Tässä kirjeessa Marian isä kertoo tunnelmistaan eduskunnan oikeusasiamieheltä saaneensa päätöksen jälkeen. Lokakuun liike on aiemmin julkaissut kaksi juttua Marian tarinasta: Sinivalkoinen painajainen: huostanuorta riisutettiin alasti, minkä jälkeen suomalainen auttamisjärjestelmä on tehnyt kaikkensa syrjäyttääkseen nuoren aikuisen ja Sinivalkoinen painajainen Osa II: Ihme ja kumma.
Isä viranomaiskoneistosta, joka toimi hänen tyttärensä edun vastaisesti.
Isä viranomaiskoneistosta, joka toimi hänen tyttärensä edun vastaisesti.
Huoli oli vain sosiaalityöntekijän korvien välissä
"Heinäkuussa 2013 Maria joutui Lahden Stoppariin, koska sosiaalityöntekijä epäili päihderiippuvuutta. Syynä tähän epäilyyn oli karkailut. Mikään fakta ei tukenut päätelmää, vaan sosiaalityöntekijä oli pohtinut itse asiaa ja päätynyt edellä mainittuun ratkaisuun.
Lupauduin viemään Marian Stoppariin. Matkalla Stopparin johtaja Kautiainen soitti ja kertoi, että heillä on aina kaikki rajoitukset päällä ja kaikki huostaanotetut tarkastetaan riisuttamalla alastomaksi. Ylimielinen Kautiainen kertoi myös, että heillä on AVIN myöntämä lupa tähän. Kysessäni, saisinko luvan nähtäväksi, Kautiainen kehotti minua kääntämään auton ja painumaan sinne, minne päivä ei paista.
Miten olisi mahtanut Turun sosiaalipäivystys reagoida, jos olisin noudattanut Kautiaisen ohjeita? Todennäköisesti minua olisi syytetty lapsikaappauksesta ja Kautiainen olisi jyrkästi kiistänyt sanoneensa mitään kääntymiseen viittaavaakaan.
Kumpaa viranomaiset olivatkaan mahtaneen uskoa: isää vai Lahden Stopparin johtajaa?
Puhelussa kuitenkin sovittiin, että Kautiainen on Stopparissa vastassa. Sitten keskusteltaisiin lisää ihmisarvosta ja Stopparin oikeuksista.
Saavuttuani Stoppariin johtaja olikin jo poistunut paikalta. Minulle jäi kuva, että Kautiainen olisi paennut vastuutaan. Muu henkilökunta oli yhteydessä Turun sosiaalipäivystykseen ja kirjauksien mukaan sosiaalityöntekijä oli käskenyt toimia laitoksen ohjeiden mukaisesti. Tämä siitäkin huolimatta, että sosiaalipäivystäjän on täytynyt ammattinsa ja koulutuksensa kautta tietää, että kyseessä on epäinhimillinen, nöyryyttävä ja täysin lainvastainen tapa tarkistaa henkilö.
Laitoksen ovella oli menossa kiusallinen tilanne. Maria ei suostunut riisuuntumaan ja paikalla ollut henkilökunta oli silminnähden vaivaantunut. Tilannetta ei yhtään helpottanut, että johtaja Kautiainen oli paennut paikalta. Kiusallisen tilanteen laukaisemiseksi Maria ehdotti, että jos hän riisuuntuisi alusvaatteisilleen. Näin tehtiinkin. (Kirjauksista ei käy ilmi, mitä oikeasti tapahtui riisutustilana käytetyssä saunan eteisessä. Todennäköistä on, että Maria joutui riisuuntumaan alastomaksi, mutta selvyyttä tähän ei saada. Maria itse ei suostu kertomaan yhtään mitään tästä.)
Näiden täysin pöyristyttävien tapahtumien johdosta kantelin oikeusasiamiehelle. Päätös oli monilta osin langettava.
