Vuosina 2004–2009 Suomessa surmattiin keskimäärin viisi omaa lasta vuodessa eli ajanjakson aikana noin 30 lasta. (Lähde: ”Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta 2003–2012.” Sisäasianministeriön julkaisut 35/2012.)
Samaan aikaan hoitajan toimesta kuoli kuusi potilasta (tapaukset Aino Nykopp ja Katariina Pantila ent. Lönnqvist, o.s. Hyttinen).
Perhesurmien ennaltaehkäisy sai valtavat mittasuhteet. Riskimerkkejä seulottiin ja surmien ennusmerkkejä kirjattiin ylös. Potilaiden mahdollisten surmien ennaltaehkäisystä ei puhuttu sanaakaan.
Suomessa on noin 1 062 000 alaikäistä lasta, joilla on yleensä kaksi vanhempaa. Yhdessä perheessä on keskimäärin 1,7 lasta.
Suomessa on siis (1 062 000 x 2 : 1,7 =) noin 1 249 412 alaikäisen vanhempaa.
Sairaanhoitajia on arviolta 75 000.
Johtopäätöksenä:
30 : 1 249 412 x 100 = 0,0024 %.
6 : 75 000 x 100 = 0,008 %.
> Hoitajat surmaavat aikuisia kolme kertaa todennäköisemmin kuin nämä omia lapsiaan. Tiedossa ei ole, kuinka moni oman lapsensa surmanneista on sairaanhoitaja. Riski tulla murhatuksi kuitenkin tutkitusti kasvaa matkalla kotoa sairaalaan. Kaikki eivät siis koskaan palaa sairaalasta kotiin surmaamaan läheisiään, minkä katsotaan osaltaan lievästi ennaltaehkäisevän riskiä joutua perhesurman uhriksi.
Lähde: Lokakuun liike
Lue juttu perhesurmaksi epäillystä äidistä täältä.