Tuusulan sijaisperheistä tunnetuin on julkkispariskunta Taiveaho/Kaikkonen. He ovat hehkuttaneet onneaan sijaislapsen saannista eri medioissa lokakuusta lähtien. Joulukuussa Lokakuun liike lähetti heille Avoimen Kirjeen.
Keski-Uudessamaassa myös Hannu ja Annette Kemppainen kertoilevat sijaisvanhemmuudestaan.
Kummassakin tapauksessa pistää silmään se, että sijoitukset on suunniteltu kestämään aikuisuuteen asti. Molemmat sijaisperheet kuuluvat perhehoitoyksikkö Pihlajan alaisuuteen.
Huolestuttavana yhtymäkohtana molemmissa tapauksissa on se, että vanhempia ei mainita lainkaan tai heidät mainitaan vain sivulauseessa. Pariskunta Taiveaho/Kaikkonen kertoo joutuneensa hyväksymään, että lapsi voidaan palauttaa biolologisille vanhemmille, mutta artikkelissa kuitenkin myöhemmin todetaan, että pelko ei ole aiheellinen, koska "pienten lasten pitkäaikaisissa sijoituksissa ratkaisu on kuitenkin harvinainen."
Kemppaiset taas kertovat, että "pojan biologisiinkin vanhempiin pyritään pitämään yhteyttä säännöllisin väliajoin". Seuraavassa kappaleessa kerrotaan, että "näillä näkymin poika kuitenkin asuu Kemppaisilla 18-vuotiaaseen asti".
"Näin on suunniteltu", Annette Kemppainen hymyilee.
Me vanhemmat haluaisimme kysyä Tuusulan sosiaalitoimelta, tarkoittaako "säännölliset väliajat" kenties kerran vuodessa päivitettävän asiakassuunnitelman palaveria? (Lue jutun lopusta, mitä asiakassuunnitelma tarkoittaa.)
Tapaako Taiveaho/Kaikkosen lapsi ollenkaan vanhempiaan ja kuinka tätä suhdetta tuetaan?
Sijaisvanhemmista kertoneiden artikkeleiden luettuaan voi perustellusti kysyä, miltä vanhemmista ja muista läheisistä mahtaa tuntua lukea lehdestä, että lapsen huostaanotto on suunniteltu kestävän täysi-ikäisyyteen asti.
Lukivatko he kenties asiasta ensi kertaa lehdestä?
Samaan aikaan lastensuojelulain henki ja painotus on perheen jälleenyhdistämisessä: huostaanoton pitäisi olla äärimmäinen keino, kun kaikki muut keinot ja tukitoimet on käytetty. YK:n ihmisoikeussopimus painottaa perheiden oikeutta. Lasten oikeuksien sopimus painottaa lapsen oikeutta omiin biologisiin vanhempiinsa.
Edellä mainituista lehtijutuista herää epäily, ettei näillä kahdella lapsella ole näitä oikeuksia.
Parempia perheitä ja rikkinäisiä perheitä
Annette Kemppaisen määritelmä huostaanotetuista lapsista on hämmentävä. Kemppainen kertoo olevansa nyt yhden pojan sijaisvanhempi sekä sen, että tuttavan lapsi on asunut joskus aiemmin hänen luonaan. Kuitenkin Kemppainen tietää, että lähes kaikki ovat rikkinäisistä perheistä ja itsekin rikkinäisiä.
Kemppainen ei tässä kohden puhu niistä lukuisista lapsista, jotka on huostaan otettu mm. siksi, että lapsi tarvitsee erityistä tukea, jota taas ei saa ilman huostaanottoa, jos silloinkaan. Huostaanoton käynnistävänä syynä voi myös olla lapsen koulunkäyntiongelma, jonka parantumiseen ei sijaishuoltokaan anna mitään takeita.