Erikseen voidaan todeta, että Lahden Stoppari totesi loppuraportissaan, että Marialla ei ole koskaan ollut minkäänlaista päihdeongelmaa ja suhtautuminen päihteisiin on täysin terveellä pohjalla. Ainoa, jolla oli huoli ja murhe Marian päihteiden käytöstä, oli sosiaalityöntekijä. Tämä huoli oli ainoastaan sosiaalityöntekijän korvien välissä. Se ei perustunut yhteenkään faktaan.
(Lue lisää: henkilönkatsastus ja henkilöntarkastus.)
Tulkintoja Oikeusasiamiehen päätöksestä: Turun sosiaalitoimi lyö oikeusasiamiestä rätillä kasvoihin kieltäytyessään toimittamasta pyydettyä tietoa
Oikeusasiamiehen päätöksessä on hyvää se, että ei voi olla mitään automaattia rajoituspäätösten käyttöön. Lahden Stopparihan perusteli rajoituksia laitoksen luonteella.
Toinen hyvä asia on, että alastomaksi riisuttaminen on loppu. Kuitenkaan tätä ei sanktioitu, eli alastontarkastuksia voidaan jatkaa. Olisiko ollut syytä tehdä Lahden Stopparista varoittava esimerkki? Oikeusasiamiehellä olisi ollut valtuudet antaa tämä asia poliisin tutkittavaksi ja näin varmistaa, ettei tämänkaltainen nöyryyttävä toiminta toistu enää koskaan missään lastenkodissa.
Oikeusasiamies toteaa päätöksessään pyytäneensä Turun sosiaalitointa hankkimaan selvityksen Lahden Stopparilta postien lähetyksestä. Näen huolestuttavana, että Turun sosiaalitoimi on kylmän viileästi ilmoittanut oikeusasiamiehelle, etteivät toimita pyydettyä tietoa. Turun sosiaalitoimi siis iskee oikeusasiamiestä märällä rätillä kasvoihin ja näin murentaa oikeusasiamiehen arvovaltaa. Tämä kertoo siitä ylimielisyydestä, joka on valloillaan maamme sosiaalitoimistoissa. Hallintolaissa on pykälät viranomaisyhteistyöstä, mutta ei säädöstä, mitä tapahtuu, jos viranomainen ei ole yhteistyöhaluinen tai -kykyinen. Olisiko lainsäätäjän syytä sanktioida tämänkaltainen toiminta? Toinen vaihtoehto on se, että tieto haetaan esimerkiksi poliisin avulla ulos yhteistyökyvyttömältä viranomaiselta.
Voidaan siis todeta seuraavaa: Oikeusasiamies on joutunut tekemään päätöksen vajavaisin tiedoin, koska Turun sosiaalitoimi ei ole suostunut toimittamaan laillisuusvalvojan pyytämää aineistoa. Ei ole siis täysin varmaa, onko oikeusasiamiehen päätös oikea, ja onko kansalaisen oikeusturva toteutunut.
Ymmärrän erittäin hyvin, ettei poliittisella päätöksentekijällä ole tullut mieleenkään säätäessään lakia viranomaisten yhteistyöstä, että voikin löytyä viranomaisia, jotka ovat täysin yhteystyökyvyttömiä. Olisiko tässä kenties syy muuttaa lakia ja saada yhteistyökyvyttömät viranomaiset sillä lailla yhteistyökykyisiksi?
Oma lukunsa on sitten se, kuinka nämä kantelujen takia tehtävät "tutkimukset" suoritetaan. Homma lähtee liikkeelle, kun kansalainen kantelee oikeusasiamiehelle. Päätettyään ottaa kantelun tutkinnan alle lähtee selvityspyyntö siihen kuntaan, joka on sijoittanut lapsen laitokseen. Täytyy muistaa, että lapsen lähettänyt kunta on aina se taho, joka vastaa lapsen hoidosta. Kunta itse siis on yleensä "kanssarikollinen" laitoksen kanssa. Tästä huolimatta tämä "kanssarikollinen" aloittaa selvitykset kantelijan esiintuomista epäkohdista.
Kuka kuulisi juoppovanhempien äpärälapsia ja muita ali-ihmisiä?
