiljaisella tiedolla. Heidän mukaansa hiljainen tieto antaa työntekijälle ennemminkin vahvan eettisen velvollisuuden tehdä näkyväksi sen, mitä työssään havainnoi ja ajattelee (Janus vol 13(4), 452 ).
"Sanattomuus, hiljaisuus, implisiittisyys, intuitiivisyys, non- verbaalisuus, vaikeneminen ja näkymättömyys ovat sanoja, jotka on säännönmukaisesti liitetty puheeseen sosiaalityön tiedonmuodostuksesta ja tietämisestä. Tälle puhelle on tunnusomaista, että se muotoutuu joko julistukseksi, kuten ”Sosiaalityöntekijöillä on hiljaista tietoa!”, tai vetoomukseksi ”Mutta tässä unohdetaan kokonaan työntekijöiden hiljainen tieto!”. Puhe hiljaisesta tiedosta näyttää noudattavan sellaista retoriikan kaavaa, jossa sen nimeäminen on jo argumentti sinänsä. Kuulijan odotetaan hiljaisen tiedon nimeämisen jälkeen virittyvän ylevään ja kunnioittavaan mielentilaan, jossa ei ole sijaa kritiikille tai kyseenalaistamiselle. Hiljainen tieto riittää sellaisenaan. Tiedonmuodostuksen kannalta hiljaisesta tiedosta puhuminen näyttää sosiaalityössä johtaneen tilanteeseen, joka on tiedon luomisen ja kumuloitumisen antiteesi (Mt., 454- 455).
Kääriäinen ja Kuusisto-Niemi kysyivät aiheellisesti miksi sosiaalityön dokumentoimatonta työtä ja eksplisiittisesti perustelemattomia ratkaisuja puolustellaan ja perustellaan hiljaisella tiedolla ja sen olemassaololla. Tutkijoiden mukaan hiljaisen tiedon taakse piiloutuminen – pelkkä puhuminen siitä – pitää lopettaa. Tieto pitää tehdä näkyväksi. Oman työn arviointi ja kriittinen suhtautuminen sen dokumentointiin muodostaa asiantuntijuuden perustan (Mt., 452 - 460)
Oletettu "hiljainen tieto" on mielivaltaan johtava oikeusturvaongelma
Tutkijoiden toive tiedon näkyvyydestä ei ole toteutunut sosiaalityön nykyisissä käytännöissä. Kääriäinen vetoaakin jälleen avoimen tiedon puolesta Talentia- lehdessä. Hänen mukaansa tiedon avoin reflektointi edellyttää tiedon näkyväksi tekemistä puheeksi, sanoiksi ja teksteiksi.
– Hiljaisesti tiedetty on saatava näkyviin ja jaettavaksi. Siksi jakamisen välineet korostuvat sosiaalityössä. Dokumentointi on tärkein väline saattaa kyseinen tieto näkyväksi. Oman työn arviointi ja kriittinen suhtautuminen sen dokumentointiin muodostavat asiantuntijuuden perustan.
Dokumentointi onkin jatkuvaa valintojen tekoa. Valinnoilla on merkitystä, koska tekstit jäävät elämään. Asiakirjoihin tallennetun tiedon häviämättömyyttä on pidetty haavoittavana erityisesti asiakkaiden kannalta.
– Opettaessani muistutan, että asiakirjoja tulisi kirjoittaa aina asiakkaan elämäntilanteen parantamiseksi. Ei vain siksi, että dokumentointi on työhön kuuluva velvollisuus.
Kirjoittajana työntekijä tekee retorisia valintoja. Hän voi muuttaa tahattomasti tai tahallaan tapaamisen aikana käytyjä keskusteluja tai tapahtumakulkuja.