Taiveaho/Kaikkosen sijaislapsella ei tämmöisiä ongelmia liene olevan, koska lapsi on lehtitietojen mukaan vasta vuoden vanha. Taiveaho/Kaikkonen pariskunnan kiireiseen perhe-elämään ei sopinekaan rikkinäisestä perheestä tullut rikkinäinen lapsi. Tämän lienee kunnanvaltuutettu Antti Kaikkonen varmistanut oman kuntansa sosiaalitoimelta?
Kemppaisilla on iso tukirengas: on Pihlajaa (joka mainostaa rekrytointitoimintaansa jutun kyljessä), on lastensuojelua, on lääkäriä, on terapeuttia, on omat lapset tukiperheenä. Mutta mihin väliin tässä mahtuvat biologiset vanhemmat, biologiset sisarukset, mummot, papat, muut läheiset ja sukulaiset? Vai rajataanko nämä kaikki pois rajoituspäätöksillä, jotta lapsi voi elää Kemppaisten kanssa?
Kaikesta päätellen poika ei käy kotonaan, koska tarvitaan kaksikin tukiperhettä yhdelle pojalle. Entä, kun Kemppaisille muuttaa/on muuttanut uusi lapsi? Uusi sijoitus tuo tullessaan taas uudet biologiset vanhemmat, biologiset sisarukset, mummot, papat ja muut läheiset ja sukulaiset. Rajataanko nämäkin pois? Käytetään tukiperheenä perheen omia tyttäriä?
Taiveaho/Kaikkosella on sama tilanne. Ehtivätkö he tavata kaikki lapselle tärkeät ihmiset? Mihin he sopivat kiireisen politiikkapariskunnan elämään? Käytetäänkö rajoituspäätöksiä lapsen edun tai sijaisvanhempien edun näin vaatiessa?
Haluaisimme lukijoina tietää, millä tavoin Taiveaho/Kaikkonen pariskunta tai Kemppaiset isoine tukiverkostoineen tukevat lasten läheisiä suhteita.
Entä millä tavoin Tuusulan kunta estää näiden lasten vanhempia muuttumasta kadonneiksi vanhemmiksi, joita sitten parinkymmenen vuoden päästä etsitään kissojen ja koirien kanssa? Television, lehtien, puskaradion kautta?
Millä tavoin lapset tietävät biologisista vanhemmistaan, suvustaan, kummeistaan, sisaruksistaan?
Miten suhde luodaan enää kymmenien vuosien päästä?
Ovatko Kemppaisten lapset kenties heitä, jotka sitoutuvat olemaan Kemppaisille sijoitetun lapsen lopun elämän ihmiset, koska Kemppaiset ovat jo isovanhempi-ikäisiä?
Me vanhemmat toivomme vastausta Tuusulan kunnan sosiaalityöntekijöiltä. Lisäksi haluamme tietää, miksi Tuusulassa kukoistaa lastensuojelu.
Hymy-lehden mukaan sijaishuoltoalalle on tyypillistä, että perhekoteja ketjutetaan yhä enemmän. Esimerkiksi tilikaudella 1.7.2011–30.6.2012 lähes 1,6 miljoonan euron liikevaihdolla 597 931 euron liikevoittoon yltänyt tuusulalainen Perhekoti Onnentupa Oy pyörittää kolmea eri perhekotia.
Terveisin:
Vanhemmat
Mitä tarkoittaa asiakassuunnitelma?
Asiakassuunnitelma» on laadittava ja tarkistettava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. «Asiakassuunnitelma» on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan, miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa ja miten samalla otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen «asiakassuunnitelma», jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.
Keski-Uudessamaassa myös Hannu ja Annette Kemppainen kertoilevat sijaisvanhemmuudestaan.
Kummassakin tapauksessa pistää silmään se, että sijoitukset on suunniteltu kestämään aikuisuuteen asti. Molemmat sijaisperheet kuuluvat perhehoitoyksikkö Pihlajan alaisuuteen.