Tilannetta voisi verrata siihen, että Make ja Pera päättävät ryöstää pankin. Make suunnittelee ryöstön ja Pera toteuttaa sen. Käryn käydessä Make rupeaa selvittämään Peran tekemään ryöstöä. Make Peran rikoskumppanina tietysti kaivaa esiin kaiken, mikä on eduksi Makelle ja Peralle. Makella on pelko takamuksessaan siitä, että jos Pera jää kiinni, niin varmasti Pera lavertelee Maken osuudesta päästäkseen itse helpommalla. Tilanne on tietysti sama myös toisinpäin.
Make tietysti selvityksessään kiistää mitään ryöstöä edes tapahtuneen, nojaten omaan näkökantaansa ja Peran antamaan lausuntoon. Tämän selvityksen pohjalta sitten oikeudessa ratkaistaisiin syyllisyyskysymys.
Yllä oleva esimerkki kuvaa hyvin sitä, kuinka nämä kantelut tutkitaan. Yleensä lastenkodeissa on enemmän kun yksi lapsi. Näiltä ei tietenkään voi mitään kysyä, koska nämä lapset ja nuoret ovat "rikollisia, valehtelevia ja juoppovanhempien epäluotettavia äpäriä".
Jos kunta haastattelisi näitä "ali-ihmisiä", voisi keskustelussa tulla esille kiusallisia asioita, joista olisi pakko kertoa myös oikeusasiamiehelle. Tämä voisi vaarantaa sosiaalitoimen oman aseman ja jopa altistaa virkamiehen itsensä tutkimuksille, joiden päässä voisi häämöttää tuomio ja viraltapano. Näissä "tutkimuksissa" pätee hyvin sananlasku "ei korppi korppia noki".
Poliisi tutkimaan lastenkoteja ja alan toimijoita!
Järjestelmää pitäisi kehittää siihen suuntaan, että tutkimuksen hoitaisi aina joku ulkopuolinen taho – esimerkiksi poliisi tekisi tutkimuksen aivan kuten rikostutkinnassa ja toimittaisi sitten näkemyksensä oikeusasiamiehelle, joka ratkaisisi asian.
Poliisin mukaantulo näihin tutkimuksiin voisi jo itsessään vähentää lastenkodeissa tapahtuvia väärinkäytöksiä.
On aivan eri juttu valehdella poliisille kuin sille tutulle sosiaalityöntekijälle. Poliisin mukaantulo voisi siis toimia tehokkaana pelotteena ja näin pelastaa monta lasta ja nuorta epäinhimilliseltä kohtelulta.
Mielenkiintoista on myös se, että sosiaalitoimet pyytävät aina selvitystä tapahtumista laitokselta. Laissa on kuitenkin määrätty lähettävälle kunnalle valvontavastuu. Jos laitoksen valvonta on hoidettu asiallisesti, niin eikö silloin kunta tiedä ilman selvityspyyntöäkin laitoksen tapahtumat ja pysty siten suoralta kädeltä vastaamaan?
Huostaanottopäätös on aina poliittinen päätös
Jokaisessa huostaanotto päätöksessä lukee, että lapsi se ja se otetaan vaikkapa Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan huostaan. Tämä tarkoittaa siis, että huostaanotetulla lapsella on kolmantena huoltajana sosiaali- ja terveyslautakunta. Operatiivisen vastuun SOTE-lautakunta siirtää yksittäiselle sosiaalityöntekijälle.
Huostaanottopäätös on siis aina poliittinen päätös.
Yleensä nämä huostaanottopäätökset tehdään nuijan kopautuksella ilman minkäänlaista keskustelua asiasta. Miten voisikaan käydä keskustelua, kun osa lautakunnan jäsenistä avaa kirjeen missä on kokousmateriaali kokouspaikalla? Loput poliitikoista uskovat sokeasti virkamiesten olevan oikeassa.