Aino Kääriäisen mukaan asiakirjakirjoittamisen eettisyyden perusta on dialogissa. Mitä avoimemmin ammattilainen keskustelee kohtaamisessa myös asiakirjan kirjoittamisesta ja osallistaa asiakkaan kertomaan näkemyksiään sen sisällöistä, sitä vähemmän asiakassuhteen dokumentointi herättää myöhemmin epäluuloja ja ahdistusta.
– Kun asiakas kohdataan vastavuoroisessa suhteessa, työntekijä voi myös kirjoittaa niin, ettei asiakirjoista muodostu kumpaakaan osapuolta loukkaavia, vähätteleviä tai mitätöiviä tekstejä.
Kääriäinen muistuttaa Helsingin Maunulassa kehitetystä dokumentoivasta työtavasta ( yhteiskirjaaminen). Siellä on asiakkaille luovutettu asiakastapaamisesta laaditut asiakirjat, joita he ovat voineet arvioida, korjata tai täydentää reaaliajassa. Työtapa on vähentänyt vastentahtoisia huostaanottoja, muutoksenhakuja, valituksia ja kanteluita.
Kääriäinen kehottaa sosiaalityöntekijöitä tutkimaan omia ajattelu- ja toimintatapojaan, koska ne vaikuttavat asiakastyöhön:
– Jos ei tunnista itseään ammattilaisena ja hiljaisen tiedon laatikoissa on jemmassa paljon juttuja, ne laatikot voivat päsähdellä hallitsemattomasti auki kesken jonkin työtilanteen. Ja sitten oletkin emootioidesi vietävänä.
– Mitä enemmän työkulttuurissa on hiljaista ja jakamatonta tietoa, sen hallitsemattomampaa ja ennakoimattomampaa työyhteisön toiminta on, Kääriäinen varoittaa ( Tasala, Talentia, 20.7.2016) .
Hiljainen tieto onkin äänekästä vihapuhetta?
Kääriäisen peräänkuuluttaman avoimuuden ja dialogisuuden hengen vastaisesti Talentia- lehti leimaa asiakkaiden oikeusturvaansa korjaavat pyrkimykset selventää ja oikaista asiantuntijoiden usein virheelliseen " hiljaiseen tietoon" perustuvia dokumentteja omia asiakirjoja tuottamalla vahingolliseksi asiakirjakilpavarusteluksi.
Jutussa annetaan hiljaisesti ymmärtää, että turhien asiakirjojen tuottaminen olisi yksinomaan huoltajuudesta riitelevien asiakkaiden taipumus vaikka sosiaalitoimen asiakkaisiin kohdistamat turhat tutkimukset lausuntoineen ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti (Morris, 2015). Kuka tutkisi kuinka paljon lastensuojelussa poltetaan vuosittain veronmaksajien rahoja lausuntotehtailuun l. erilaisiin useimmiten jo tehtyjen päätösten oikeuttamiseksi laadittuihin yleensä asiakkaita mustamaalaaviin olosuhde-, lastensuojeluntarve-, mielenterveys-, vauvahavainnointi-, vanhemmuuden- ja vuorovaikutusarviointilausuntoihin?
Tutkimusta kaipaisi myös missä määrin nk. moniammatillinen yhteistyö perustuu julkilausumattomiin vihjailuihin. Kääriäinenhän on aiemmissa tutkimuksisaan (2003, 165 – 166) havainnut, että sosiaalityöntekijät eivät halua kategorisoida asiakkaitaan suoraan vaan tekevät sen moniammatillisen ryhmän avulla, käyttämällä kategorisoinnissaan moniammatillisen ryhmän ääntä ja asiantuntijastatuksia (esim. psykiatri).
Omat antipatiat ja vihantunteet siis sanoitetaan toisilla, hallinnollistetaan ja medikalisoidaan. Moniammatillisesta työryhmästä tulee sosiaalityöntekijän "hiljaisen tiedon" tai pikemminkin vaietun vihapuheen kuoro ja monistamo. Menettelytapa hävittää vastuun ja estää myös asiakkaiden valitusmahdollisuudet päätöksistä ja väärinkäytöksistä.