Huolestuttavana yhtymäkohtana molemmissa tapauksissa on se, että vanhempia ei mainita lainkaan tai heidät mainitaan vain sivulauseessa. Pariskunta Taiveaho/Kaikkonen kertoo joutuneensa hyväksymään, että lapsi voidaan palauttaa biolologisille vanhemmille, mutta artikkelissa kuitenkin myöhemmin todetaan, että pelko ei ole aiheellinen, koska "pienten lasten pitkäaikaisissa sijoituksissa ratkaisu on kuitenkin harvinainen."
Kemppaiset taas kertovat, että "pojan biologisiinkin vanhempiin pyritään pitämään yhteyttä säännöllisin väliajoin". Seuraavassa kappaleessa kerrotaan, että "näillä näkymin poika kuitenkin asuu Kemppaisilla 18-vuotiaaseen asti".
"Näin on suunniteltu", Annette Kemppainen hymyilee.
Me vanhemmat haluaisimme kysyä Tuusulan sosiaalitoimelta, tarkoittaako "säännölliset väliajat" kenties kerran vuodessa päivitettävän asiakassuunnitelman palaveria? (Lue jutun lopusta, mitä asiakassuunnitelma tarkoittaa.)
Tapaako Taiveaho/Kaikkosen lapsi ollenkaan vanhempiaan ja kuinka tätä suhdetta tuetaan?
Sijaisvanhemmista kertoneiden artikkeleiden luettuaan voi perustellusti kysyä, miltä vanhemmista ja muista läheisistä mahtaa tuntua lukea lehdestä, että lapsen huostaanotto on suunniteltu kestävän täysi-ikäisyyteen asti.
Lukivatko he kenties asiasta ensi kertaa lehdestä?
Samaan aikaan lastensuojelulain henki ja painotus on perheen jälleenyhdistämisessä: huostaanoton pitäisi olla äärimmäinen keino, kun kaikki muut keinot ja tukitoimet on käytetty. YK:n ihmisoikeussopimus painottaa perheiden oikeutta. Lasten oikeuksien sopimus painottaa lapsen oikeutta omiin biologisiin vanhempiinsa.
Edellä mainituista lehtijutuista herää epäily, ettei näillä kahdella lapsella ole näitä oikeuksia.
Parempia perheitä ja rikkinäisiä perheitä
Annette Kemppaisen määritelmä huostaanotetuista lapsista on hämmentävä. Kemppainen kertoo olevansa nyt yhden pojan sijaisvanhempi sekä sen, että tuttavan lapsi on asunut joskus aiemmin hänen luonaan. Kuitenkin Kemppainen tietää, että lähes kaikki ovat rikkinäisistä perheistä ja itsekin rikkinäisiä.
Kemppainen ei tässä kohden puhu niistä lukuisista lapsista, jotka on huostaan otettu mm. siksi, että lapsi tarvitsee erityistä tukea, jota taas ei saa ilman huostaanottoa, jos silloinkaan. Huostaanoton käynnistävänä syynä voi myös olla lapsen koulunkäyntiongelma, jonka parantumiseen ei sijaishuoltokaan anna mitään takeita.
Taiveaho/Kaikkosen sijaislapsella ei tämmöisiä ongelmia liene olevan, koska lapsi on lehtitietojen mukaan vasta vuoden vanha. Taiveaho/Kaikkonen pariskunnan kiireiseen perhe-elämään ei sopinekaan rikkinäisestä perheestä tullut rikkinäinen lapsi. Tämän lienee kunnanvaltuutettu Antti Kaikkonen varmistanut oman kuntansa sosiaalitoimelta?