Väitän, ettei yksikään lautakunnan jäsen edes tajua, mitä tuo nuijan kopautus tarkoitti kyseessä olevalle lapselle ja hänen läheisilleen. Se tarkoitti lapsen joutumista johonkin laitokseen ja suurta häpeää, tuskaa ja vanhemmille tunnetta epäonnistumisesta. Tästä huolimatta poliitikot olivat valmiita hyväksymään tämän päätöksen yhtään puheenvuoroa käyttämättä taikka edes vilkaisematta papereita, joilla huostaanoton tärkeyttä perustellaan. Tämän lisäksi yksikään poliitikko ei ymmärtänyt edes kysyä, paljonko tämä maksaa.
No, poliitikko voi olla ylpeä itsestään, tulihan taas tehtyä päätöksiä ja vaikutettua niihin, ja mikä tärkeintä: kokouspalkkio tuli.
Yhtenä vanhempana on nyt siis SOTE-lautakunta, jolla on viimekädessä vastuu lapsen hyvinvoinnista laitoksessa. Tosiasiassa yksikään poliitikko ei ole kiinnostunut, mitä tälle huostaanotetulle lapselle kuuluu ja miten hänellä menee. Olen tietoinen, että valmisteilla on kantelu kyseessä olevasta asiasta oikeusasiamiehelle. Tuskin lainsäätäjä on tarkoittanut antaessaan poliittiselle päätöksenteolle vastuun näistä asioista, että vastuu loppuu nuijan kopautukseen ja kokouspalkkion kuittaamiseen.
Poliitikot huutavat mielellään, että kaikki valta kuuluu poliitikoille, koska he ovat saaneet mandaattinsa kansalta. Tunnetusti poliitikot ovat ainakin näin vaalien alla joka alan asiantuntijoita; oikeita tuhattaitureita. Ihmettelen suuresti, miksi poliitikot antavat todellisen vallan luisua käsistään virkamiehille? Huostaanottotapaukset ovat aina monisäikeisiä ja vaikeita asioita, ainakin silloin, jos ei edes viitsi lukea saamiaan papereita.
Mihin unohtui se kuuluisa maalaisjärki, joka takuuvarmasti riittää hyvin pitkälle pohdittaessa näitä asioita?
Entä toisen asiantuntijan käyttö?
Vai onko niin, että virkamies, joka valmistelee asian lautakunnalle, on kaikki maailman tieto ja taito?
Isä
Muita Lokakuun liikkeen juttuja sijaisnuoriin liittyen:
☞ Sinivalkoinen painajainen: huostanuorta riisutettiin alasti, minkä jälkeen suomalainen auttamisjärjestelmä on tehnyt kaikkensa syrjäyttääkseen nuoren aikuisen
☞ Sinivalkoinen painajainen Osa II: Ihme ja kumma
☞ LAPSILTA KIELLETTY: Lokakuun liike on dokumentoinut jo kymmenien sijaisnuorten elämäntarinoi
☞ Turvapaikkaa kirkolta hakenut huostaanotettu Henriikka, 15
☞ Kristan tarina V: ”Hanttiin panemalla tunsin eläväni”
☞ Nuorten Ystävien koulukoti: sakkotuomio vapaudenriistosta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta
☞ Perusturva korvasi 1500 euroa sijaisnuoren kärsimyksistä
☞ HYLLYTETYT JUTUT Osa 1: ”Siirin tarina: Vankilana perhekoti”.
☞ Mitä siellä laitoksessa sitten tapahtui?
☞ Lapsemme laitoksissa osa 1 - Miten päädytään laitokseen?
Lapsemme laitoksissa Osa 2 - Mitä laitoksissamme tapahtuu
Tampereen malli: Ketipinoria nuorille kuin nallekarkkeja – Tipotien nuorisopsykiatrisella asiantuntijuus tipotiessään?
Stop! Haminan Stoppari
Sinivalkoinen painajainen Osa II: Ihme ja kumma
Kemi-Tornio: Sijaisäiti sai ehdollista pahoinpitelystä
Ossin tarina
Eemeli hakee turvapaikkaa Oulussa
Sijaisisä hyväksikäytti sijaislastaan Raahessa
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"
Tyttöni nuorisokodissa: huumeita, tappouhkaus, vieraannuttamista meistä vanhemmista
Oy Nordfami Ab vie sijaislapsia Tansaniaan – kuka valvoo?