Sinikka Mönkkönen osoitti väitöskirjassaan, ettei dialogista vuorovaikutusta kuvaavaa puhetapaa näkynyt sosiaalialan asiakastyön tarinoissa, tutkijan kenttätyön havainnoissa sen enempää kuin sosiaali- ja terveysalan työryhmissä tai julkisessa keskustelussa (2002, 85). Tutkimustieto osoittaa myös, että lapsen edun kulmakivi; lasten kuuleminen ei toteudu lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosessien missään vaiheessa (Oranen 2008; Heinonen 2011; Pajulammi 2014; Tolonen 2015).
Anitta Jokisen tutkimissa Helsingin lastensuojelun avohuollon asiakassuunnitelmissa asiakkaiden osallisuuden kokemukset eivät vastanneet virallista osallisuuden normia. Vanhempien kokemus oli, etteivät he ole asiakirjoissa subjekteja vaan objekteja, joilla ei ole mahdollisuutta määritellä, mitä asiakirjoihin kirjoitetaan ( 2014, 73-74).
Lastensuojelun fabrikoidut asiakirjat perustuvat julkilausumattomiin vihjailuihin ja todistamattomiin syytöksiin
Professori Bo Edvardsson on kiinnittänyt huomiota lastensuojelun työntekijöiden laajamittaiseen asiakirjatehtailuun ja - manipulointiin, jolle hän antoi nimen fabrikointi. Hänen tutkimansa lastensuojelun selvitykset eivät perustuneet objektiiviseen tosiseikkaselvittelyyn vaan muistuttivat enemmän subjektiivisia syytekirjelmiä, joissa oli sellaisia tyypillisiä piirteitä kuin yksipuolinen valikointi, epäluotettavuus, toistaminen ja tietojen epämääräisyys.
Edvardsson kuvaa sosiaalitoimen auktoriteettien ajattelu- ja suhtautumistapoja vanhempiin ja lapsiin syyttämisstrategioiksi, joissa väärennetään ja manipuloidaan joko todisteita, tietoja tai suhteita. Syyttämisstrategiat ovat Edvardssonin mukaan valtastrategioita, joilla tavoitellaan tiettyä päätöstä tai kontrollin tasoa.
Lastensuojelussa eivät tunnu edelleenkään toteutuvan yleiset oikeusperiaatteet eivätkä ammattieettiset ihanteet. Tutkimustietoa ei kerätä , käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994; Pekkarinen 2011; Finnila- Tuohimaa 2013).
Kirjaamiskäytännöt pyrkivät objektiivisen dokumentaation sijaan turvaamaan työntekijöiden selustaa ja oikeuttamaan jo tehtyjä tai suunnitteilla olevia päätöksiä.
Asiakkaista pyritään etsimään epätieteellisillä menetelmillä kalliita asiantuntijapalveluita, laitostutkimuksia ja - säilytyksiä edellyttäviä ja oikeuttavia puutteita ja vikoja. Auttamisen lopputulos on perheiden voimaantumisen ja kotiuttamisen sijaan liian usein perheiden leimaaminen, syrjäyttäminen ja/ tai lapsen huostaanotto, joka tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan valvomattomaan laitoshoitoon liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen-Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).
Asiakkaiden viimeisetkin oikeusturvan rippeet lastensuojeluprosesseissa häviävät hallinto-oikeuskäsittelyn ja toimimattomien valitusreittien myötä.
Tosiseikkaselvittelyn, näytönarvioinnin, asiakkaiden suullisen kuulemisen ja toimivien valitusreittien puuttuessa hallinto-oikeudenkäytön perustaksi muodostuvat puutteellisesti koulutettujen, usein jäävien ja sijaishuollon edunvalvontaan keskittyvien työntekijöiden vanhemmuutta arvioivat tarkistamattomat lausunnot, tuntemukset ja kuvaukset.