Kemppaisilla on iso tukirengas: on Pihlajaa (joka mainostaa rekrytointitoimintaansa jutun kyljessä), on lastensuojelua, on lääkäriä, on terapeuttia, on omat lapset tukiperheenä. Mutta mihin väliin tässä mahtuvat biologiset vanhemmat, biologiset sisarukset, mummot, papat, muut läheiset ja sukulaiset? Vai rajataanko nämä kaikki pois rajoituspäätöksillä, jotta lapsi voi elää Kemppaisten kanssa?
Kaikesta päätellen poika ei käy kotonaan, koska tarvitaan kaksikin tukiperhettä yhdelle pojalle. Entä, kun Kemppaisille muuttaa/on muuttanut uusi lapsi? Uusi sijoitus tuo tullessaan taas uudet biologiset vanhemmat, biologiset sisarukset, mummot, papat ja muut läheiset ja sukulaiset. Rajataanko nämäkin pois? Käytetään tukiperheenä perheen omia tyttäriä?
Taiveaho/Kaikkosella on sama tilanne. Ehtivätkö he tavata kaikki lapselle tärkeät ihmiset? Mihin he sopivat kiireisen politiikkapariskunnan elämään? Käytetäänkö rajoituspäätöksiä lapsen edun tai sijaisvanhempien edun näin vaatiessa?
Haluaisimme lukijoina tietää, millä tavoin Taiveaho/Kaikkonen pariskunta tai Kemppaiset isoine tukiverkostoineen tukevat lasten läheisiä suhteita.
Entä millä tavoin Tuusulan kunta estää näiden lasten vanhempia muuttumasta kadonneiksi vanhemmiksi, joita sitten parinkymmenen vuoden päästä etsitään kissojen ja koirien kanssa? Television, lehtien, puskaradion kautta?
Millä tavoin lapset tietävät biologisista vanhemmistaan, suvustaan, kummeistaan, sisaruksistaan?
Miten suhde luodaan enää kymmenien vuosien päästä?
Ovatko Kemppaisten lapset kenties heitä, jotka sitoutuvat olemaan Kemppaisille sijoitetun lapsen lopun elämän ihmiset, koska Kemppaiset ovat jo isovanhempi-ikäisiä?
Me vanhemmat toivomme vastausta Tuusulan kunnan sosiaalityöntekijöiltä. Lisäksi haluamme tietää, miksi Tuusulassa kukoistaa lastensuojelu.
Hymy-lehden mukaan sijaishuoltoalalle on tyypillistä, että perhekoteja ketjutetaan yhä enemmän. Esimerkiksi tilikaudella 1.7.2011–30.6.2012 lähes 1,6 miljoonan euron liikevaihdolla 597 931 euron liikevoittoon yltänyt tuusulalainen Perhekoti Onnentupa Oy pyörittää kolmea eri perhekotia.
Terveisin:
Vanhemmat
Mitä tarkoittaa asiakassuunnitelma?
Asiakassuunnitelma» on laadittava ja tarkistettava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. «Asiakassuunnitelma» on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan, miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa ja miten samalla otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen «asiakassuunnitelma», jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.
Lokakuun liikkeen muita kirjoituksia liittyen aiheeseen:
☞ Edunvalvontaa Tuusulassa: Puolueetonta vai ei?
☞ Kenen edunvalvonta?
☞ Avoin kirje Antti Kaikkoselle ja Satu Taiveaholle
☞ Kaikkoset harrastaa kierrättämistä
☞ Näin tunnistat huonon äidin
☞ Lokakuun liike perustanut RINGIN lasten suojelemiseksi
☞ Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia
☞ Lokakuun Manifesti
☞ Edunvalvontaa Tuusulassa: Puolueetonta vai ei?
☞ Kenen edunvalvonta?
☞ Avoin kirje Antti Kaikkoselle ja Satu Taiveaholle
☞ Kaikkoset harrastaa kierrättämistä
☞ Näin tunnistat huonon äidin
☞ Lokakuun liike perustanut RINGIN lasten suojelemiseksi
☞ Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia
☞ Lokakuun Manifesti
RSS Feed