Lääkärin kaksoisrooli ja maasta paennut potilas
Facebook-kohu: "Voiko firman kunniaa loukata?" - Lokakuun liikkeen analyysi Ylen sijaishuoltouutisista
"Heinäkuussa 2013 Maria joutui Lahden Stoppariin, koska sosiaalityöntekijä epäili päihderiippuvuutta. Syynä tähän epäilyyn oli karkailut. Mikään fakta ei tukenut päätelmää, vaan sosiaalityöntekijä oli pohtinut itse asiaa ja päätynyt edellä mainittuun ratkaisuun.
Lupauduin viemään Marian Stoppariin. Matkalla Stopparin johtaja Kautiainen soitti ja kertoi, että heillä on aina kaikki rajoitukset päällä ja kaikki huostaanotetut tarkastetaan riisuttamalla alastomaksi. Ylimielinen Kautiainen kertoi myös, että heillä on AVIN myöntämä lupa tähän. Kysessäni, saisinko luvan nähtäväksi, Kautiainen kehotti minua kääntämään auton ja painumaan sinne, minne päivä ei paista.
Miten olisi mahtanut Turun sosiaalipäivystys reagoida, jos olisin noudattanut Kautiaisen ohjeita? Todennäköisesti minua olisi syytetty lapsikaappauksesta ja Kautiainen olisi jyrkästi kiistänyt sanoneensa mitään kääntymiseen viittaavaakaan.
Kumpaa viranomaiset olivatkaan mahtaneen uskoa: isää vai Lahden Stopparin johtajaa?
Puhelussa kuitenkin sovittiin, että Kautiainen on Stopparissa vastassa. Sitten keskusteltaisiin lisää ihmisarvosta ja Stopparin oikeuksista.
Saavuttuani Stoppariin johtaja olikin jo poistunut paikalta. Minulle jäi kuva, että Kautiainen olisi paennut vastuutaan. Muu henkilökunta oli yhteydessä Turun sosiaalipäivystykseen ja kirjauksien mukaan sosiaalityöntekijä oli käskenyt toimia laitoksen ohjeiden mukaisesti. Tämä siitäkin huolimatta, että sosiaalipäivystäjän on täytynyt ammattinsa ja koulutuksensa kautta tietää, että kyseessä on epäinhimillinen, nöyryyttävä ja täysin lainvastainen tapa tarkistaa henkilö.
Laitoksen ovella oli menossa kiusallinen tilanne. Maria ei suostunut riisuuntumaan ja paikalla ollut henkilökunta oli silminnähden vaivaantunut. Tilannetta ei yhtään helpottanut, että johtaja Kautiainen oli paennut paikalta. Kiusallisen tilanteen laukaisemiseksi Maria ehdotti, että jos hän riisuuntuisi alusvaatteisilleen. Näin tehtiinkin. (Kirjauksista ei käy ilmi, mitä oikeasti tapahtui riisutustilana käytetyssä saunan eteisessä. Todennäköistä on, että Maria joutui riisuuntumaan alastomaksi, mutta selvyyttä tähän ei saada. Maria itse ei suostu kertomaan yhtään mitään tästä.)
Näiden täysin pöyristyttävien tapahtumien johdosta kantelin oikeusasiamiehelle. Päätös oli monilta osin langettava.
Erikseen voidaan todeta, että Lahden Stoppari totesi loppuraportissaan, että Marialla ei ole koskaan ollut minkäänlaista päihdeongelmaa ja suhtautuminen päihteisiin on täysin terveellä pohjalla. Ainoa, jolla oli huoli ja murhe Marian päihteiden käytöstä, oli sosiaalityöntekijä. Tämä huoli oli ainoastaan sosiaalityöntekijän korvien välissä. Se ei perustunut yhteenkään faktaan.
(Lue lisää: henkilönkatsastus ja henkilöntarkastus.)