Asiakkaan oikeusturva on oman aktiivisuuden varassa- tarkista asiakirjasi hiljaisen tiedon varalta!
Iltalehti uutisoi hiljattain äidistä, joka menetti lapsensa sosiaalitoimessa " hiljaisesti tiedettyjen" rikollistaipumusten ja sosiaalitoimen keksimän rikosrekisterin takia.
Äiti ihmettelee, miksei asiakaskertomuksessa ole lain edellyttämällä tavalla mainintaa, kuka tietopyyntöjä on tehnyt, koska, kenelle ja millä perusteilla.
- Asiakirjoissa on luvaton määrä perätöntä tietoa, hän huokaa.
- Ja lokitietojen mukaan useat kymmenet lastensuojelutyöntekijät ovat käyneet niitä katselemassa.
Jokaisen lastensuojelussa asioineen on hyvä muistaa, että rekisteritietoja arkistoidaan pahimmillaan 120 vuotta ja virheelliset merkinnät vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, jopa seuraavaan sukupolveen, jossa niitä voidaan käyttää huostaanoton perusteina.
Asiakkaiden kannattaa siis tarkistaa omat rekisteritietonsa ja vaatia korjaukset lastensuojelun virheellisiin merkintöihin, joita on tavallisesti runsaasti.
Rekisteritietojen tarkastuspyyntö
on maksutonta kerran vuodessa ja anotaan lapsen nimellä. Rekisteritiedot on lain mukaan toimitettava kahden viikon tai erityistapauksissa viimeistään kuukauden sisällä tarkastuspyynnöstä. Mikäli papereita ei toimiteta, kannattaa kääntyä tietosuojavaltuutetun puoleen.
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/59166_Rekisteritietojen_tarkastuspyynto.pdf
http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=24e13858-7313-4dd9-90df-cbdf2ac2cd9b&groupId=64384
http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/106082_rekisteritietojen_tarkastuspyynto.pdf
Virheellisten rekisteritietojen korjaaminen
Mikäli rekisteritiedoissa ilmenee virheitä, on rekisterinpitäjän omasta tai rekisteröidyn aloitteesta korjattava virheellinen tieto. Rekisteröidyn on anottava oikeutta kirjallisesti perustellen esim. ”Rekisteritietojen korjaamispyyntö” – lomakkeella. Lomake toimitetaan oman asiointipisteen henkilökunnalle. Jos tietojen korjaamisesta kieltäydytään, pyydä kieltäytymisestä kirjallinen päätös ja mene tietosuojavaltuutetun tai juristin juttusille.
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/58425_Rekisteritietojen_korjaamispyynto.pdf
http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=20c44d08-4453-493f-8995-077652ab4c1e&groupId=112876
http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/106095_potilastietojen_korjaamisvaatimus.pdf
Selvitys omien henkilötietojen käsittelystä
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan yksityisyyttä turvaa erityislaki, jonka mukaan asiakkaalle tulee antaa tiedot hänen henkilötietojaan käsitelleistä viimeisen kahden vuoden ajalta ilman erityistä syytä. Terveydenhuollossa potilas saa ilman erityistä syytä lokitietonsa kahden vuoden ajalta. Muilla hallinnonaloilla lokitietoja luovutetaan harkinnanvaraisesti julkisuuslain asianosaisen tiedonsaantioikeuden nojalla.
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/58426_Selvitys_omien_henkilotietojen_kasittelysta.pdf
http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=cc7671b4-d55f-4054-a8d9-20f2e5b69354&groupId=64384
http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/106089_kayttolokitietojen_tarkastuspyynto.pdf
Lue myös:
http://docplayer.fi/97873-Hiljaisen-tiedon-vallasta-nakyvan-tiedon-valtaan-tiedon-nakyvaksi-tekemisen-puolesta.html
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ensi-ja-turvakotien-kaytannot-selvitettava-valittomasti
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
RSS Feed