Tulkintoja Oikeusasiamiehen päätöksestä: Turun sosiaalitoimi lyö oikeusasiamiestä rätillä kasvoihin kieltäytyessään toimittamasta pyydettyä tietoa
Oikeusasiamiehen päätöksessä on hyvää se, että ei voi olla mitään automaattia rajoituspäätösten käyttöön. Lahden Stopparihan perusteli rajoituksia laitoksen luonteella.
Toinen hyvä asia on, että alastomaksi riisuttaminen on loppu. Kuitenkaan tätä ei sanktioitu, eli alastontarkastuksia voidaan jatkaa. Olisiko ollut syytä tehdä Lahden Stopparista varoittava esimerkki? Oikeusasiamiehellä olisi ollut valtuudet antaa tämä asia poliisin tutkittavaksi ja näin varmistaa, ettei tämänkaltainen nöyryyttävä toiminta toistu enää koskaan missään lastenkodissa.
Oikeusasiamies toteaa päätöksessään pyytäneensä Turun sosiaalitointa hankkimaan selvityksen Lahden Stopparilta postien lähetyksestä. Näen huolestuttavana, että Turun sosiaalitoimi on kylmän viileästi ilmoittanut oikeusasiamiehelle, etteivät toimita pyydettyä tietoa. Turun sosiaalitoimi siis iskee oikeusasiamiestä märällä rätillä kasvoihin ja näin murentaa oikeusasiamiehen arvovaltaa. Tämä kertoo siitä ylimielisyydestä, joka on valloillaan maamme sosiaalitoimistoissa. Hallintolaissa on pykälät viranomaisyhteistyöstä, mutta ei säädöstä, mitä tapahtuu, jos viranomainen ei ole yhteistyöhaluinen tai -kykyinen. Olisiko lainsäätäjän syytä sanktioida tämänkaltainen toiminta? Toinen vaihtoehto on se, että tieto haetaan esimerkiksi poliisin avulla ulos yhteistyökyvyttömältä viranomaiselta.
Voidaan siis todeta seuraavaa: Oikeusasiamies on joutunut tekemään päätöksen vajavaisin tiedoin, koska Turun sosiaalitoimi ei ole suostunut toimittamaan laillisuusvalvojan pyytämää aineistoa. Ei ole siis täysin varmaa, onko oikeusasiamiehen päätös oikea, ja onko kansalaisen oikeusturva toteutunut.
Ymmärrän erittäin hyvin, ettei poliittisella päätöksentekijällä ole tullut mieleenkään säätäessään lakia viranomaisten yhteistyöstä, että voikin löytyä viranomaisia, jotka ovat täysin yhteystyökyvyttömiä. Olisiko tässä kenties syy muuttaa lakia ja saada yhteistyökyvyttömät viranomaiset sillä lailla yhteistyökykyisiksi?
Oma lukunsa on sitten se, kuinka nämä kantelujen takia tehtävät "tutkimukset" suoritetaan. Homma lähtee liikkeelle, kun kansalainen kantelee oikeusasiamiehelle. Päätettyään ottaa kantelun tutkinnan alle lähtee selvityspyyntö siihen kuntaan, joka on sijoittanut lapsen laitokseen. Täytyy muistaa, että lapsen lähettänyt kunta on aina se taho, joka vastaa lapsen hoidosta. Kunta itse siis on yleensä "kanssarikollinen" laitoksen kanssa. Tästä huolimatta tämä "kanssarikollinen" aloittaa selvitykset kantelijan esiintuomista epäkohdista.
Kuka kuulisi juoppovanhempien äpärälapsia ja muita ali-ihmisiä?
Tilannetta voisi verrata siihen, että Make ja Pera päättävät ryöstää pankin. Make suunnittelee ryöstön ja Pera toteuttaa sen. Käryn käydessä Make rupeaa selvittämään Peran tekemään ryöstöä. Make Peran rikoskumppanina tietysti kaivaa esiin kaiken, mikä on eduksi Makelle ja Peralle. Makella on pelko takamuksessaan siitä, että jos Pera jää kiinni, niin varmasti Pera lavertelee Maken osuudesta päästäkseen itse helpommalla. Tilanne on tietysti sama myös toisinpäin.
Make tietysti selvityksessään kiistää mitään ryöstöä edes tapahtuneen, nojaten omaan näkökantaansa ja Peran antamaan lausuntoon. Tämän selvityksen pohjalta sitten oikeudessa ratkaistaisiin syyllisyyskysymys.
Yllä oleva esimerkki kuvaa hyvin sitä, kuinka nämä kantelut tutkitaan. Yleensä lastenkodeissa on enemmän kun yksi lapsi. Näiltä ei tietenkään voi mitään kysyä, koska nämä lapset ja nuoret ovat "rikollisia, valehtelevia ja juoppovanhempien epäluotettavia äpäriä".
Jos kunta haastattelisi näitä "ali-ihmisiä", voisi keskustelussa tulla esille kiusallisia asioita, joista olisi pakko kertoa myös oikeusasiamiehelle. Tämä voisi vaarantaa sosiaalitoimen oman aseman ja jopa altistaa virkamiehen itsensä tutkimuksille, joiden päässä voisi häämöttää tuomio ja viraltapano. Näissä "tutkimuksissa" pätee hyvin sananlasku "ei korppi korppia noki".
Poliisi tutkimaan lastenkoteja ja alan toimijoita!
Järjestelmää pitäisi kehittää siihen suuntaan, että tutkimuksen hoitaisi aina joku ulkopuolinen taho – esimerkiksi poliisi tekisi tutkimuksen aivan kuten rikostutkinnassa ja toimittaisi sitten näkemyksensä oikeusasiamiehelle, joka ratkaisisi asian.
Poliisin mukaantulo näihin tutkimuksiin voisi jo itsessään vähentää lastenkodeissa tapahtuvia väärinkäytöksiä.
On aivan eri juttu valehdella poliisille kuin sille tutulle sosiaalityöntekijälle. Poliisin mukaantulo voisi siis toimia tehokkaana pelotteena ja näin pelastaa monta lasta ja nuorta epäinhimilliseltä kohtelulta.
Mielenkiintoista on myös se, että sosiaalitoimet pyytävät aina selvitystä tapahtumista laitokselta. Laissa on kuitenkin määrätty lähettävälle kunnalle valvontavastuu. Jos laitoksen valvonta on hoidettu asiallisesti, niin eikö silloin kunta tiedä ilman selvityspyyntöäkin laitoksen tapahtumat ja pysty siten suoralta kädeltä vastaamaan?
Huostaanottopäätös on aina poliittinen päätös
Jokaisessa huostaanotto päätöksessä lukee, että lapsi se ja se otetaan vaikkapa Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan huostaan. Tämä tarkoittaa siis, että huostaanotetulla lapsella on kolmantena huoltajana sosiaali- ja terveyslautakunta. Operatiivisen vastuun SOTE-lautakunta siirtää yksittäiselle sosiaalityöntekijälle.
Huostaanottopäätös on siis aina poliittinen päätös.
Yleensä nämä huostaanottopäätökset tehdään nuijan kopautuksella ilman minkäänlaista keskustelua asiasta. Miten voisikaan käydä keskustelua, kun osa lautakunnan jäsenistä avaa kirjeen missä on kokousmateriaali kokouspaikalla? Loput poliitikoista uskovat sokeasti virkamiesten olevan oikeassa.
Väitän, ettei yksikään lautakunnan jäsen edes tajua, mitä tuo nuijan kopautus tarkoitti kyseessä olevalle lapselle ja hänen läheisilleen. Se tarkoitti lapsen joutumista johonkin laitokseen ja suurta häpeää, tuskaa ja vanhemmille tunnetta epäonnistumisesta. Tästä huolimatta poliitikot olivat valmiita hyväksymään tämän päätöksen yhtään puheenvuoroa käyttämättä taikka edes vilkaisematta papereita, joilla huostaanoton tärkeyttä perustellaan. Tämän lisäksi yksikään poliitikko ei ymmärtänyt edes kysyä, paljonko tämä maksaa.
No, poliitikko voi olla ylpeä itsestään, tulihan taas tehtyä päätöksiä ja vaikutettua niihin, ja mikä tärkeintä: kokouspalkkio tuli.
Yhtenä vanhempana on nyt siis SOTE-lautakunta, jolla on viimekädessä vastuu lapsen hyvinvoinnista laitoksessa. Tosiasiassa yksikään poliitikko ei ole kiinnostunut, mitä tälle huostaanotetulle lapselle kuuluu ja miten hänellä menee. Olen tietoinen, että valmisteilla on kantelu kyseessä olevasta asiasta oikeusasiamiehelle. Tuskin lainsäätäjä on tarkoittanut antaessaan poliittiselle päätöksenteolle vastuun näistä asioista, että vastuu loppuu nuijan kopautukseen ja kokouspalkkion kuittaamiseen.
Poliitikot huutavat mielellään, että kaikki valta kuuluu poliitikoille, koska he ovat saaneet mandaattinsa kansalta. Tunnetusti poliitikot ovat ainakin näin vaalien alla joka alan asiantuntijoita; oikeita tuhattaitureita. Ihmettelen suuresti, miksi poliitikot antavat todellisen vallan luisua käsistään virkamiehille? Huostaanottotapaukset ovat aina monisäikeisiä ja vaikeita asioita, ainakin silloin, jos ei edes viitsi lukea saamiaan papereita.
Mihin unohtui se kuuluisa maalaisjärki, joka takuuvarmasti riittää hyvin pitkälle pohdittaessa näitä asioita?
Entä toisen asiantuntijan käyttö?
Vai onko niin, että virkamies, joka valmistelee asian lautakunnalle, on kaikki maailman tieto ja taito?
Isä
Muita Lokakuun liikkeen juttuja sijaisnuoriin liittyen:
☞ Sinivalkoinen painajainen: huostanuorta riisutettiin alasti, minkä jälkeen suomalainen auttamisjärjestelmä on tehnyt kaikkensa syrjäyttääkseen nuoren aikuisen
☞ Sinivalkoinen painajainen Osa II: Ihme ja kumma
☞ LAPSILTA KIELLETTY: Lokakuun liike on dokumentoinut jo kymmenien sijaisnuorten elämäntarinoi
☞ Turvapaikkaa kirkolta hakenut huostaanotettu Henriikka, 15
☞ Kristan tarina V: ”Hanttiin panemalla tunsin eläväni”
☞ Nuorten Ystävien koulukoti: sakkotuomio vapaudenriistosta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta
☞ Perusturva korvasi 1500 euroa sijaisnuoren kärsimyksistä
☞ HYLLYTETYT JUTUT Osa 1: ”Siirin tarina: Vankilana perhekoti”.
☞ Mitä siellä laitoksessa sitten tapahtui?
☞ Lapsemme laitoksissa osa 1 - Miten päädytään laitokseen?
Lapsemme laitoksissa Osa 2 - Mitä laitoksissamme tapahtuu
Tampereen malli: Ketipinoria nuorille kuin nallekarkkeja – Tipotien nuorisopsykiatrisella asiantuntijuus tipotiessään?
Stop! Haminan Stoppari
Sinivalkoinen painajainen Osa II: Ihme ja kumma
Kemi-Tornio: Sijaisäiti sai ehdollista pahoinpitelystä
Ossin tarina
Eemeli hakee turvapaikkaa Oulussa
Sijaisisä hyväksikäytti sijaislastaan Raahessa
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"
Tyttöni nuorisokodissa: huumeita, tappouhkaus, vieraannuttamista meistä vanhemmista
Oy Nordfami Ab vie sijaislapsia Tansaniaan – kuka valvoo?
Lääkärin kaksoisrooli ja maasta paennut potilas
Facebook-kohu: "Voiko firman kunniaa loukata?" - Lokakuun liikkeen analyysi Ylen sijaishuoltouutisista
Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös
RSS Feed
